Author: Katriqqq
Pairing: Ei oikeastaan selvää paritusta.
Rating: PG??? (K-11)
Fandom: Twilight, Houkutus
Genre: Öö… Varmaankin drama? Joitain pieniä humor kohtauksia on.. kai? one-shot
Warnings: No sisältää alkoholia?
Summary: Bella menee ystäviensä kanssa kotibileisiin.
A/N: Kirjoitin tämän viime yönä melko nopeasti. Jutut saattaa edetä liian nopeasti yms, mutta toivottavasti tykkäätte
Party, party!Astuin autosta ulos ja näin suuren talon, jossa valot vilkkuivat, musiikki pauhasi ja nuoret tanssivat. Ilta oli vielä nuori, ja silti Miken bileet olivat jo näin hyvässä vauhdissa. Olin yllättynyt.
Jessica oli saanut minut ylipuhuttua lähtemään hänen ja Angelan kanssa juhlimaan, ja ainoa ehtoni oli, että en aio tanssia.
”Angela, ottaisitko laukkuni takapenkiltä?” Jessica kysyi.
”Totta kai. Bella, onko sinulla autossa vielä jotain?”
”Ei, minulla on kaikki laukussani”, sanoin ja heilutin omaa laukkuani. Angela työnsi oven kiinni ja lähdimme kävelemään sisälle.
”Jess, etkö sinä aio juoda mitään? Tai siis kun sinun autosihan tuo on”, Angela sanoi ja osoitti Jessican Hondaa.
”Minulla on strategia”, Jessica sanoi hihittäen. ”Aion kyllä juoda, ja sitten muistankin, että ’hups, tulin autolla, mutta en voi ajaa humalassa, ja kotiinkin on niin pitkä matka’, ja sitten Mike tarjoaa yösijaa!” Jessica oli tykännyt Mikestä niin kauan, kuin vain jaksoin muistaa. Hän oli puhunut Mikestä taukoamatta viimeiset kaksi viikkoa, kun hän sai tietää, että tämä järjestäisi kotibileet.
”Oletko varma, että se toimii? Tiedäthän, Lauren on täällä myös. Hän ei saanut Tyleriä, joten hänen seuraava saalinsa on Mike”, Angela sanoi varovasti, kun soitin ovikelloa. En tiennyt, kuuluiko kotibileisiin mentäessä soittaa ovikelloa, vai vaan mennä sisään, olihan tämä kuitenkin ensimmäinen kertani tällaisissa bileissä. Mutta onnekseni kumpikaan tytöistä ei tehnyt elettäkään sisälle menosta, joten odotimme, että ovi aukaistaisiin.
Jessica oli juuri vastaamassa Angelan kysymykseen, kun ovi aukesi selälleen. Ovi tuli voimalla suoraan minua päin ja pyllähdin maahan.
”Jessica, Angela, ihanaa että pääsitte! Tulkaa peremmälle!” Mike viittoi. ”Muuten, eikö Bella päässyt?” Mike kysyi hiukan harmistuneena samalla kun Angela veti minut ylös. ”Hei Mike”, sanoin suoristaen paitaani.
”Hei! Mitä sinä tuonne oven taakse jäit?” Mike kysyi ihmeissään.
”No tuota…”, aloitin, mutta Jessica näki parhaaksi puuttua asiaan: ”Höpsö, Bella jäi oven taakse vahingossa! Mutta nyt voisit hiukan esitellä minulle, tai siis meille taloasi”, Jessica sanoi ja otti Miken kädestä kiinni.
”Aa, tietysti!” Mike sanoi ja näytti paljon reippaammalta. ”Tuossa on boolimalja, pojat kantavat kaljatynnyreitä alakerrasta parhaillaan ja… Yläkerrassa on tietysti makuuhuoneet”, Mike sanoi ja iski meille silmää. ”Ja vessa on tuossa”, Mike osoitti ovea eteisen lähettyvillä. ”Ihan siltä varalta, jos tulee huono-olo. Tytöillähän kuitenkin tunnetusti on huono viinapää”, Mike naureskeli. Jessica nauroi hänen kanssaan, kun minä taas pyörittelin silmiäni. Mieleni teki haastaa Mike juomiskilpailuun, ja katsoa, kumpi ryntää ensin vessaan. Pidättelin silti sanojani.
Hetkessä Mike ja Jessica olivat kadonneet näkyvistämme. ”Bella, minusta tuntuu, että jäimme kahden”, Angela sanoi hymyillen.
