Title: Kuninkaan poistuminen
Genre: Angst
Paring: hymykuoppa (, Michael Jackson)
Raiting: S
Summery: "Hän tuntui sellaiselta ihmiseltä, joka ei voi kuolla." -minä
A/N: Michael Jackson 1958 - 2009. Popin kuningas, inspiraation lähde ja legenda on poistunut keskuudestamme. Itse ole jumaloinut häntä vuosikaudet, enkä koskaan unohda häntä. Nuku rauhassa, MJ'n muistolle.
Kuninkaan poistuminen
Pyyhkäisen poskillani valuvat kyyneleet toivoen ettei uusia enää tulisi, mutta en voi estellä niitä. Annan niiden vuotaa vuolaina pitkin kasvojani, pudota paidalleni. Silmäni punoittavat kun katselen kasvojasi viimeistä kertaa. Monet sanovat että kasvosi olivat kamalat, olit vastenmielinen ja kuvottava, mutta minä jumaloin sinua silti.
Kuulin sinusta ensimmäistä kertaa 2-vuotiaana kun istuin isoisäni autossa matkalla kotiin. Olin kuulemma heiluttanut käsiäni vinhasti ja hymyillyt koko kappaleen ajan. Kiharat ruskeat hiukseni olivat vain heiluneet ja vihreät silmäni tuikkineet ilosta. Kolme vuotta myöhemmin isoisä osti minulle levyn, jota kasvosi koristivat. Olit niin onnellisen näköinen, etkä koskaan voi tietääkkään, kuinka monta kertaa se levy on pyörinyt soittimessani. Ja kaikki ne muut levyt, joita olen matkani, sinun matkasi aikana haalinut itselleni.
Ja Neverland Ranch.
Pyyhkäisen jälleen kyyneliä peukalollani ja siirrän katseeni ikkunaan. Kaunis aurinkoinen aamu odottaa minua lasin toisella puolella, auringonsäteet suorastaan kutsuvat, vaativat minua ulos.
Olin valmis tekemään mitä tahansa päästäkseni Neverlandiin, tapaamaan sinua ja koskettamaan käsivarttasi. Tai edes näkemään ne jalat, joita jumaloin, mutta kohtalon ivalta en voinut välttyä. En koskaan tavannutkaan sinua.
Napsautan Billie Jeanin soimaan varmaan kahdeksatta kertaa peräkkäin. Ne liikkeet, se tapa jolla esitit aina sen kappaleen lavalla. Kaikki se jolla olit muuttanut ihmisten elämää ja musiikkimaailmaa. Kaikki se tuntui lipuvan pois, vaikka sinä et koskaan kuole.
Vihreät silmäni täyttyvät jälleen kyynelistä, mutta suljen silmäni ja pidän ne väkisin poissa poskiltani.
Kuinka ihmiset eivät voineet nähdä hyvyyttäsi? Kuinka kukaan ei halunnut nähdä sinua vain ihmisenä, rakastavana isänä ja elämästä nauttivana miehenä?
A/N2: Ei tässä nyt niin ole erityistä juonta, pakko oli saada purkaa tunteita, ja kirjoittajillahan on vapaa sana..
