Kirjoittaja Aihe: Täydellinen ulkoa katsottuna, S, Harry/Luna, angst  (Luettu 3621 kertaa)

Codename

  • The Oncoming Storm
  • ***
  • Viestejä: 276
Nimi: Täydellinen ulkoa katsottuna
Kirjoittaja: Codename
Genre: Angst, Drama, One-Shot, Songfic
Ikäraja: S
Disclaimer: Hahmot ja maailma kuuluvat J.K Rowlingille, sanat Toni Wirtaselle enkä saa tästä rahallista hyötyä.
Paritus: Harry/Luna
Summary: Kaikki tuntui nykyään menevän hyvin, mutta jokin kutkutti Lunan sisällä, jokin epäilys, ettei kaikki heidän elämässään ollutkaan niin täydellistä.

A/N: Viimeinen albumihaasteen ficci, Apulannan Kiila-albumin biisillä Pala siitä. FF100-haasteeseen numerolla 005-Ulkopuoli. Osastohaasteeseen osastolla Komero portaiden alla. Ficistä en sano mitään, se saa olla teille yllätys  ;)


Täydellinen ulkoa katsottuna

1

Aamuaurinko nousi hiljaa ja valaisi makuuhuoneen – sekä Lunan kasvot. Hän haukotteli hieman ja venytteli kipeät raajansa kuntoon, jonka jälkeen otti tukea sängyn reunasta ja nousi seisomaan. Hän katsoi taaksensa Harryyn ja lähetti pienen lentosuukon hänelle. Sitten hän asteli pois huoneesta.

Hän hymyili juostessaan keittiöön ja hyppi hieman, päivän alku tuntui hyvältä. Luna pysähtyi jääkapille ja otti ruoka-aineet, jonka jälkeen hän alkoi tehdä aamupalaa Harrylle, joka edelleen nukkui huoneessaan.

”Harry tulee varmasti pitämään tästä”, Luna iloitsi ja katsoi kahta voileipää, joissa oli kaikkia Harryn lempimakuja, kuten savulohta. Lunan olisi tehnyt mieli laulaa, mutta koska Harry nukkui, hän päätti tehdä sen ulkona.

2

Luna palasi pian ulkoilmasta ja kävi istumaan tuolille keltaisessa keittiössä. Hän oli itse valinnut kaikki värit heidän yhteisessä kodissaan. Kello alkoi jo lähennellä yhtätoista, muttei se haittanut Lunaa, koska hän tiesi, että Harry nukkui aina pitkään. Sellainen hän oli ollut aina.

Kaikki tuntui nykyään menevän hyvin, mutta jokin kutkutti Lunan sisällä, jokin epäilys, ettei kaikki heidän elämässään ollutkaan niin täydellistä. Jokin pieni ääni Lunan sisällä yritti huutaa jotain, varoittaa jostain uhasta, mutta se ei Lunaa hätkähdyttänyt. Hän varmaan vain kuvitteli kaiken ja kaikki oli kuten pitikin.

Yläkerrasta, makuuhuoneen läheltä, kuului ääniä. Harry oli nousemassa ylös. Nyt piti laittaa kaikki kuntoon.

3

Harry asteli alas portaita ja katsoi edessään avautuvaa näkymää – Luna oli tehnyt aamupalan valmiiksi ja kaikki oli aseteltu niin tarkkaan kuin olla voi. Kaiken lisäksi Luna istui hymyillen ja selkä suorana tuolilla ja osoitti Harrylle paikkaa.
”Käy istumaan, kultaseni.”

Harry kävi varovasti istumaan tuolille ja hän näytti vakavalta, toisin kuin monotonisesti hymyilevä Luna.
”Luna, me emme voi jatkaa tätä leikkiä”, Harry huokaisi. ”Sinä et voi leikkiä ikuisesti täydellistä kotia ja olla hyväksynyttä tapahtunutta! Minä petin sinua.”

”Mitä sinä oikein höpiset?” Luna ihmetteli. ”Et sinä ole minua pettänyt”, hän hymyili ja tarjoi ruokaa Harrylle. Lunan sisällä, tukahdettu ajatus huusi vapautta.

***

Onko parempi antaa olla
kuin yrittää ottaa kiinni
kaikista niistä kuvista
joita ohitse virtaa?

Ne parantaa, mut nälkää kasvattaa

Kaukana siltä reitiltä
jolle lähdettiin valo silmissä
Joku muutti sen
Vaikka nään mitä teen
juoksen taas tanssien miinakentälle

Pala siitä mistä meidät luotiin
Painaa enemmän kuin oli tottakaan
Pelottavinta kun silmät aukaistaan

Naamiot on meitä varten
joilla on sellaiset arvet
joiden kertomaa ei tahdo kuuluttaa

Helppoa oli kääntää pää
kohti kaikkea, mikä vaan kiiltää
Kaiken jälkeenkin
Vaikka nään mitä teen
juoksen taas tanssien miinakentälle

Pala siitä mistä meidät luotiin
Painaa enemmän kuin oli tottakaan
Pelottavinta kun silmät aukaistaan

Pala siitä mistä meidät luotiin
Painaa enemmän kuin oli tottakaan
Pelottavinta kun silmät aukaistaan

Pala siitä joka oli taivas
Tarkoitettu meidät vielä täyttämään
Painaa enemmän kuin jaksamme kantaa
« Viimeksi muokattu: 23.06.2011 12:23:40 kirjoittanut Codename »

Lozku

  • ***
  • Viestejä: 466
Vs: Täydellinen ulkoa katsottuna, S, Harry/Luna
« Vastaus #1 : 25.05.2009 13:59:28 »
Lainaus
”Et sinä ole minua pettänyt”, hän hymyili ja tarjoi ruokaa Harrylle.

Eli, oli aikas oman laatuinen ficci ja en oikeen osaa sanoa muuta kuin sen, että tuosta löytyi kirjoitusvirhe. Eikös sen pitäisi olla tarjoili tai tarjosi, eikä tarjoi?

No kuitenkin, omalla tavallaan tämä oli kiva.
~ehjimmät meistä on tehty sirpaleista~

Kovin helppoa on vajota hetkiin
joissa tunne on valhetta
sielusi kadotat vain öisiin retkiin
syntyy syviä haavoja
Sano sana ja tiedät mä tuun vastaan
ole rauhassa vielä mä sua seuraan