”Niin pääsi käymään”, naurahdin. ”Mennään ottamaan vähän boolia. Ei täällä jaksa vain seisoskella!” Sanoin ja vedin Angelan perääni.
***
Ilta oli melko tylsä. Näin todella paljon tuttuja, mutta myös täysin tuntemattomia ihmisiä. En tiennyt, että Forksissa voisi olla näin paljon nuoria. Ehkä osa oli muualtakin.
Angela istui sinisellä sohvatuolilla ja minä istuin sen käsinojalla. Musiikki soi melko kovalla ja minua ei kiinnostanut ollenkaan vain istua ja juoda boolia punaisesta kertakäyttömukista.
”Bella, tiedän, että tällä on tylsää, mutta ollaan nyt edes hetki vielä. Pakkohan täällä on olla meille sopivat pojat. Täällä on niin paljon vieraita kasvoja. Ja Jessicaa ei voi vain jättää tänne”, Angela sanoi lempeästi.
”Totta”, sanoin ja huokaisin. ”Muuten, jos jotain sutinaa haluat, niin tuo komea poika tuolle on katsellut sinua siitä lähtien, kun istuit siihen”, sanoin ja hymyilin.
”Eikä ole! Tuo on liian hyvännäköinen pitääkseen minusta”, Angela sanoi vaisusti.
”Hei, katso nyt! Sehän suorastaan kuolaa perääsi! Hymyile hänelle vähän”, sanoin innostuneesti.
Angela katsoi minua ja nyökkäsin hänelle. Hän käänsi päänsä tuon pojan suuntaan ja hymyili. Poika hymyili takaisin ja nyökkäsi. Hän nousi seisomaan ja lähti kävelemään meitä kohti.
”Mitä minä sanoin”, kuiskasin Angelan korvaan.
”Hei. Minä olen Mark. Saisinko lainaa ystävääsi?” Markiksi osoittautunut poika kysyi minulta.
”Anna mennä vaan”, sanoin ja tuuppasin Angelaa menemään. Mark otti Angelan kädestä kiinni ja he lähtivät kävelemään. Angela kääntyi vielä katsomaan minua päin, ja nostin peukaloni ylös. Angela hymyili ja hän katosi väkijoukkoon.
Olin taas jo kauhean tylsistynyt. Hain jo kolmatta boolimukillista. Päätin juoda vielä sen mukillisen ja sitten lähtisin kävelemään kotiin.
Kun olin täyttänyt mukini, niin näin, että istumallani tuolilla oli nyt kiihkeästi suuteleva pariskunta. Minua suorastaan etoi. Kuinka ihmiset pystyivät suorastaan nuoleskelemaan väkijoukon nähden. Todella noloa. Päätin, että menisin kuistille. Siitä pääsisin nopeasti lähtemään kotiin.
Päätin ensin etsiä Angelan. Kiersin taloa pari kertaa ympäri, kunnes muistin, että Mike mainitsi yläkerran makuuhuoneet. Eihän Angela menisi sänkyyn heti. Hän ei toimi siten. Angela haluaa tutustua ensin. Haluaahan? Voi ei.
Kiersin alakerran vielä kerran, ja tein päätöksen. Menisin yläkertaan ja etsisin hänet sieltä. Olisi kylläkin kamalan noloa avata ovi ja yllättää jokin pari… No, puuhista.
Kävelin rappusia ylöshitaasti, ja siemailin samalla boolia. Yleensä en harrastanut rohkaisuryyppyjä, mutta nyt se oli paikallaan. Lauren käveli minua vastaan. Alkoholi oli tehnyt temppunsa ja minä tervehdin häntä. Minä en koskaan tervehtinyt Laurenia! ”Ai Bella, hei… Taidat olla aikamoisessa humalassa”, Lauren sanoi arvioivasti. Katsoin häntä päästä varpaisiin, ja huomasin, että hänellä oli hame rypyssä ja liian ylhäällä. Pienen pieni toppikin paljasti liikaa. Käsissään hänellä oli turkoosi neule.
”Ja sinä taidat olla aikamoisen pienissä vaatteissa”, sopersin ja nauroin. Alitajunnassani häpesin sanojani. Yllättäen Lauren alkoi itkeä. Hän kietoi kätensä minun ympärille ja avautui minulle. MINULLE!
”Voi Bella! Minä niin odotin tätä iltaa! Minä ostin uuden hameen ja topin tätä varten! Ja kaikki on pilalla. Minä odotin häntä siinä huoneessa, mutta hän tulikin sinne toisen tytön kanssa. Luulin, että Jessica olisi ollut minun ystäväni”, Lauren itki.
