Kirjoittaja Aihe: Twilight: Been there, Done that, K-11, 12. osa 31.5 | Bella/Edward, VALMIS  (Luettu 36475 kertaa)

Veronika

  • ***
  • Viestejä: 168
  • mister
Vs: Been there, Done that, K-13, 7. osa 20.5
« Vastaus #60 : 23.05.2009 15:36:17 »
'Oi nyt kun muistan kirjoittaa! Huomasin pari päivää sitten, että Bella ei ole enää "äksy-Bella"!!  ;D (Oli nyt vain pakko ilmoittaa, anteeksi jos oli turha viesti) Se on kivaa, nyt Bella alkaa olla jo oma itsensä!  ;)
another stranger

entinen vohveli

Annabelle

  • ***
  • Viestejä: 409
Vs: Been there, Done that, K-13, 7. osa 20.5
« Vastaus #61 : 23.05.2009 22:35:52 »
Kiitoksia taas kommenteista, olette ihania!

Niin. Siis. Ensinnäkin, pyydän nöyrästi anteeksi tämän osan viivästymistä, eilen piti jo julkaista, mutta saavuinkin juhlista vasta myöhään illalla vähän vaihtelevassa olotilassa, ja tänäänkin pää ollut sattuneesta syystä aivan älyttömän kipeä, joten siksi jatkoa nyt vasta.

Toiseksi, päätin sekoittaa nyt pakkaa oikein kunnolla, ja siksi Denalin klaanilaiset ovat tässä samaa sarjaa Voltureiden kanssa. Olisi ollut niin typerää änkeä Voltureita tähän, joten päätin keksiä hieman omaan, ja laittaa Denalit siihen. Eli älkää ihmetelkö, mikäli Eleazar ja Kate käyttäytyvätkin vähän oudosti.

Ja kolmanneksi (eikö nämä ikinä lopu?), osa aivan älyttömän lyhyt, mutta aivot ei vaan kulje, ja tohon oli musta hyvä lopettaa. Saa haukkua pystyyn, mutta näin on näreet, enkä muuta.

Ja vielä neljänneksi, se Edwardin PoVin tuleminen on nyt vähän vaakalaudalla. En tiedä, pystynkö tunkemaan sitä enää mihinkään järkevään kohtaan, kun Bellan juttua on tullut jo niin kauan, ja monet tärkeät kohdat pitäisi kirjoittaa uudestaan, ja niistä tulisi about mooonta osaa. Haittaako se siis, että tämä tarina on kokonaan Bellan näkövinkkelistä, vai tahdotteko, että kirjoitan monta osaa Edwardin näkökulmasta? Ymmärsittekö mitä yritän selittää? No hyvä.

Ja vielä viidenneksi, tämähän mukailee jotenkin Houkutusta, eli on hyvin todennäköistä, että osat kohdista muistuttaa Houkutusta. Okei, nyt lopetan näiden juttujen selittelyn.

Kahdeksas luku - Viiltävä kipu
 
Aamulla herätessäni tunsin saaneeni uutta puhtia elämääni eilisestä. Musiikin lisäksi minulla oli nyt toinen syy nousta ylös aamuisin; Edward. Minua ei häirinnyt se että hän oli vampyyri tai niin sanottu hirviö, kuten hän itseään kutsui. Tärkeintä oli, että minulla oli hänet, muulla ei ollut merkitystä.
  Heräsin ajatuksistani ja käännyin nojatuoliani kohti, kun kuulin naureskelua takaani.
  ”Kas, kas, kukas se meillä siinä?”

