Fandom: Fullmetal Alchemist
Disclaimer: Hahmot ja maailma kuuluvat Hiromu Arakawalle sekä animetiimeille. Minä en saa heidän luomuksillaan leikkimisestä mitään korvausta.
Otsikko: Leikkiä tulella
Kirjoittaja: Pics
Beta: -
Paritus: Roy/Edward
Ikäraja: K-11
Genre: Action, draama, lievä huumori ja PWP
Varoitukset: Aikuisen ja alaikäisen suhde
Summary: Royn sormet olivat jo valmiina napsauttamaan uudelleen. Ed sukelsi turvaan työpöydän alle ja näki parin palavan asiakirjan tipahtavan lattialle.
A/N En enää muista, miten pitkään tämä idea on kummitellut mielessäni. Mutta sainpas vihdoin ja viimein toteutettua. Kolme ikärajaa -haasteessa aiheeni on Edward Elric ja tämä on hänestä keskitason ikärajan ficci.
Leikkiä tulella
Verhot hulmahtivat liekkeihin Edin takana, mutta hän oli onnistunut kumartumaan ajoissa ja välttymään palmikon kärventymiseltä. Hän nappasi pöydältä vesikannun ja viskasi sen sisällön verhoille tukahduttaen alkavan palon.
Royn sormet olivat jo valmiina napsauttamaan uudelleen. Ed sukelsi turvaan työpöydän alle ja näki parin palavan asiakirjan tipahtavan lattialle.
”Oletko hullu?” hän huusi kyyhöttäessään paperikorin vieressä. ”Arvaa, miten paljon vaivaa näin noiden raporttien kanssa!”
Aivan kuin osoittaakseen, miten vähän välitti, Roy asteli hitaasti pöydän ympäri päästäkseen käsiksi Ediin. Musta armeijan saapas astui huolettomasti kytevän paperin päälle, ja Roy kumartui katsomaan pöydän alle.
Siellä oli vain roskakori.
Ed virnisti – Roy ei ollut ottanut lukuun sitä, että hän oli riittävän pieni luikertelemaan pöydän etulevyn ali. Hän läimäytti kätensä yhteen ja painoi ne lattiaan, joka kohosi Royn alla odottamatta viskaten miehen selälleen.
Automail teräksi muutettuna Ed ryntäsi Royn luo ja onnistui pitämään tämän lattiaan naulittuna. Hän yritti kiskoa hansikasta Royn kädestä uhaten tätä samalla terällä, mutta joutui väistelemään liekkejä, jotka polttivat vahingossa melko ruman lampunvarjostimen.
”Minun onkin tehnyt jo pitkään mieli tuhota tuo”, Roy sanoi virnuillen ja ojensi kätensä niin pitkälle päänsä ylle kuin ylettyi. Vaikka Ed kurkotteli kuinka, hän ei aivan ylettynyt hansikkaaseen.
Joku huusi jotakin oven takaa, mutta sanoista ei saanut selvää. Kahvaa kokeiltiin, mutta ovi oli tukevasti lukossa.
Ed ei välittänyt sisään pyrkijästä vaan siirtyi eteenpäin niin, että istui Royn rinnalla. Nopealla syöksyllä hän onnistui saamaan kiinni tämän kädestä ja yritti estää peukaloa painumasta yhteen etusormen kanssa.
Kaksi lujaa pamausta kertoi, että Hawkeye oli ampunut lukon rikki.
”Hitto”, Ed sanoi kierähtäessään kiireesti Royn päältä. Molemmat ehtivät loikata jaloilleen ennen kuin ovi lennätettiin auki.
Hawkeye silmäili tuimasti työhuoneen tuhottua sisustusta.
Ed tuijotteli kenkiensä kärkiä. Roy hypisteli niskahiuksiaan ja yritti loihtia kasvoilleen valloittavinta hymyään.
”Me, tuota...”
”Minä en halua tietää, mistä te taas kinasitte”, Hawkeye ilmoitti. ”Aioin vain ilmoittaa, että sain juuri kuulla, että Führer tulee huomenna tarkastamaan osaston.”
”Uh.” Royn katse lennähti mustuneisiin verhoihin.
”Älkääkä luulkokaan, että korjaan nuo vain sen vuoksi, että olen nainen, eversti. Siivotkaa itse omat sotkunne.” Ovi paukahti jälleen kiinni Hawkeyen tehtyä nopeasti kunniaa.
”Mikä häntäkin taas vaivaa?” Ed mutisi.
”Ei välitetä siitä. Meillä oli jotain kesken. Mihin me jäimmekään?”
”Siihen, että sinä olit häviämässä.” Virnistäen Ed tyrkkäsi Royta kevyesti rintaan ja sai tämän laskeutumaan taas selälleen. Hän asettui hajareisin miehen rinnalle. ”Minä istuin tässä näin, ja kätesi oli ylhäällä...”
”Missä minun toinen käteni oli?”
Edin oli pakko myöntää, ettei muistanut.
”No, hyvä.” Roy virnisti irstaasti. ”Sitten voin laittaa sen vaikka tähän...”
Ed hätkähti hiukan, kun käsi asettui hänen pakaralleen ja puristi. Hän heittäytyi tavoittelemaan hansikasta entistäkin innokkaammin – ilman sitä Roy olisi aseeton ja kiistaton häviäjä. Ja Edillä oli varsin herkullinen suunnitelma häviäjän varalle.
Laukauksen ääni kertoi selvästi, mitä mieltä Hawkeye oli ajatuksesta jatkaa kamppailua.
He huomasivat olevansa kasvokkain. Roy painoi huulensa hetkeksi Edin omille ja vilkaisi sitten ovea. ”Minä luulin, että nimenomaan naiset osaisivat arvostaa hyvää esileikkiä.”