Title: Bongausta luontoillassa
Author: Ollivanders
Beta: Ei ole, eikä tule
Pairings: Ei ole sellaistakaan
Rating: S
Genre: Humour
Disclaimer: Minun tarinani, mustatöyhtöhyyppiä en omista, harmikseni
Summary: Kaupungissa voi bongata kaikenlaisia ”lintuja”
”Hyvät radion kuuntelijat, tänään paneudumme luontoillassa Suomessa esiintyvään mustatöyhtöhyyppään. Vieraanani on tutkija ja hyyppäbongareitten ylibongari Unto Laatti. Tutkija Laatti, millainen otus tämä mustatöyhtöhyyppä oikein on?”
”Kiitos kutsusta tähän ohjelmaan, toimittaja Sanna Seppo, oli oikein mukava tulla tänne. Niin no, mustatöyhtöhyyppiähän on melko vähän muihin hyyppälajeihin verrattuna. Se…”
”Missä sitä esiintyy lähinnä?”
”No, tuota, lajihan pesii enimmäkseen maamme eteläosissa ja, tuota, suurten kaupunkien keskustoissa. Tosin havaintoja mustatöyhtöhyypästä on tehty Oulun korkeudella ja jopa Rovaniemellä asti, mutta...”
”Millaisina määrinä sitä esiintyy siellä pohjoisessa?”
”Tuota noin, pohjoisessa yksilömäärät ovat tietenkin etelän kaupunkeja pienempiä ja…”
”Talvehtiiko laji Suomessa vai muuttavatko mustatöyhtöhyypät etelään?”
”Tuota, kyllä, kyllä laji talvehtii Suomessa. …”
”Kerroitte tuossa aiemmin, että mustatöyhtöhyyppiä esiintyy lähinnä etelän suurissa kaupungeissa. Tutkija Unto Laatti, tavataanko sitä ollenkaan maaseudulla?”
”Ööhhh… tuota, kyllä tavataan. Itse asiassa sitä tavataan kaikkialla massamme. Tutkimuksissamme olemme tosin huomanneet melko suurta muuttoliikettä, joka tapahtuu pääsääntöisesti rajojemme sisäpuolella. Lähinnä tuo muuttoliike kohdistuu kyllä etelän kaupunkeihin, harvemmin toisin päin. Joissakin tapauksissa mustatöyhtöhyyppä saattaa muuttaa myös rajojemme ulkopuolelle muualle Eurooppaan, jopa pidemmällekin.”
”Erottaako suomalaisen mustatöyhtöhyypän eurooppalaisista lajitovereistaan?”
”Joissakin tapauksissa kyllä. Useimmiten laulusta, ei niinkään ulkomuodosta. Mitä pidempää yksilö on oleskellut ulkomailla, sitä vaikeampaa sitä on erottaa kohdemaan alkuperäisistä yksilöistä.”
”Onko laji uhanalainen?”
”Ööhhh… tuota ei, ei ole. Mustatöyhtöhyyppä, vaikka onkin yksilömäärältään melko vaatimaton maassamme, elää ja voi hyvin, mikä osaltaan luo luottamusta meidän tutkijoiden keskuuteen. Sanoisin, että laji ei ole ainakaan näillä näkymin katoamassa mihinkään. Vuonna 1971 voimaantullut kokovuotinen rauhoitus on ollut, sanoisinko, elintärkeä lajin nopealle elpymiselle.”
”Monet tahothan eivät pidä hyyppiä Suomen alkuperäiseen luontoon kuuluvina? Mitä mieltä te olette, tutkija Unto Laatti?
”Minusta tuo on kyllä parjausta! Hyypät kuuluvat Suomen luontoon siinä, missä muutkin eliöt. On aivan turha vedota siihen, ettei hyyppiä muka ole ollut olemassa aiemmin vain, koska niistä ei ole ollut juuri mainintaa kirjallisuudessa. Minusta…”
”Tutkija Unto Laatti, miten tavallinen kuuntelija voi erottaa mustatöyhtöhyypän muista hyypistä kadun vilinästä?”
