Nimi: Hermionen kolme rakastajaa
Kirjoittaja: nelliD44
Genre: fluffy
Ikäraja: k-11
Warnings:
Summary:
Muutama pää rojahti alas tytön astuessa makuusaliin. Hermione rojahti sängylleen. Hän huokaisi. Tämä ilta oli aivan liikaa. Hänen päänsä tuntui painavan useita kymmeniä kiloja. Tyttö nukahti vaatteet päällä sängylle.
Eka ficci, toivottavasti tykkäätte
Hermione avasi oven Hunajaherttuan oven. Sisällä kävi karmea vilske. Oppilaat ostivat sokeri sulkakyniä ja suklaasammakoita. Ihmistulva ajoi tytön pois. Hermione päätti, että hän antaa ruuhkan laantua ja lähti kävelemään Matami Puddifootin teehuoneelle.
Hermione istui vaaleanpunaisen röyhelön peittämässä pöydässä juoden teepussin värjäämää vihreää teetä. Ihmiset ympärillä olivat selvästi treffeillä tai tytöt olivat vain raahanneet pojat istumaan ”tylyahon ainoaan vähänkään romanttiseen paikkaan”. Tyttö nosti teekupin suulleen ja hörppäsi aimo annoksen. Hän huokaisi. Ainoa tyttö koulussa joka ei saanut treffiä ystävänpäivälle. Hermione painoi päänsä käsiinsä.
Yhtäkkiä sumuisesta nurkasta kuului Cho Changin kimeä huuto.
”Älä enää ikinä puhu minulle noin, senkin puoliverinen paska!”, Cho juoksi Puddifootin ovesta ulos kyyneleet poskillaan. Kaikki silmäparit kääntyivät nurkkaan. Sieltä asteli syyllisen näköinen Harry Potter.
Hermione kuuli muutaman ”olisi pitänyt arvata”- mutinan. Harry lähti laahustamaan ovelle.
”Hei Harry! Tule tänne!”, Hermione huikkasi. Harry kurotti kaulaansa ja katseli ympärilleen hämillään. Vihdoin hän huomasi Hermionen. Poika tuli puolijuoksua tytön luo. Harry istui pienelle pinkille jakkaralle.
”Mitä tapahtui?”, Hermione kysyi. Harry punastui saman tien.
”Puhuin vähän tuhmia ja menin liian pitkälle, ööh – Cedric asioissa.”, Harry myönsi punaisena. Hermionen silmät pullistuivat.
”Harry, minä olen sanonut sinulle. Et saa puhua Cedricistä!”, Hermione kivahti. Harry hieroi kaulaansa.
”Puhutaan jostain muusta.”, hän ehdotti. Hermione nyökkäsi.
Pitkän keskustelutuokion jälkeen parivaljakko päätti jättää teehuoneen ja suunnistaa jonnekin muualle.
”Hermione, haluan antaa sinulle tämän.”, Harry sanoi Hermionelle. Poika ojensi vaaleanpunaisen sydämen muotoisen suklaarasian Hermionelle. Hermione otti sen käteensä.
”Et ehtinyt antaa tätä Cholle, vai?”, hän kysyi epäilevästi. Harryn kasvoille levisi häpeän puna. Hän nyökkäsi. Hermione laittoi rasia laukkuunsa ja hymyili.
”Hyvä niin, tekee mieli suklaata.”, tyttö sanoi. Harry naurahti. Ilmaan leijaili höyryä. Oli harvinaisen kylmä helmikuu. He kävelivät Tylyahon katua pitkin. Lumi narskui kenkien alla. Hiljaisen hetken jälkeen Harry kysyi: ”Kuulitko että Fred ja George koittavat ostaa Sekon puotia, jotta he voisivat laajentaa Weasleyn Welhowitsejä?”, Harry otti hytisevän Hermionen kädestä. Hermione nyökkäsi.
”Kuulin jotain Ronilta.”, hän sanoi ja jatkoi saman tien: ”Minulla on kylmä, mennäänkö johonkin lämmittelemään?”. Harry johdatti Hermionen Hunajaherttualle.
