MITÄÄ ei edes vuorokautta ja ihan kamalan paljon kommentteja! Ää, kiitokset! <3
Sini(tiainen), Tuhisija ja Allu-Pallu, hyvä jos teksti ei töksähdellyt! Ja isot kiitokset teille! :--)
UntenLaiva, kiitokset! Apua löysin jo, mutta kiitos silti tarjoutumisestasi!
Rassermus, kiitokset! ja myös noista virheiden huomautteluista - korjaan asia ficciin. Eilen oli vähän tönkkö olo kun tätä suomentelin ja olin koko päivänä sisällä kun satoikin ja oli sellainen.. tiedättekö, sellainen outo olo, ettei huvittaisi oikein tehdä mitään ja haluaisi vain huutaa ja paiskoa tavaroita? :--D BFF on siis se paras ystävät aina. Jep, minäkin tykkään tästä ja siitä kun he ovat ihmisiä ja siitä kun Edward on niin.. miten sen nyt sanoisi? :--D
Annabelle, kiitokset! Joo, minulla kun on tosiaankin tuo uusi twi-kirja englanniksi hyllyssä ja ehdottomasti haluan lukea se, mutta haluan ensin hieman harjoitella enemmän englantia, vaikka se onkin aina ollut aika helppoa. Kiitos myös virheiden huomauttamisestas i -korjaan virheet ficciin.
SabSab, Tessuu ja Ayos, kiitokset myös teille! :--)
Purriainen, hienoa jos aiot tätä seurata! Joo, eipä mitään ^^ Haliii <3
vohveli, hienoa, kiitosta! Jep, minäkin olin vähän että joo, intialainen.. Mutta Bellahan on vain puoliksi, eikä oikeastaan sitäkään, kun hänen isoisänsä oli intialainen ja Bellahan on kalpea kuin valkoinen lakana ja näyttää täysin amerikkalaiselta. Jep, projekteja löytyy ja nuo Potter-projektit (Velhot Forksissa lukuun ottamatta) huolestuttuvat minua nyt aika paljon, kun moniin kuukausiin ei ole ollut minkäänlaista inspiraatiota... ;--| Hmm, no näihin joihin minulla on inspiraatiota, pystyn tekemään tosi nopeasti jatkoa.
Amanecer, kiitokset! :--)
Eli siis tämä kävi tarkistuksessa, mutta hän on haluton julkaisemaan nimeään jne, eipä siitä sen enempää. :--D
Tässä toinen luku. Ah.
toinen luku
Moving to Cullen's house.
No, täällä minä olen, pakkaamassa laukkujani. Me lähdemme huomenna Yhdysvaltoihin ja arvaa minne aion majoittua... *rumpujen pärinää* THE CULLEN BROTHERSIN TALOON!
En voi vieläkään uskoa sitä. Tarkoitan, sanoin suoraan ”ei” äidilleni, mutta jotenkin hän vakuutteli minut ja no, Ammy oli hysteerinen kun kerroin hänelle. Tai siis, hän halusi vaihtaa paikkoja, duh, ja totuus on että minä olen pelokas ja hermostunut nyt. Olen nähnyt minkälaisten bimbojen kanssa he oikein liikkuvat ja no, minä en ole lähellekään sellainen enkä aio olla... ha, ketä minä huijaan, kuka sanoi että he edes haluavat minut kotiinsa? Tulen olemaan näkymätön ja enkä halua muuta olla.
Kuuden valtavan matkalaukun jälkeen minä olen jo valmiina lähtöön... Vaatekaappini kaikki vaatteet ovat melko kalliita mutta arkisia, pidän siitä tyylistä... Minulla on vain neljä tai viisi mekkoa ja oikeastaan en ole ikinä käyttänyt niitä, mutta äitini ahtasi ne mukaani ja oh, kaikista tärkeintä, vanhempani avasivat minulle tilin L.A:ssa.
Seuraavana päivänä Ammy tuli lentokentälle hyvästelemään minut. Minä tulen todellakin ikävöimään häntä.
”Lopeta itkeminen, Ammy, en ole kuolemassa. Aion soittaa niin paljon kuin mahdollista, okei?” sanoin ja pidättelin kyyneliäni.
”Tiedän”, hän nyyhkytti ja halasi minut miltei kuoliaaksi. ”Minä tulen ikävöimään sinua, Bella! Rakastan sinua niin paljon!”