”Mitä oikein höpiset? Mitä sinä odotit tässä illassa? Kenen huone? Kenen kanssa Jessica tuli sinne?” Kysyin todella hämmentyneenä. En ollut vielä päässyt yli siitä järkytyksestä, että Lauren, vihamieheni itkisi minun kaulassani. Ja heti perään tuli uusi asia.
”No MIKE! Jätin hänelle lapun, että odotan häntä. Halusin kertoa hänelle tunteeni. Ja tämä luuli, että lapun jätti Jessica. Mutta jonkun ihmeen sortilla he molemmat tulivat huoneeseen. Tämä on kauheata Bella!” Lauren sanoi ja alkoi itkeä vielä vuolaammin. En tiennyt mitä tehdä. Olin tietysti todella iloinen Jessican puolesta, mutta minun kävi Laurenia sääliksi.
”Tuota… Ymmärrän, että olet murtunut, mutta muista, että sinä yritit ensin Tyleriä. Jessica on pitänyt Mikestä jo todella kauan. Ehkä on ihan oikein, että hän saa Miken”, yritin lohduttaa häntä.
”No mutta silti!” Lauren huudahti. Hän sieppasi boolimukini ja joi sen tyhjäksi. Lauren nielaisi kasvoillaan irvistys ja ojensi tyhjän mukin minulle.
”Bella, kiitos”, Lauren sanoi ja jatkoi matkaansa. TODELLA outoa käytöstä häneltä.
Päätin jatkaa matkaani yläkertaan, ennen kuin Angela tekisi mitään tyhmää. Otin kaksi askelmaa ylöspäin rappusissa, kun kuulin huudon: ”Bella! Mitä sinä sinne ylös olet menossa?!” Se oli Angela. Käännyin ja näin hänet portaiden juuressa. Huokaisin helpotuksesta ja lähdin kompuroimaan portaita alas. Pääsin turvallisesti samalle tasolle Angelan kanssa.
”Mitä ihmettä teit Laurenin kanssa? Ja miksi olit menossa yläkertaan?” Angela kysyi.
”Itse asiassa olin etsimässä sinua ylhäältä, kun en löytänyt sinua mistään. Ja Lauren osui paikalle ja avautui. Hänen puheiden perusteella Jessican suunnitelma on onnistunut”, sanoin.
”Mitä minä ylhäällä tekisin? Et kai kuvittele, että olisin siellä Markin kanssa? Ehei!” Angela sanoi nopeasti.
”No sitä minäkin mietin. Tiedän, että sinä et hyppää suoraan sänkyyn. Missä Mark muuten nyt on?”
”Hän hakee juotavaa. Mark on muuten ihana. Täydellinen. Ah!” Angela hehkutti. ”Muuten, etkö sinä ole löytänyt ketään? Ja miksi etsit minua? Olet aika humalassa.”
”Ei täällä ole ketään erityistä. Etsin sinua siksi, että olen lähdössä kotiin. Minulla on vähän tylsää”, selitin.
”Voi ei, ja minä vain lähdin pojan mukaan. Anteeksi Bella. Jätin sinut yksin tylsistymään. Voi ei!”
”Ei ei, en minä sitä nyt silleen tarkoittanut. En vain taida olla bile-ihmisiä. Mene ja pidä hauskaa Markin kanssa. Hän tuntuu olevan todella mukava”, sanoin ja iskin silmää. ”Sieltähän se tuleekin”, sanoin ja katsoin poikaa, joka kantoi kahta boolimukia.
”Pidä hauskaa, Angela! Mutta ei liian hauskaa.”
Nyt olin valmis lähtemään pois. Toivottavasti esteitä ei tulisi enää eteeni. Tyhjä boolimuki oli vieläkin käsissäni, ja laskin sen pöydälle. Heitin laukkuni olalle ja lähdin kävelemään ulko-ovelle päin, kun kuulin taas huudettavan nimeäni. Tällä kertaa se oli Tyler. En ollut nähnyt häntä kertaakaan täällä aiemmin.
”Bella, joko olet lähdössä?” Tyler kysyi ihmeissään. ”Eihän kello ole vielä mitään. Kohta tanssilattia täyttyy. Ja haluaisin kovasti pyöräyttää sinua tanssilattialla”, Tyler sanoi ja katsoi minua koiranpentu – ilmeellä.