Ruuhka ei ollut enää yhtään paha. Useimmat oppilaat olivat jo lähteneet linnaan. Hyllyt olivat melkein tyhjät. Hyllyillä oli vain pari Bertie Bottin joka maun rae - pakettia ja Mustaherukka rommi pulloa. Luukku lattiassa avautui. Matami Silverscot tuli esille. Hän oli Hunajaherttualla harjoittelijana. Harry nappasi hyllyltä pullon ja sanoi: ”Sinulle.”. Hermione nauroi. Harryn mennessä kassalle Mustaherukka rommin kanssa, hän huomasi myös Kookosjääkuutioita. Harry otti niitäkin käteensä ja asetti ostoksensa tiskille. Silverscot naputteli hinnan kassaan. Matami peri Harryn rahat. Harry ja Hermione poistuivat Hunajaherttuan ovesta.
Harry vilkaisi kelloa. Hän irvisti Hermionelle.
”Kello on jo yhdeksän, meidän pitää mennä.”, hän sanoi. Hermione ähkäisi.
”Täällä oli hauskaa, sinun kanssasi. Sitä paitsi kengät puristavat.”, Hermione katsoi jalkoihinsa. Yhdellä sulavalla liikkeellä Harry nappasi Hermionen syliinsä ja lähti kävelemään Tylypahkaa kohti.
Harry korkkasi mustaherukka rommin. Pamahdus täytti oleskeluhuoneen. Harry kaatoi juomaa kahteen lasiin. Hermione otti omansa käteen ja heitti juoman kurkkuunsa yhdellä kertaa. Tyttö kolautti lasin pöytään vaatien lisää. Harry kaatoi Hermionen lasin täyteen. Tällä kertaa hän joi sen hitaammin. Harrykin pakottautui juomaan omansa; hän ei pitänyt mustaherukka rommista, mutta joi sitä Hermionen mieliksi.
Pullo oli tyhjä. Hermione litki lasinsa pohjat. Harry huokaisi. Oleskeluhuoneen takassa oli tuli. Ääniä ei ollut. Vain Harry ja Hermione istuivat nojatuoleissa. Valot oli laitettu pois päältä.
”Odota hetki.”, Harry sanoi. Ennen kuin Hermione ymmärsi mitään, Harry oli jo kadonnut pimeyteen. Tyttö kääntyi katsomaan takkaa. Kului vain minuutti, kun Harry taas palasi. Kädessään hänellä oli tuliviski pullo.
”Lahja Frediltä ja Georgelta.”, Harry virnisti. Hermione katsoi pulloa. Hän ei ollut koskaan maistanut tuliviskiä. Harry avasi pullon. Taas kerran Hermionen lasi täyttyi, tällä kertaa punertavasta aineesta. Hermione nosti lasin varovasti huulilleen ja kaatoi polttavan aineen suuhunsa.
”Se ei ole namia, mutta siihen jää koukkuun.”, Harry totesi juodessaan jo toista lasia. Hermione räpytteli silmiään. Harry kaatoi tälle lisää. Lasi toisensa jälkeen Hermione kumosi juoman kurkkuunsa. Pian tämäkin pullo oli tyhjä.
Kummatkin istuivat hiljaa. Takan tuli lämmitti vielä hiilloksilla. Hetken mielijohteesta Hermione nousi ylös ja istui Harryn syliin. Harry katsoi Hermionea ihmetellen. Hermione painoi huulensa Harryn pehmeisiin huuliin. Harry vastasi suudelmaan rajusti. Hermionen päähän nousivat syyllisyyden tunteet: hän on kiltti tyttö. Harry huulet siirtyivät tytön kaulalle. Hermione riisui päällimmäisen paitansa vasten tahtoaan. Yhtäkkiä oleskeluhuoneen valot syttyivät. Harry ja Hermione jähmettyivät. Ron seisoi portaiden juurella.
”Hermione tule, on meidän vartiointi vuoromme.”, hän sanoi. Harry painautui nojatuoliin. Hermione nousi tuolistaan. Hän käveli Ronin kanssa muotokuva-aukosta ja katsoi taakseen. Harry oli kadonnut jo
yläkertaan.
Ron ja Hermione kävelivät muodonmuutos luokan ohi taikasauvan valolla sohien ympäriinsä. Harryn ja Hermionen hetki oli jäänyt kesken. Tuliviski oli noussut Hermionen päähän.
”Hermione, tuota minä haluaisin sanoa yhden asian..”, Ron sanoi. Hermione ei kuunnellut poikaa, vaan keskittyi seinällä nukkuviin maalauksiin.