Hän otti syvään henkeä ja jatkoi, ”Mutta hei, älä unohda minua kun alat ystävystymään coolimpien ihmisten kanssa... jota minä todella epäilen, huomioonottaen että olen hiton cool itsekin!” hän sanoi hymyillen. Tämä olikin paras puoli hänestä. Hän oli minun lohduttajani.
“Oh, älä huoli. En anna niiden vaikuttaa minuun”, sanoin, halaten häntä viimeisen kerran.
Sanoin viimeiset hyvästit ja astuin lentokoneeseen.
-
Laskeutumisen jälkeen lentokentällä oli vaikea tuntea jalkojani, ottaen huomioon kuinka paljon nukuinkin lennon aikana.
Isälläni oli tärkeä tapaaminen, joten he lähtevät harmikseni huomenna, mutta he ovat tehneet eteeni niin paljon, että minun vihdoinkin pitäisi näyttää onnelliselta heidän puolestaan.
Tarkistimme hotellin ja huomenna olisi iso päivä. Menisin
heidän kotiinsa. Voi hitsi, minulla oli jo valmiiksi perhosia vatsassani!
Seuraavana aamuna kävin pikaisesti suihkussa ja puin itselleni suloisen, vihreän, hihattoman ja tiukan topin ja mustat, tiukat farkkuni ja mustat tennarit jalkaani. En omistanut edes yhtä paria korkokenkiä... ne vain eivät olleet tyyppiäni.
Ai niin, yksi juttu vielä minusta: osaan soittaa kitaraa, mutta en mitenkään erityisesti. Kukaan ei tiedä, että olen kirjoittanut muutaman biisin. Teen niin aina kun tunnen oloni yksinäiseksi tai onnelliseksi... outoa, eikö?
-
Taksi pysähtyi valtavan, puhtaan valkoisen kartanon eteen, jossa oli myös kaunis puutarha. Ja siellä he olivat.
”Voi pojat”, vikisin katsoessani valtavaa taloa.
Äkkiä kuulin jonkun huutavan ja nyyhkivän, ja käänsin katseeni nähdäkseni äitini halaavan toista naista, jonka arvelin olevan Esme Cullen.
”Voi hyvä Luoja, et ole muuttunut kuin hieman, Esme!” minun äitini miltei huusi halatessaan häntä.
”Minä kaipasin sinua paljon, Renee, sinulla ei ole siitä aavistustakaan!” Esme vastasi. Minä vain seisoin ja katsoin heitä, kun isäkin halasi vanhaa ystävää.
Sitten Esme kääntyi minuun päin hymyillen ja sanoi:
”Ja sinun täytyykin olla Bella! On niin mukava tavata sinut.. vau, olet todella kaunis!”
Ja hän halasi minua, yllätyksekseni. Hän todellakin yritti saada oloni tuntumaan hyvältä, mutta punastuin hänen kommentistaan.
”Mukava tavata myös teidät, rouva Cullen, äitini on kertonut teistä niin paljon”, vastasin kohteliaasti.
”Voi kulta, kutsu minua Esmeksi! Olet kuin tytär minulle, ja pyydän, yritä tehdä olosi mukavaksi, tämä on myös kotisi.”
Vau. Hän todellakin oli ystävällinen..
Hän jatkoi, ”tulkaa sisälle, ihmiset.”
Ja sitten hän johti meidät sisälle taloon.
-
Se oli kaikista kaunein talo minkä olin
ikinä nähnyt.
Yhtäkkiä törmäsin erääseen, joka näytti aivan... EMMET CULLEN! Hitto, hän näytti nyt vielä lihaksikkaammalta.
”Hei, sinä olet varmaan Bella, Intiasta.”
Minä ainoastaan nyökkäsin, olin kyvytön puhumaan..
”Vau, et näytä
yhtään intialaiselta. Kuitenkin, kiva tavata sinut, Bella. Älä pahastu tästä kysymyksestäni, mutta puhutko meidän kieltä?” hän kysyi hymyillen ja tunsin punastuvani typerästi.
”Jep... mm, kiva tavata sinut myös.. Muuten, olen bändimme innokas fani”, sanoin viimein.
”Oh, kiva kun puhut ja kiitokset”, hän heitti ja sitten yhtäkkiä hänen takaansa tuli Jasper Cullen. Vau, tästä tulee vaikeaa.
”Hei”, hän sanoi, ”minä olen Jasper.”
Hän ojensi kätensä. Tartuin siihen ja hymyilin.
”Bella Swan, mukava tavata sinut. Um, minne vanhempani menivät?” kysyin huomatessani etten enää nähnyt heitä.
