Nimi: Lasillinen sherryä
Kirjoittaja: Tyynis
Tyyli: Draama ja Romance, One-shot
Ikäraja: K-11
Paritus: Severus/Sibylla
Summary: Kun Severus viimein laski tyhjäksi juodun lasinsa pöydälle, hän nousi sanaakaan sanomatta tuoliltaan ja käveli noidan viereen.
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa, minä vain leikin ilman mitään rahalistahyötyä.
A/N: Osallistuu Rare III- haasteeseen ja kommentit tervetulleita.
Lasillinen Sherryä
Severus Kalkaros kiiruhti kohti Tylypahkan yläkerroksia musta viitta hulmuten nopeiden askelten aiheuttamassa ilmavirrassa. Liemimestarin ilme oli totinen, silmät tuijottivat määrätietoisesti eteenpäin ja suu oli suorana viivana.
Kello oli reilusti yli puolenyön, joten linnan käytävät olivat autiot. Ainoat äänet mitkä Severus Kalkaroksen korviin kantautui olivat hänen omat askeleensa ja niiden kaiku kivisistä seinistä.
Ohittaessaan ritari Cadoganin ja tämän lihavan ponin maalauksen, liemimestari sai peräänsä muutaman unen läpi mumistun herjauksen ritarin suusta.
Niistä kuitenkaan välittämättä Severus jatkoi matkaansa kohti pohjoistornia ja Sibylla Punurmion emännöimää luokkahuonetta.
”Iltaa Sibylla”, Kalkaros tervehti opettajakollegaansa samettisen pehmeällä äänellä saavuttuaan hämyisään luokkahuoneeseen.
”Iltaa Severus. Näin, että olet tulossa”, Sibylla vastasi usvaisella äänellään katsomatta tulijaan.
Severus vilkaisi noidan vieressä olevaan teepannuun ja tyhjään asettiin, kuppi oli epäilemättä ennustuksen opettajan tutkailtavana.
Severus Kalkaros hymähti itsekseen.
”Teenlehtiä, Sibylla-rakas?” hän kysyi lämpimästi pujotellessaan luokan läpi, väistellen tyynyjä ja pyöreitä pöytiä, toisen luokse.
”Kyllä”, Sibylla vastasi ja laski kupin, jossa oli vaaleanpunaiset koristereunukset, takaisin asetille.
”Mainiota”, Severus kuiskasi noidan korvaan ja antoi tälle hellän suudelman niskaan.
Velho tiesi noidan vain esittävän ennustamista, sillä heidän tapaamisensa oli ennalta sovittu sekä usein toistuva eli pääteltävissä, ei ennustettavissa.
Liemimestari piti säntillisesti omat ajatuksensa ennustamisen epäaitoudesta vain mielessään, sillä olihan hän osunut kerran kuulemaan, kun noita oli ennustanut oikeasti. Eikä hän lähtenyt arvostelemaan toisen opettamaa oppiainetta, koska ei tämä arvostellut hänen työtään.
”Haluatko juotavaa?” Sibylla kysyi ja käänsi katseensa tummahiuksiseen vieraaseensa.
”Kyllä, kiitos”, Severus vastasi ja istuutui pöydän toisella puolella olevalle, punaisella sametilla verhoilulle, tuolille.
Professori Punurmio nousi tuoliltaan ja kävi hakemassa luokkahuoneen perällä olevasta, raskasrakenteisesta, tammikaapista avaamattoman sherrypullon ja kaksi kristallikoristeista lasia.
Palattuaan Severuksen luokse noita laski lasit pöydälle ja kaatoi niihin joutavaa reilulla kädellä.
Professori Kalkaros oikaisi mustan kaapunsa suoraksi, ennen kuin tarttui naisen ojentamaan lasiin. Hän otti varovaisen kulauksen lasistaan ja laski sen sitten takaisin pöydälle.
Liemimestari arvosti paljon enemmän hienoja viinejä ja konjakkeja kuin noidan tarjoamaa halpaa sherryä, muttei ollut viitsinyt mainita siitä ikinä noidalle.
Severus Kalkaros oli päättänyt kestää epämiellyttävän juomatarjoilun ja sen, että kaikki tapaamiset tapahtuivat ainoastaan Sibyllan luokassa, ne olivat pieniä uhrauksia sen takia, että sai olla jumaloimansa naisen seurassa.
Muutamaan otteeseen Severus oli pohtinut menikö hänen toimintansa hyväksikäytön puolelle, koska noita ehti juoda itsensä humalatilaan sinä aikana, kun hän itse joi yhden lasillisen tuota noidan mieluisinta pahetta.
Kun Severus viimein laski tyhjäksi juodun lasinsa pöydälle, hän nousi sanaakaan sanomatta tuoliltaan ja käveli noidan viereen. Varovasti hän otti noidan uudelleen täytetyn lasin tämän kädestä ja laski sen äänettömästi pöydälle.
Jo tämä pieni, lähes olematon, ele sai aikaan lämpimän ja odottavan kuohahduksen noidan vatsassa.
Ihan kuin Severus olisi lukenut noidan ajatukset sillä saman tien hän laski omat karheat huulensa toisen huulille ja antoi tälle hellän suudelman.
Sibyllan huulet maistuivat teelle ja sherrylle. Välillä velho olikin miettinyt joiko noita mitään muuta.
Kaksikon suudelma oli vaihtunut nopeasti hellästä rajummaksi ja molempien kädet olivat saaneet enemmän liikkumatilaa toisen keholla ja käsien kosketukset tuntuivat hyviltä molempien iholla.
Kun kaksikko oli siirtymässä luokasta Sibyllan henkilökohtaisiin tiloihin, Severus vilkaisi sattumalta pöydälle jäänyttä sherrypulloa.
Se oli tyhjä.
Severus käänsi katseensa nopeasti pois siitä ja seurasi noitaa tämän makuutiloihin.
***
Suljettuaan oman huoneensa oven tyrmissä, Severus nojasi viileään kiviseinään ja päätti, että ensikerralla hän joisi oman lasillisensa sherryä nopeammin.
A/N2: Kommentteja?