Jokainen lihakseni jäykistyi käännyttyäni. Joku ventovieras istui nojatuolissani aamulla seitsemältä täysissä pukeissa, ja puhutteli minua kuin olisimme tunteneet vuosikymmenet. Mitä ihmettä oli meneillään?
  ”Ihmettelinkin jo, kuinka kauan sinulla oikein menee herätä. Välillä luulinkin sinun olevan hereillä, puhut unissasi, tiesitkö?” kuvankaunis vaaleahiuksinen nainen kysyi naama virneessä. Kavahdin taaksepäin nähtyäni naisen silmät; ne olivat kirkkaan punaiset. Yritin hieroa silmiäni, ja uskotella itselleni tämän olevan vain unta, mutta vielä seitsemän kertaa avattuani ja suljettuani silmäni, nainen istui vieläkin nojatuolissa punaiset silmät kiihkosta hehkuen.
  ”Ai, huomasit silmäni? Älä niistä välitä – ne ovat vain yksi ulkonäköseikka”, nainen sanoi, aivan kuin se olisi ollut tuiki tavallinen juttu, että kadulla tulee vastaan punasilmäisiä ihmisiä.
  ”Kate, eipä leikitä ruuallamme”, jostain varjoista kuului melodinen miehen ääni, ja ruskeahiuksinen lihaksikas mies tupsahti esiin. Suustani pääsi vaimea inahdus, mitä ihmettä nuo kaksi puhuivat ruuasta ja mitä ihmettä he tekivät täällä?
  Yhtäkkiä molemmat heistä alkoivat murista, ja kaksi eri oktaavista murinaa täyttivät korvani jokaisen sopukan luoden kylmiä väreitä selässäni peruuttaessani päin kirjoituspöytääni. Kova tömähdys sai käteeni putoamaan kännykkäni, ja käsikopelolla etsin pikanäppäimistä Edwardin numeron. Nyt oli pakko toimia, tai en tulisi ikinä näkemään auringonpaistetta – saatika Edwardia – enää.
  Vaistojeni varassa tönäisin kumpaistakin kyyryssä olevaa murisevaa hahmoa suoraa jaloille, ja molemmat perääntyivät, ja aivan kuin odottivat minun juoksevan karkuun. Ohitin kiroilevat hahmot ja juoksin päistikkaa portaikkoon, kunnes toinen – mies – tarrasi minua jaloista ja kierimme komeassa kaaressa portaikon alapäähän. Se ei näköjään hätkäyttänyt miestä, hän vain jatkoi jalkojeni raastamista yrittäessäni kontata kohti ovea. Nainen – Kateksi kutsuttu – painautui oven eteen ja väläytti hohtavan hampaansa minulle.
  ”Eipäs niin nopeasti, emme ole saaneet tehtäväämme vielä loppuun, Bella-kulta”, nainen sanoi ja napsautti oven säpin kiinni. Hienoa, nyt mahdollisuuteni pelastua kuka-tietää-miltä olivat melko minimaaliset.
  ”No, Bella, kerropas meille tästä sinun ”poikaystävästäsi”, olen kuullut hänestä villejä juttuja. Kuulemma osaa lukea ajatuksia, olenko väärässä?” nainen kysyi dominoiva ilme kasvoillaan, ja tyydyin vain nyökkäämään vaisusti miehen ollessa vieläkin kiinni minussa, nyt tosin pitäen käsistäni kiinni. Mistä ihmeestä he tunsivat Edwardin?
  ”Hmm, mielenkiintoista. Siitä tulisi mahtava lisä tiimiimme, eikö, Eleazar?” Kate kysyi ja katsahti mieheen.
  ”Sanos muuta. Tanya ilahtuisi varmasti.” Ajattelin miehen keskittymisen höltyneen, ja yritin varovaisesti saada nihkeitä käsiäni miehen otteista, mutta päinvastoin miehen otteet kiristyivät ranteideni ympärillä. Oli onni, ettei luuni jo olleet murtuneet.
  Silti ihmeen hyvästä huomiointikyvystä huolimatta kumpikaan ei ollut vielä reagoinut kännykkään kädessäni. Se jatkoi turhasti piippaamistaan, ilman vastausta toisessa päässä.
  ”Bella, turhaan sinä sitä puhelinta kädessäsi pidät, Edward ei kuitenkaan vastaa.” Ja samassa Eleazar heitti puhelin päin seinää, ja palat lentelivät eri puolille lattiaa. He olivat siis sittenkin huomanneet puhelimen, mutteivät olleet jaksaneet sanoa siitä.
  ”No, Eleazar, mitä me Bellalle teemme?” Kate kysyi naurahtaessaan paholaismaista naurua.
  ”Homma on sinun käsissäsi, Kate”, Eleazar sanoi ja päästi otteensa käsistäni ja tuuppasi minut eteenpäin suoraa Katen eteen.
  ”Harmi, etten usko onnellisiin loppuihin”, Kate sanoi ja hymyili pahaenteisesti.
  Ja yhtäkkiä, alle sekunnin sadasosassa, Kate hyökkäsi päälleni ja upotti terävät hampaansa kurkkuuni.

- Annabelle
« Viimeksi muokattu: 28.05.2009 15:48:52 kirjoittanut Annabelle »

Amanecer

  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Been there, Done that, K-13, 8. osa 23.5
« Vastaus #62 : 24.05.2009 11:11:56 »
Vouu, Bellasta tulee vampyyri, Bellasta tulee vampyyri... *hoilaa* Ellet sitten laita Edwardia imemään myrkkyä pois. Blaah, olisi vain niin kiva lukea välillä sellaistakin, jossa Bella olisi jo vampyyri. Mutta tee miten parhaaksesi näet. ;)

En löytänyt kirjoitusvirheitä. Lyhythän tämä oli niin kuin sanoit, mutta minustakin tuo oli ihan passeli (jotenkin olen tykästynyt tähän sanaan ? O.o) kohta lopettaa. Jännitys pysyy yllä...