”He ovat olohuoneessa. Tule, minä näytän sinulle”, Jasper sanoi ja johdatti minut huoneeseen, jossa he kaikki juttelivat.
Kaikki me kolme istuuduimme ja he puhuivat minulle heidän elämästään ja Amerikasta. Minun täytyy myöntää, että he ovat jalat maankamaralla-ihmisiä ja heille oli todella helppoa puhua.
Tunnin jälkeen vanhempani lähtivät monien kyyneleiden ja jäähyväisten jälkeen. Se oli melko rankkaa.
”No niin”, Esme sanoi, kun hän kääntyi puoleeni. ”Haluan puhua niin paljon, mutta olet varmasti väsynyt, joten mikset menisi hieman lepäämään ennen lounasta?”
Hymyilin hänelle. ”Joo, se voisi olla hyvä idea. Kertoisitko, missä huoneeni on?” kysyin epäröiden.
”Tietysti, kulta, Emmett ja Jasper vievät sinut. Matkalaukkusi ovat jo siellä”, hän vastasi.
Emmett ja Jasper johdattivat minut kierreportaisiin.
”No”, Emmett aloitti, ”olet siis 17?” hän kysyi ja ainoastaan nyökkäsin.
”Hienoa, sitten olet juniori niin kuin Jazz ja Eddie. Oh, et olekaan vielä tavannut Edwardia, vai? Odotas kun tapaat hänet”, hän virnisti minulle. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä se tarkoitti, mutta sitten kuulin tytön voihkintaa huoneestani.
Käännyin Jasperin puoleen, hän näytti yökkivän hiljaa ja äkkiä Emmett avasi oven enkä uskonut silmiäni.
Lattialla oli kaikki matkalaukkuni ja sängyllä.. voi hitsit... sängylläni oli blondi ja kukapa muukaan kuin Edward Cullen... ”tekemässä juttujaan”. Halusin oksentaa!
Jasper selvitteli kurkkuaan ja pari hyppäsi sängystä. He pukeutuivat nopeasti.
Jazz ja Emmett miltei yrjöivät ja minä tunsin oloni iljettäväksi. Kun blondi lähti huoneesta, Edward vihdoin huomasi minut. Hänen vihreät silmänsä hypnotisoivat minut.
Hetken kuluttua hän sanoi jotain, mitä en voinut kuvitellakaan. ”Uh, jätkät, miksi tuotte typeriä fanejani taloon hinkumaan nimikirjoituksiani?” hän kysyi kiivastuneena ja sitten menetin itsehillintäni ja vastasin myrkyllisellä äänellä:
”Oh, ai sinun nimikirjoitusta? Minä tapaan sinut nyt ensikertaa. Hmm, pitäisikö minun tuntea sinut?”
Hän tuijotti minua sanattomasti, joten jatkoin: ”Ja muuten, tämä on minun huoneeni missä olet levittämässä bakteerejasi.”
Hänen suunsa loksahti auki ja taputin itselleni mielessäni.
”Oh, um, sinäkö olet siis Bella?” hän sanoi aika epävarmasti.
”Kyllä”, sanoin piikikkäällä äänensävyllä. Oh, minä vihaan häntä niin paljon jo valmiiksi, mutta hyvä Luoja sentään, hän on niin seksikäs.
Hei, mistä tuo tuli?”Aijaa, luulin että olet intialainen, mutta ihan sama, ketä kiinnostaa”, ja tuon jälkeen hän lähti huoneesta vihaisena. Kaikki me kolme (minä, Jasper ja Emmett) purskahdimme nauruun.
Kun saimme itsehillintämme takaisin, Emmett ja Jasper taputtivat olkapäätäni ja lähtivät huoneesta sanoen jotain tyyliin: ”Hitsi, pidän tytöstä jo valmiiksi.” ja ”Hänellä on sisua.”
Menin sohvalle ja makasin siinä, en edes katsonut törkyiseen sänkyyn. Hitto, minä vihaan Edwardia valmiiksi, hän todellakin suututtaa minua.
Toivottavasti kelpaa! :--) Kirjoitusvirheitä ja pilkkuvirheitä ei tuosta löydy ainakaan paljoa, kun oli todellakin pienessä tarkistuksessa ja kirjoitin hieman huolellisemmin :--) I hope you like it ja comment it too!
(Edwardista tulee vähän mieleen se
Camp Rockin Shane Gray (käytökseltä), joka on leffan alussa ihan hirveä diiva :---D semmone... well, u know?)
