Kiitos kaikille kommentoijille! :---) Love u !!
Tässä seitsemäs luku. Ihana luku mielestäni, entä teidän?
seitsemäs luku
The First Kiss.
EPOVEn voinut uskoa, että Tanya voisi tehdä Bellalle jotain tuollaista... Minä tiesin, että Tanya ei ole maailman sivistynein ihminen, mutta tämä ylitti rajat ja vielä kun sanoin hänelle, että niin ei saa tehdä..
Katsoin Bellaa, hän oli nukkunut nyt tunnin enkä voinut jättää häntä... Pitelin hänestä edelleen kiinni, hän näytti niin rauhalliselta ja viattomalta.
En tarkoita, että tykkäisin hänestä sillä tavoin... Enhän minä edes tunne häntä kokonaan... Mutta hän vain vaikuttaa erilaiselta, tarkoitan, että hän ei ole teennäinen kaikesta tästä kuuluisuudesta ja varakkuudesta.. Hänen moraalinsa ovat tärkeämmät hänelle.
Halusin vain tietää, mitä oli noiden syvien, ruskeiden silmien takana... Ja tänään minun sydäntäni särki, kun näin hänet nyyhkyttämässä ja pitämässä minusta kiinni... hän näytti niin heikolta.
No totta hitossa hän oli heikko, hän ei ole syönyt mitään.
Sitten joku koputti oveen.. Toivon todellakin, että se ei ollut äitini, koska en halunnut selittää hänelle mitä tapahtui tänään. Tiesin, että Bella halusi pitää sen meidän kahden välisenä.
Ovi aukesi ja ovella seisoskeli virnistelevä keijukainen. Hän oli sanomassa jotain, kun viitoin kohti Bellaa.
Alice vinkkasi minulle silmää ja lähti huoneesta.
Bella alkoi heräilemään ja hitaasti avasi silmänsä. Ne olivat vieläkin turvonneet ja punaiset. Hän katsoi minua sekavana ja sitten hänen poskensa tulivat punaisiksi... ajattelin hänen muistavan nyt kaiken... hitto, hän oli niin viehättävä.
”Kiitos”, hän mumisi ja nousi istumaan.
”Ei mitään”, vastasin ja istuuduin hänen viereensä. Hän tuijotti syliään.
”Bella, tiedän että olen ollut mäntti viime aikoina ja olen siitä pahoillani. Voisitko antaa minulle anteeksi?” kysyin vilpittömästi.
“Ei se mitään ja olen pahoillani kaikesta mitä sanoin sinulle tänään, Edward. Minä... Minulla oli paha päivä ja purin sen sinuun, sinun pitäisi tietää se, Edward, ja olen todella pahoillani. Se oli ilkeää ja alhaista minulta.”
Hän katsoi minua mitäänsanomattomasti, mutta pahoittelu ja luottamus silmissään.
Hymyilin hänelle. ”Okei, kutsutaan tätä aselevoksi.”
”Joo ja aloitetaan alusta”, hän sanoi hymyillen ja sitten hän tarjosi kättään. ”Hei, minä olen Bella Swan ja usko minua, olen bändisi innokas fani.”
Hänen hymynsä oli niin suloinen ja viaton, että en tarvinnut apua pistämään hymyä kasvoilleni.
”No, olen Edward Cullen ja on enemmän kuin ilo tavata sinut”, vastasin ja otin hänen pehmeän kätensä omaani ja tunsin sähkön virtaavan käsistämme. Katsoin häntä ja tajusin, että hänkin oli tuntenut sen.
”No, se taisi olla vale kun sanoit, ettet tunne minua... jep, loukkaannuin todellakin”, sanoin ja esitin surullista.
”Voi, ole hiljaa”, hän sanoi ja leikkisästi löi käsivarttani.