”Hermione minä pidän sinusta tosi paljon, ja ajattelin että me voisimme mennä seuraavalle Tylyahon retkelle yhdessä.”, Ron sanoi. Hermione kääntyi häneen päin yllättyneen näköisenä.
”Juu totta kai.”, Hermione vastasi pienessä hiprakassa. Sauvan valossakin Hermione näki Ronin punastuvan. Hermione alkoi miettiä Harrya. Harryn lasien peittämät silmät. Niihin silmiin Hermione hukkuisi milloin vain. Ron alkoi hyräillä jotain tuntematonta sävellystä. Taikasauvan valo sammui ja vartiointi kierros oli ohi.
”No, hyvää yötä.”, Hermione sanoi kävellessään rappusia tyttöjen makuusaliin. Ron älähti.
”Hermione odota.”, Ronin ääni oli vaivautunut. Hermione kääntyi kannoillaan. Hän laskeutui takaisin Ronin viereen. Kumpikin tiesi mitä tulisi tapahtumaan. Ron painoi hellän suudelman Hermionen huulille. Hermione hymyili. Hän odotti enemmän Ronilta, mutta lähti laahustamaan yläkertaan.
Muutama pää rojahti alas tytön astuessa makuusaliin. Hermione rojahti sängylleen. Hän huokaisi. Tämä ilta oli aivan liikaa. Hänen päänsä tuntui painavan useita kymmeniä kiloja. Tyttö nukahti vaatteet päällä sängylle.
”Her-mii-oo-nee..”, lempeä kuiskaus kuului tytön korvan juurelta. Hermionen päätä kolotti. Hän avasi silmänsä. Aluksi kaikki oli sumeaa. Pian Hermione erotti edessään punatukkaisen pojan. Hän pettyi. Hermione odotti Harryn herättävän tämän lämpivin henkäyksin. Ron hiveli Hermionen hiuksia hymyillen. Tytön päätä kolotti edellis iltaisten juomien takia.
”Ron.. Miten sinä – ”, Hermione ei ehtinyt lausettaan loppuun, kun hän jo näki nurkassa vanhan luudan. Ron nosti tytön istumaan.
”Löysin oleskeluhuoneesta tämän..”, Ron näytti ruudullista kauluspaitaa, jonka Hermione oli eilen riisunut. Hermione nappasi paidan käteensä. Hän punastui hiukan.
”Juu, eilen tuli kuuma kun luin – ööh – läksyjä.”, Hermione vastasi värisevällä äänellä. Ron nyökkäsi iloisesti.
”Noniin, tule.”, Ron sanoi ja jatkoi: ”Aamupala odottaa.”
Hermione tunki paahtoleivän suuhunsa. Harry ja Ron katselivat häntä. Tyttö tunsi olonsa vaivautuneeksi. Harry ojensi Hermionelle kurpitsamehun, vaikkei tämä edes sitä pyytänyt. Hermione kiitti Harrya ja kaatoi mehua lasiinsa. Ron söi puuronsa loppuun. Hän valitsi jälkiruoka-astiasta banaanileivoksen.
”Pitää mennä, kirjasto aukeaa ja tarvin yhden kirjan.”, Hermione töksäytti vähän ajan päästä.
”Minä käyn vessassa.”, Harry sanoi perään. Ron nyökkäsi suu täynnä. Hän ei aavistanut mitään.
Harry painoi Hermionen käytävän seinää vasten. Hän suuteli Hermionea kiihkeästi. Hermione vastasi suudelmaan. Hän oli nyt kahden vaiheilla. Hermione veti itsensä pois.
”Harry minun pitää.. Minun pitää miettiä.”, Hermione käveli pois.
Autio käytävä täyttyi nyyhkytyksestä. Hermione ei osannut päättää Harryn ja Ronin välillä. Hermione pyyhki kyynelensä, kun hän huomasi Draco Malfoyn seisomassa käytävän päässä. Hermione kuivasi kasvojaan ja suoristi vartalonsa. Draco harppoi nopeasti Hermionen luo. Hän pysähtyi suoraan tytön eteen. Hermionen mielikuvitus laukkasi: millä nimillä Draco aikoisi häntä nyt kutsua, kuraverinen, saasta? Draco istui -Hermionen yllätykseksi – hänen viereensä. Draco otti Hermionen syliinsä mitään sanoen. Hermionekin päätti vaieta. Nyt he istuivat käytävällä hiljaa ja antoivat huulten sinetöidä suudelman.