Edward PoVista... En oikeastaan osaa sanoa siitä mitään. Ehkä tästä jokin kohta löytyisi, johon sitä voisi änkeä. Niin kuin tähän. Tässä välissä voisi olla vaikka yksi luku siitä, mitä Edward hommaa tällä aikaa, kun Katet ja muut ovat Bellan veren perään. Tiedän kyllä mitä tarkoitat, kyllähän se voisi olla vähän outoa, jos tässä olisi vain yksi luku Edwardin näkökulmasta, mutta jos jonnekin änkeäisi vielä toisen, sitten kolmannen, ja...? Kyllä minulle käy sekin, jos tämä jatkuisi tällä tavalla. Edward PoVia on vain ehkä kivempi lukea, kun Bellaa on yleensä jokseenkin enemmän.

Jokainen varmaan huomasi, että heräsin juuri, jolla selitän viestin sekalaisuuden ja ideoiden ala-arvoisuuden. Väsyttää. :D
« Viimeksi muokattu: 21.07.2009 15:03:22 kirjoittanut Amanecer »
Onni on kuin lasi: kun se on kirkkaimmilleen hiottu, se särkyy.

essss

  • pesukarhu
  • ***
  • Viestejä: 181
  • ava by Annabelle
Vs: Been there, Done that, K-13, 8. osa 23.5
« Vastaus #63 : 24.05.2009 11:45:51 »
oijoi. koht ne tappaa Bellan. tuliskoha siit vamppyyri? : D
joo, mutt ihana luku. tykkäsin. aika jännä luku silti. :D

en nyt keksi oikee mitää rakentavaa tähä.
mut nopeesti jatkoo. kiitos. ;)
and paradise comes at a price

ujoenkeli

  • ***
  • Viestejä: 43
Vs: Been there, Done that, K-13, 8. osa 23.5
« Vastaus #64 : 24.05.2009 12:17:27 »
Jatkoa herranjumala..
Ouh.. Mitä tapahtuu..?
Bellasta tulee vampyyri tai sitten se kuolee vähintään.
Mutta jatkoa oikeesti..

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Been there, Done that, K-13, 8. osa 23.5
« Vastaus #65 : 24.05.2009 13:00:34 »
Auts. Nyt tapahtuu jotain kamalaa. Laitathan jatkoa pian, niin pääsen jännityksestä?
Kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

Veronika

  • ***
  • Viestejä: 168
  • mister
Vs: Been there, Done that, K-13, 8. osa 23.5
« Vastaus #66 : 24.05.2009 17:06:04 »
VAUVAUVAUUUU!! En olisi uskonut tälläistä loppua!!!!!! OOHHH! vuhuuu! Toivottavasti Bellasta tulee vampyyri, mutta luulenpa, kun sanoit, että tämä on Houkutuksen kaltainen, niin Edward imee myskyt pois :(

Edward Povi:lla ei ole niin väliä, miten itse haluaisit sen tapahtuvan. Itse haluaisin ehkä lukea muutaman luvun Edwardin näkökulmasta, mutta eihän se ihan välttämätöntä ole!  ;D

jatkoaaaa?!  ;)
another stranger

entinen vohveli

Annabelle

  • ***
  • Viestejä: 409
Vs: Been there, Done that, K-13, 8. osa 23.5
« Vastaus #67 : 24.05.2009 17:13:18 »
Gosh, nyt mun pää on aivan täynnä jatkoideoita! :D

Mutta, haluaisitteko, että Bellasta tulee vampyyri (se ei siis selviä vielä tässä osasa) vai jatketaanko hänen ihmiselämää? Minulla on nimittäin molempiin vaihtoehtoihin jatkoa, eli sanotte suoraan, kumman haluatte.

Ja nyt, vihdoin ja viimein, sitä Edwardin PoVia. Tuli vähän pitkäveteinen, sillä en voinut jatkaa vampyyrihyökkäykseen saakka, koska tahdoin välttämättä kuulla mielipiteenne.

Yhdeksäs osa - Pelastaja


Ja yhtäkkiä, alle sekunnin sadasosassa, Kate hyökkäsi päälleni ja upotti terävät hampaansa kurkkuuni.