”Sinun täytyy olla todella nälkäinen... voi, ja koko jengi on täällä, eli sinun on parempi keksiä tekosyy, sillä Alicen ja Rosalien täytyy olla melko yllättyneitä, kun et ilmaantunut lounaalle tänään”, sanoin ja nousin jaloilleni, auttaen häntä.
”Joo, hei muuten, voisitko olla kertomatta heille koko jutusta?” hän sanoi, katson minua noilla anelevilla silmillään.
”Totta kai, Bella, voit aina luottaa minuun ja kun tarvitset olkapäätä mihin itkeä, koputa sinun huoneesi oikeanpuoleiselle ovelle”, sanoin vitsaillen.
Hän pyöräytti silmiään ja lähti huoneesta, minä hänen perässään.
Jokainen istui alakerrassa, juttelivat, ja Rosalie ja Emmett miltei imivät toistensa kasvoja.
”Yyh, menkää omaan huoneeseenne”, sanoin inhoten.
Kun he huomasivat Bellan, Alice tuli kiirehtien hänen luokseen.
”Bella, missä hitossa sinä olit lounastauolla ja miksi te kaksi nuohositte toisissanne huoneessasi?” hän sanoi syyttävästi.
Bellan silmät laajenivat. ”Miten sinä siitä tiedät?”
Alice keskeytti hänet: ”Haluan vastauksia, neiti, Jasper sanoi, että te kaksi
vihaatte toisianne.”
”No, menin kirjastoon lounastauolla, sillä minulla oli joitakin tehtäviä ja siitä tulikin mieleen, että olen niin nälkäinen”, ja sitten Bella kiirehti keittiöön.
Hän oli hyvä välttämään kysymyksiä, mutta valitettavasti kaikki kahdeksan silmää kääntyivät nyt minuun.
”No, me vain... hän kaipasi niin kotiaan ja minä lohdutin häntä”, valehtelin vikkelään ja istuin alas. He kaikki näyttivät uskovan sen.
Pian Bella liittyi seuraamme ja Alice alkoi tehdä suunnitelmia.
”Selvä, eli me voimme mennä klubille tai yöleffaan”, hän sanoi kiihtyneenä.
”Alice, meillä on koulua huomenna”, Bella sanoi ja lisäsi sitten, ”valitettavasti...”, mutta vain minä kuulin sen.
Aloin rykiä, ja hän lähetti minulle kuolettavan katseen.
”Hei tyypit, hengaillaan nyt ja myöhemmin voidaan mennä elokuviin yönäytökseen, kun Alice ja Rosaliekin jäävät tänne yöksi. Mitä sanotte?” kysyin ja katsoin heitä.
Kaikki suostuivat. Tunnin juttelun jälkeen me päätimme pelata ”totuutta vai tehtävää”.
”No niin, Alice, sinä ensin”, Jasper sanoi. Me kaikki istuimme ringissä. Bella ei ollut kovin iloinen ideasta pelata ”totuutta vai tehtävää”.
”Emmett, totuus vai tehtävä?” Alice kysyi.
”Tehtävä, tietysti”, Emmett sanoi heti.
”Määrään sinut pitämään kaikista pienimpiä Rosalien bikineitä, mitkä huoneestasi löytyvät”, Alice sanoi ilkikurisesti.
Kaikki alkoivat nauraa. Emmett sanoi jotain kostosta ja meni ylös huoneeseensa.
Kun hän tuli alas, hänen näkönsä poltti silmiäni... hitto, niin iso kuin hänkin on, bikinit hänen päällään olivat... no, ne olivat varmasti pienet Rosaliellekin!
Koko huoneessa vallitsi hysteerinen tunnelma. Bellalla oli kyyneleitä, sillä hän nauroi.
”Jasper?” Emmett kysyi.
”Öh, totuus”, Jasper sanoi.
”Kuinka montaa tyttöä panit ennen Alicea?” Emmett kysyi, hymyillen pirullisesti. Jasperin ilme korvaamaton.
