Nimi: Anna se takaisin!
Kirjoittaja: Juuliahan se teitä ilahdutteleepi
Genre: Sanoisin, että jonkinasteinen fluffy.. Ei mielestäni kuitenkaan draamaan sovellu
Paritukset: Dramionea, mitäs muutakaan
Ikäraja: S
A/N: Tämähän menee vaikka ja mihin. Sataseen sanalla
violetti, Osastoon, Genreen
hetillä, aakkoshaasteeseen ja esinehaasteeseen. Tuplaraapale, joka sai inspiraation juuri silloin, kun olisi pitänyt opiskella
Anna se takaisin!”Anna minulle se!”
Draco virnisti kuullessan tytön tiukan äänensävyn, ja lähti juoksemaan.
”Anna tänne se, se on minun!” Hermione huusi kiukkuisesti seuraten Dracoa. Saadessaan Dracon kiinni Hermione yritti napata tältä hiusharjan, jota poika piteli käsissään. Draco nosti hiusharjan kevyesti Hermionen ulottumattomiin ja tuijotti tyttöä tiiviisti. Hermione nielaisi kohdatessaan jäänharmaiden silmien intensiivisen tuijotuksen.
”Se on minun hiusharjani”, Hermione intti hieman epävarmalla äänellä.
”Mitä sinä tekisit saadaksesi sen takaisin?” Draco kysyi viimein puhuen hitaasti, täysin eri sävyllä, kuin mihin Hermione yleensä oli tottunut. Samalla hän leikitteli harjalla, jossa oli violetteja sydämiä. Hermione oli saanut harjan äidiltään, juuri ennen Tylypahkaan tuloaan. Vaikka harja oli kulunut ja vanha, se oli Hermionelle hyvin tärkeä.
”Minä.. haluan sen vain takaisin!”
”Saat, jos minä saan vastapalvelukseksi suudelman.” Hermione tunsi leukojensa loksahtavan auki.
”Sinä.. sinä et voi olla tosissasi!” Dracon silmät tummuivat.
”Voi, kyllä olen.”
Hermione nielaisi.
”Muutinkin mieleni, en tarvitse sitä. Ole hyvä, saat pitää sen.” Hermione lähti kulkemaan poispäin. Hänen sydämensä hakkasi kuin viimeistä päivää.
”Hermione, tiedät mistä löydät minut, jos muutat mielesi.. hiusharjasi suhteen.” Hermionen askel pysähtyi. Seistyään muutaman hiljaisen sekunnin ajan jähmettyneenä hän jatkoi matkaansa. Hermione ei halunnut nähdä Dracon virnistystä, sillä juuri sillä hetkellä hän pelkäsi, että muuttaisi mielensä. Eikä vain hiusharjan suhteen.
A/N2: Kommentit olisi hirmu kivoja:)
