Nimi: Sivustaseuraaja
Kirjoittaja: pihlajanmarja
Ikäraja: sallittu
Paritus: Ron/Harry
Tyylilaji: fluffy, vähän angstia
Summary: Molly huomaa, että kaiken surun keskellä saattaa olla jotain hyvääkin.
A/N: Tästä piti tulla raapale, mutta tässä on yli sata sanaa. Tämä ei myöskään ole tuplaraapale, koska tässä on alle kaksisataa sanaa. Sovitaan, että tämä on raapale ja yksi neljäsosa. Ja ei kai sillä niin väliä ole, eihän?
Osallistuu FF100:n sanalla 023. Rakastavaiset.
Ron on nukahtanut kärryihin ja hänen päänsä retkottaa Harryn sylissä. Molly istuu heidän vieressään ja katselee nuorinta poikaansa. On ollut rankka päivä, he ovat tulossa Remuksen ja Nymphadoran hautajaisista. Hautajaisia on ollut viime aikoina aivan liikaa, ja rankin on vielä edessä. Fred. Molly yrittää tukahduttaa nyyhkäisyn, koska hän ei halua, että Harry huomaa mitään. Harryn kasvot ovat väsyneet, mutta silti hän jaksaa pitää huolta ystävästään. Ron ei hymyile nukkuessaan, niin kuin hän niin usein tekee, hän on kietonut kätensä Harryn ympärille ja näyttää pitävän tiukasti kiinni. Harryn ilme on täynnä huolta ja kiintymystä, kun hän silittää Ronin hiuksia. Ai, Molly ajattelee. Niinkö se onkin? Harry huomaa hänen tuijottavan ja lopettaa huolenpidon. Molly vain hymyilee, hieman vaikeasti, mutta hymyilee kuitenkin. Ehkä maailmassa on jotain hyvääkin.