”Vain yhtä... mutta en rakastanut häntä. Minä rakastan vain Alicea”, hän vastasi ja katsoi anteeksipyytävästi Alicea, joka vain hymyili ja huitaisi kättään.
”Rosalie?” Jasper kysyi.
”Totuus”, tyttö sanoi.
”Ketä vihaat eniten meidän koulussa?” Jasper kysyi.
”Tanya Denalia”, Rosalie vastasi, katsoen alas, välttäen katsettani, mutta totuus ei tuntunut pahalta. En tiedä, että miksi.
”Bella, totuus vai tehtävä?” Rosalie kysyi.
”Tehtävä”, Bella vastasi epävarmana.
”Määrään sinua tulemaan shoppailemaan minun ja Alicen kanssa huomenna ja ostamaan, mitä sanomme”, hän sanoi. Alice kiljahti ja halasi häntä.
”Aah, minä vihaan shoppailua”, Bella vaikersi, mutta sitten hänen silmänsä kapenivat.
”Emmett, totuus vai tehtävä?” hän kysyi huomaavaisesti.
”Daa, tehtävä”, Emmett sanoi.
”Okei, eli määrään sinua olemaan koskematta Rosalieen päivän ajaksi.. joka tarkoittaa sitä, että ei suutelua, ei halauksia, mutta voitte pitää toisianne kädestä kiinni”, hän sanoi ylpeänä itsestään.
”MITÄ?” Rosalie ja Emmett kysyivät yhtä aikaa.
”Miksi sinä rankaiset häntäkin?” Rosalie kysyi vihaisena.
”Nooo, shoppailu on rankaisu minulle”, hän sanoi.
Kaikki hihittivät, paitsi Rosalie ja Emmett, jotka näyttivät avuttomilta, mutta sitten Rosalien silmät viekastuvat. Voi ei, tuosta voi seurata hyvää.
”Edward, totuus vai tehtävä?” Rosalie kysyi hymyillen. Minä tiesin, että hymyn takana piili suunnitelma.
”Tehtävä”, sanoin. Tai siis, onhan se parempi kuin totuus.
”Määrään sinua suutelemaan Bellaa
huulille”, tyttö sanoi ja kaikki alkoivat tyrskähdellä, paitsi Bella, joka oli niin punainen, etten tiennyt mihin sävyyn sitä vertailla.
”Rosalie, tämä on epäreilua..”, sanoin, huomaten Bellan epämukavuuden.
Oikeastihan se ei minua haitannut... olen halunnut tehdä sen jo kauan, mutta en tällä tavoin.
”No, hän teki samoin”, Rosalie vastasi.
Katsoin Bellaan, joka oli kuolemassa hämmästykseen.
”Sinun ei ole pakko tehdä tätä”, kerroin Bellalle, mutta minä tiesin, että jos perääntyisin, he pilkkaisivat minua ikuisuuden.
Hän veti syvään henkeä ja sanoi: ”Ei, se on ihan okei. Sehän on vain suukko.”
Hymyilin hänelle hänen ystävällisyydestään ja ajattelin, että se olisi vain nopea suukko.
Menin kasvotusten Bellan kanssa ja otin hänen kasvonsa käsiini, suljin silmäni ja annoin mennä.
Hänen huulensa olivat niin pehmeät, että tuskin tunsin niitä. Tiesin, että minun pitäisi lopettaa, mutta sen sijaan raotin huuliani ja hän teki samoin.
Huulemme liikkuivat niin kevyesti toisissaan, hänen hengityksensä oli niin suloinen ja minä vain suutelin häntä.. En ollut ikinä tuntenut näin, en edes Tanyan kanssa. Olin eksyksissä hänen vuoksi, mutta palasin todellisuuteen, kun joku selvitteli kurkkuaan.
Hyvin vastahakoisesti päästin irti hänen kasvistaan ja avasin silmäni..
<3