”Tyler, kiitos kovasti, mutta minä en osaa tanssia,” sanoi ehkä hiukan liian tylyyn äänensävyyn.
”Mutta voin op–”
”Ja en halua edes oppia tanssimaan. Mutta kiitos kuitenkin. Tanssi jonkun muun tytön kanssa. Tai onhan täällä aika paljon poikiakin”, sanoin ja naurahdin. Tyler näytti siltä, kuin hänen suurin salaisuutensa olisi tullut juuri julki. Voi Luoja, olinko juuri selvittänyt Tylerin salaisuuden?
”Bella, mistä sinä tiesit, että olen homo?” Tyler kuiskasi korvaani. Hän ei selvästikään halunnut kenenkään kuulevan. Ja vaikka hän olisi huutanut sen, niin kukaan ei olisi kuullut, koska musiikki oli niin kovalla.
”Oikeastaan en tiennyt. Vähän niin kuin heitin sen vitsillä. Mutta voit luottaa minuun. En kerro kenellekään. Vannon sen!” Sanoin.
”Kiitos Bella. Tiedän, että sinuun voi luottaa”, Tyler sanoi. Hän näytti kauhean nolostuneelta.
”Mutta kerro minulle, miksi halusit tanssia kanssani? Ja miksi olit hetken Laurenin kanssa?” Kysyin ihmeissäni.
”No tuota… Kun olin Laurenin kanssa, niin tajusin, että en tunne minkäänlaista vetoa häneen. Kun taas vaikkapa Ericiin. Eric on mielestäni todella hyvännäköinen”, Tyler selitti samalla, kun hän veti minua syrjään. ”Ja halusin tanssia kanssasi, koska halusin kokeilla, että tunnenko vetoa koulumme kauneimpaan tyttöön. Jos en tuntisi, niin sitten tietäisin olevani homo”, Tyler kertoi.
”Anteeksi nyt kamalasti, mutta tarvitsen jotakin juotavaa. Kurkkuani kuivaa”, sanoin ja nappasin Tylerin mukin. Siinä oli olutta. Kulautin koko mukin kurkkuuni ja irvistin. Olut ei ollut minun juttuni.
”Bella! Voitko hyvin? Tunnut muutenkin olevan aikamoisessa humalassa, ja sitten juot kaljaa tuolla vauhdilla!” Hän oli selvästi huolissaan minusta.
”Tyler, haluatko kokeilla jotakin. Siis ihan kaveri mielessä. Saisit tietää seksuaalisuutesi”, vihjailin.
”Mitä tarkoitat?” Tyler kysyi.
”Tätä”, sanoin ja painoin huuleni hänen huulilleen. Suudelmamme oli lyhyt ja kömpelö. Tyler irrottautui minusta ja sanoi: ”Bella, et tiedäkään kuinka paljon arvostan sitä, että autat minua. Ja nyt minulle selvisi, että minä en tykkää tytöistä. En tiedä, onko se hyvä vai huono juttu, mutta olen siitä varma!” Tyler selitti. ”Nyt minä lähden kotiin ja mietin tätä lisää aamulla. Kiitos vielä kerran Bella!” Tyler sanoi ja halasi minua.
Mitä minä juuri tein? Suutelinko minä oikeasti Tyleriä? Voi luoja… Tarvitsin uuden mukillisen boolia. Se olisi todellakin viimeinen. Ja tällä kertaa en antaisi minkään tulla eteeni. En suutelisi ketään. EN KETÄÄN! En, vaikka minun prinssini tulisi valkealla ratsullaan. Kävelisin vain ohi ja menisin kotiin nukkumaan.
Tällä kertaa otin sinisen kertakäyttömukin. Olihan paitanikin sininen. Täytin mukini ja lähdin kävelemään kohti ovea, ja pelkäsin jo, että taas tulisi jokin este. Tartuin ovenkahvaan ja astuin kuistille. Painoin oven kiinni perässäni. Nojasin kuistilla olevaan tolppaan ja huokaisin. Otin suuren kulauksen boolistani ja lähdin kävelemään.
”Hei!” Kuului takaani! Voi ei, jokin este. Olin jo kääntymäisilläni, mutta päätin, että haluaisin vain kotiin ja nukkumaan. Tänään oli tapahtunut liikaa kaikkea outoa.
Kiihdytin askeleitani. En halunnut kohdata tänään enää ketään.
”Odota hetki!” Takaani kuului. Kuulin askeleitani takaani. Ei, ei nyt.
