Aww, kuinka suloista. :3 Luin tämän Drarrynä, sillä jotenkin se sukupolvi on itselleni kaikista tutuin: hävettää myöntää, mutta jouduin pitkään miettimään, että keitä nuo parituksessa ensin mainitut AS ja S ovat, mutta sitten luettuani raapaleen toistamiseen, koin valaistumisen ja ymmärsin. Hieno ratkaisu jättää hahmot, herrat Potter ja Malfoy sekä rehtori, tuollaisenaan tekstiin, ilman tarkennusta, sillä se mahdollistaa lukijalle tulkinnan, valinnanmahdollisuuden kahden sukupolven välillä (Jamesia ja Luciusta ei ehkä voi tuohon tilanteeseen mieltää, joten suljin sen vaihtoehdon pois). Ehkä oma Drarry-tulkintani perustui osittain myös tuohon nimettömäksi jääneeseen rehtoriin: en vain osaa ajatella ketään toista rehtoria kuin Dumbledoren suhtautumaan vastaavassa tilanteessa juuri noin.
Dialogipainotteisuus sopii raapaleen ideaan ja nuo muutamat harvat dialogiin kuulumattomat virkkeet tuntuivat juuri tarpeellisilta, tarkkaan mietityiltä. Erityisesti tekstin aloittavat kaksi lausetta ovat hyvin tarpeellisia, sillä luettuaan ne, lukija pääsee heti kärryille, eikä tarvitse ryhtyä turhaan arvailemaan mielessään mistä dialogissa oikein puhutaan. Raapale on kaikin puolin toimiva ja sujuva, suloinen kokonaisuus.
Kiitos kaunis. : )
~ Herkku.