”Niin, tuota, juuri tälle lajillehan on luonteenomaista musta väritys, josta lajin nimikin tulee. Mustatöyhtöhyypällä on mustat farkut, musta paita ja farkkutakki, joka sekin on väritykseltään musta. Useimmiten yksilön pää on myös musta, tosin pieniä lajinsisäisiä variaatioita toki ilmenee, kuten pää voi olla pikimustasta sinimustaan. Koirailla päälakea halkoo vielä vaalea raita sekä töyhtö.”
”Vaalea töyhtö?”
”Kyllä vain, vaalea töyhtö?”
”Mutta nimihän on mustatöyhtöhyyppä?”
”Tuota, kyllä, mutta mustatöyhtöhyyppä onkin alalaji töyhtöhyypille, joka on alalaji hyypille. Nimitys tulee ennen kaikkea kehon värityksestä, joka siis on musta.”
”Jaha, vain niin. Entä miten tämä mustatöyhtöhyyppä lisääntyy?”
”Se on yhä meille tutkijoille silkka mysteeri.”
”Mysteeri, tutkija Unto Laatti? Millä tavoin?”
”Niin, katsokaas, miltei ainoastaan havainnot yksilöistä koskevat koiraita. Naaraista me saamme hyvin harvoin havaintotietoja. Itse en ole vielä kertaakaan pitkän urani aikana nähnyt yhtään naarasta.”
”Todellako?”
”Kyllä vain. Kerran luulin jo nähneeni naaraan, mutta se olikin vain erityisen pienikokoinen tai nuori koiras, jonka päälakitöyhtö ei ollut vielä kunnolla vaalentunut. ”
”Hhhmmm… miten koiraat sitten yleensä erottaa naaraista, tutkija Unto Laatti?”
”Pyrstöstä.”
”Pyrstöstä?”
”Kyllä vain, pyrstöstä.”
”Entä, miten sukupuolen voi sitten erottaa pyrstöstä, tutkija ja hyyppäbongareitten ylibongari Unto Laatti?”
”Naarailla se on hieman leveämpi.”
”Leveämpi, jaha, vai niin. Palatakseni tähän lisääntymiseen, siitä ei siis tiedetä juuri mitään?”
”Ei niin kerrassaan mitään. Katsokaas, me tutkijat ja bongarit ympäri Suomea emme ole vielä nähneet yhtä aikaa sekä naarasta että koirasta, vaikka koiraita saattaakin parveilla useita samassa paikassa. Erään hypoteesin mukaan mustatöyhtöhyypät lisääntyisivät maaseudun rauhassa uteliailta katseilta piilossa. Tosin tässä oletuksessa on se heikko puoli, että osa mustatöyhtöhyyppäkoiraista on selvästi asunut koko ikänsä kaupungissa.”
”Muita lintujahan rengastetaan. Miten on mustatöyhtöhyyppien kohdalla, tutkija Unto Laatti?”
”Niitä ei vielä rengasteta. Mutta Euroopan unionilta on tulossa meille tutkimusrahaa, joten pian ensimmäiset yksilöt saavat kirkkaat, keltaiset merkit jalkoihinsa.”
”Tämähän kuulostaa mielenkiintoiselta. Euroopan unionilla siis on joku projekti meneillään koskien mustatöyhtöhyyppiä?”
”Kyllä vain. Sen nimi on: ’Mustatöyhtöhyypät Euroopassa. Niiden levinneisyys, lajikäyttäytyminen ja lisääntyminen’. Varsinkin tuohon viimeksi mainittuun kohtaan me tutkijat koetamme saada rengastuksen avulla vastauksen. Sen asian ratkaiseminen on…”
”Ikävä kyllä, aikamme on nyt lopussa, joten joudumme sanomaan hyvästit tuolle mielenkiintoiselle kaupunkilajille. Kiitos vierailusta, tutkija ja hyyppäbongareitten ylibongari Unto Laatti, ja menestystä teille työssänne tutkimuksenne parissa ja hyviä bongaushetkiä.”
”Ööhhh… kiitos teille vain, toimittaja Sanna Seppo.”