”Joku toinen päivä!” Huusin hänelle takaisin. En edes tunnistanut äänestä, kuka tämä oli. Tiputin mukini roskikseen, joka oli kadun poskessa ja kävelin ripeästi. Tai kuvittelin meneväni ripeästi, mutta askeleeni menivät miten sattui.
Tunsin käden tarttuvan olkapäähäni ja minun oli pakko pysähtyä.
”Noniin, sainhan sinut kiinni”, tuo poika sanoi.
”Mitä sinä haluat? Minulla on vähän kiire aikataulu”, sopersin katsomatta tähän poikaan.
”Tämä tippui sinulta”, hän sanoi ja ojensi puhelintani.
”Ai, kiitos. No niin, minun pitää nyt mennä”, sanoin nopeasti ja irrotin hänen kätensä olkapäältäni.
”Hei! Saisinko tarjota sinulle kyydin kotiin? En voi päästää humalaista tyttöä kävelemään yksin kotiin”, tuo poika sanoi.
”Sori vaan, mutta äiti on opettanut, että tuntemattomien kyytiin ei saa mennä. Joten kieltäydyn. Kiitos kuitenkin”, sanoin.
Kuulin kuinka tuo poika nauroi. Nauroiko hän minulle? ”Minä muka tuntematon. Bella, olet ollut samalla biologian ryhmässä kohta kaksi vuotta”, hän naureskeli.
”Edward?” Kysyin hämilläni. ”Ei, ehei, tämä ilta on ollut todella outo. Ja oudommaksi vain menee. Ensin jään yksin istumaan, sitten Lauren avautuu minulle, Jessica ja Mike päätyvät yhteen, Angela saa poikaystävän, Tyler paljastuu homoksi, minä suutelen häntä ja nyt koulun friikein poika puhuu minulle. Ja kaiken lisäksi, olen humalassa.”
Edward nauroi minulle, taas. ”Vai että Tyler on homo? Ja menit suutelemaan häntä. Täytyy olla varovainen. Ja hei, en kai minä nyt friikein ole. Samalla fysiikan kurssillasi on se Jasper. Sehän on aika outo.” Katsoin Edwardia silmiin. ”Hei, anna minun nyt viedä sinut kotiin. Jätän sinut sitten rauhaan. Lupaan sen.”
”Hyvä on, mutta älä aja kovaa. Olen tosiaan melkoisessa humalassa, ja olisi todella noloa oksentaa autoosi”, varoittelin.
”Pidän siitä huolen”, Edward sanoi ja vinkkasi silmäänsä.
Edward puhui totta. Hän ajoi todella rauhallisesti ja tasaisesti. Ja kun häneen vähän tutustui, niin ei hän ollut niin friikki, kuin kuvittelin.
Hän ajoi taloni pihaan ja sammutti auton.
”Miten osasit tänne?” Kysyin.
”Noo, sanotaan, että olen tarkkaillut sinua. Pidän sinusta”, Edward vastasi.
”Voisitko ystävällisesti lopettaa. Minä olen oikeasti tänään kokenut liikaa kaikkea. Ja en nyt kestä lisää paljastuksia.”
”Miten vain. Nähdään huomenna!” Edward sanoi minulle.
”Joo. Ei kun ei. Huomenna on sunnuntai. Ja maanantaina me vasta näkisimme, jos meillä olisi biologiaa. Mutta kun ei ole. Eli tiistaihin”, sanoin tylysti.
”Miten vain haluat itsellesi uskotella”, Edward sanoi ja naureskeli.
Nousin autosta ja kiitin kyydistä ennen kuin laitoin oven kiinni.
Kävelin varovasti portaat ylös, ettei Charlie heräisi. Kävin nukkumaan meikit naamalla ja nukuin todella hyvin.
AAMULLA”Bella, puhelin soi”, Charlie huusi. Juoksin rappuset alas ja nappasin puhelimen pöydältä.
”Bella puhelimessa”
”Et ikinä arvaa mitä eilen tapahtui?!” Soittaja oli Jessica. ”Me tanssimme Miken kanssa koko yön ja nyt olemme yhdessä! Tämä on ihanaa! Ja olemme nyt Laurenin kanssa taas sovussa. Niin, ja olen nyt Mikellä. Suunnitelmani toimi. Angelakin jäi tänne sen Markin kanssa. Hekin ovat kai niin kuin yhdessä”, Jessica höpötti. ”Angela lähettää terveisiä!”
”Sano takaisin”
”Okei, nyt täytyy mennä. Nähdään huomenna koulussa, moikka!”
