Voi, en ole koskaan lukenut mitään tällä parituksella, mutta nyt tuli sekin virhe korjattua. Mukavaa oli että tämä oli kirjoitettu McGarmivan näkökulmasta, ja en osaa selittää, mutta jotenkin kirjoitustyyli sai tähän salaperäisen olemuksen, mikä oli todella hyvä asia. Myös aikamuoto oli hyvä juttu. Suurin osa ficeistä on kirjoitettu imperfektissä(? en ole ollut kovin tarkka äidinkielen tunneilla) joten tämä oli oivaa vaihtelua!
Minervasta huokui sellainnen "minä olen tukenasi, mitä ikinä tapahtuukin" asenne Dumbledorea kohtaan, ja se sopii jotenkin hänen hahmoon. Tämä voisi oikeastaan olla tottakin kirjoissa, että sillä aikaa kun oppilaat vaihtavat kuulumisiian pitkissä pöydissä, Minerva ajattelee näin. Kiitos tätä oli mukava lukea, jos tämä olisi ollut pidempi, olisin saattanut pomppia jottenkin lauseiden yli (minulla on tälläinen paha tapa), joten tämä oli juuri oivallinen.
Kiitos!