”Moikka!”
Siis sellaiset jatkot tytöillä.
Olin juuri menossa takaisin yläkertaan, kun puhelin soi uudestaan.
”Bella puhelimessa”, sanoin väsyneesti.
”Bella, Luojan kiitos olet hereillä!” Tunnistin äänen kuuluvan Tylerille.. ”Halusin vain kiittää sinua vielä siitä eilisestä. Avasit silmäni. Tiedätkös, luulin, että olisin shokissa, mutta oloni on todella hyvä”, Tyler sanoi, ja en voinut olla enää tyly hänelle. ”Eipä tuo mitään. Olen vain iloinen, että sait nyt mielenrauhan.”
”Mutta ethän kerro tästä vielä kenellekään? En haluaisi, että koko koulu kuulee”, Tyler sanoi hiukan epävarmasti.
”En tietenkään kerro! Luota minuun.”
”Hyvä, kiitos Bella. Sinä olet sitten hyvä ystävä. Pääsithän muuten turvallisesti kotiin? Olit melko sekaisin”, Tyler sanoi. Oli ihanaa, että tämä uusi… Homoystäväni piti minusta huolta.
”Joo, sain kyydin kotiin”, sanoin, mutta jätin kertomatta, että keneltä tuon kyydin sain. En vieläkään uskonut, että Edward oli ajanut minut kotiin.
”No hyvä! Nähdään koulussa!”
”Joo, nähdään”
Tällä kertaa jäin hetkeksi odottamaan puhelimen läheisyyteen, jos joku vaikka soittaisi vielä kerran. Mutta puhelin ei soinut, joten lähdin kävelemään keittiöön.
”Hah! Taisi olla kova meno eilen!” Charlie naureskeli.
”Miten niin?” Kysyin vielä hiukan unisesti.
”Voitko muka väittää, että sinulla ei olisi krapulaa? Ja arvostin yritystäsi tulla hiljaisesti kotiin. Valitettavasti epäonnistuit”, Charlie sanoi.
”Anteeksi. En tajunnut, että pidin meteliä. Ja nyt kun sanoit, niin ehkäpä minulla on pienoinen kankkunen”, sanoin nolona. Miten minun isäni, Forksin poliisipäällikkö voisi ottaa tyttärensä krapulan noin rennosti!
”Eipä tuo mitään. Kyllähän nyt kotibileistä täytyy saada kaikki irti. Ja niistä ei edes aiheutunut ongelmia tällä kertaa! Olisi ollut vähän noloa hakea oma tytär putkaan yöksi”, Charlie naureskeli. ”No niin, syö jotain. Ja muista juoda jotain. Ostin limonadia eilen. Minä lähden käymään Billyllä. Vai haluaisitko tulla mukaan?” Charlie kysyi. Ajatus pitkähköstä kiemuraisesta ajomatkasta ei houkutellut ollenkaan.
”Minä jään kotiin tällä kertaa. Mene sinä vain.”
***
Suihku tuntui tekevän ihmeitä. Ja rasvainen kananmunaleipä. Ah! Oloni oli täysin erilainen, kuin puolituntia sitten. Onnekseni puhelinkaan ei ollut soinut. Pestyäni hampaani menin alakertaan kuivaillen hiuksiani samalla.
Katsoin ikkunasta ulos. Tylsä ja pimeä päivä. Miksi aurinko ei koskaan paistanut Forksissa…
En nähnyt aurinkoa, mutta näin jotain muuta kiiltävää. Se oli hopeinen Volvo. Meidän pihalla. Se näytti kovin tutulta… Aivan, se oli Edwardin auto! Mutta mitä ihmettä se teki taloni pihalla!
Päätin olla välittämättä koko asiasta, ja lähdin kävelemään yläkertaan viemään pyyhettä kuivumaan, kun ovikello soi.
Mitä ihmettä?Avasin oven, ja edessäni seisoi Edward Cullen. Katsoin häntä arvioivasti, ja näin, kun hän taas nauroi minulle.
”Etkö aio kutsua minua sisälle?” Edward kysyi.
”Miksi kutsuisin? Isäni saattaisi olla kotona”, selitin.
”Muuten hyvä selitys, mutta näin kun isäsi lähti pois. Joten, kutsutko minut sisään, vai et?”
Huokasin syvään. ”No, tule sitten”, sanoin ja avasin oven kunnolla.
A/N2: Tuo loppu on kyllä vähän tönkkö, pyydän anteeksi! Kommenttia ^^