EPOV

En ollut koskaan tuntenut ketään kohtaan näin.. vahvasti, rakastavasti, kuin Bellaa. Me täydensimme toisiamme, olimme toisillemme luodut.
  En voisi ikinä menettää itsehillintääni Bellan läheisyydessä, en ikinä. En antaisi koskaan itselleni anteeksi, mikäli luovuttaisin Bellan sielun ikuisuudelle.

  Ajatukseni harhailivat joka puolelle antaessani aistini viedä minua. En voisi mennä Bellan lähelle, ellen olisi tarpeeksi vahva – tarpeeksi vahva vastustamaan houkutusta. Olin muutenkin Forksiin muuttomme jälkeen ravinnut itseäni paljon enemmän kuin oli tarve, tahdoin vain olla vastustuskykyinen seireenin kutsulle.
  Juostessani vielä syvemmälle metsään, puut ympärilläni muuttuivat vain vihreäksi sekamelskaksi, enkä erottanut niistä enää ääriviivojakaan. Takanani naksahteli monia oksia merkiksi eläinten läsnäolosta, mutta etsin vain sitä yhtä ja ainoaa; harmaakarhua.
  Voimakkaat askeleet takanani vahvistuivat hetki hetkeltä, kunnes jo kuulin veren virtaavan karhun suonissa. Käännyin nopeasti ympäri, ja loikkasin kohti karhua.
  Lämmin veri virtasi kurkustani alas karhun veltostuessa käsissäni. Eläin ei edes tajunnut taistella vastaan, vaikka kovin fiksuja joskus ovatkin. Vuosien varrella niiden käyttäytymiseen on kiinnittänyt enemmän huomiota, ja nyt käytännössä tiesi aina miten ne hyökkäsivät, vaikka kaikki eläimet olivat yksilöllisiä, ja toimivat eri tavalla.
  Matkalla kotiin takaisin muutaman karhun jälkeen, Alice lauleskeli taas mielessään, hän teki niin aina kun tahtoi salata ajatuksensa minulta. Muut olivat normaaliin tapaan keskittyneet johonkin omaan työhönsä.
  ”Hei Alice.”
  Edward. Ei. Tyhjennä muistisi. Alicen ajatukset pääsivät hetkeksi hakoteille, kunnes hän kokosi ne taas ja alkoi tavuttaa päässään mitä ihmeellisimpiä sanoja.
  ”Ai. Niin. Sinä. Oliko hyvä metsäretki?” Alice kysyi hermostuksissaan, ja niin nopeasti, että minullakin oli vaikeuksia pysyä tekstissä mukana.
  ”Jaa, no. Sitä samaa mitä aina.” Vuosien kuluessa pelkkä metsästys alkoi todellakin käydä hermoille, kun aina sitä samaa.
  ”Mhhm”, Alice myhäili muka kuunnellessaan minua, vaikka oikeasti hänen kaikki keskittyminen meni ajatustenpiilotteluun.
  ”Kuule, tiedätkö missä Emmett ja Jasper on?” Yleensä he molemmat olivat olohuoneessa keksimässä mitä tyhmempiä ideoita, joten olin yllättynyt, ettei kumpikaan ollut paikalla.
  ”Autotallissa varmaan, en tiedä”, Alicen ajatuksenjuoksu herpaantui taas, mutta ihmeen hyvin hän muisti pitää sen salassa, mitä nyt ikinä ajattelikaan.
  ”Alice, voitko jo lopettaa tuon ajatustenpiilottelun, laulusi alkavat ärsyttää minua.” Yksi rasittavimmista puolista ajatustenlukemissa oli, että niitä piti kuunnella aina; et voinut bloggailla ajatuksia pois päältä silloin kuin tahdoit, vaan niitä piti sitten kuunnella kokoajan.
  ”Voi veli-kulta, miksi sitten luet ajatuksiani?” Alice kysyi ylipirteällä äänellä. Joskus hän osasi sitten ärsyttää, kun sille päälle sattui.
  ”Äh. Ihan miten vain. Menen etsimään Emmettiä ja Jasperia, mutta pidä ne laulusi sisälläsi, kiitos.” Alice myhäili vielä jotain vastalauseeksi, mutta pinkaisin ulos ja nakkasin autotallin sähköoven auki. Se liukui auki täysin vaivatta, ilmeisesti joku oli öljynnyt sen, kun eilen se vielä natisi hieman.
  ”Emmett? Jasper?” huhuilin, mutta mitään ei kuulunut. Autotalli huokui hiljaisuuttaan, mutta Jeep ei ollut paikallaan. Alicen salailut aivan varmasti liittyivät siihen, siitä ei ollut epäilystäkään.

  ”Edward hei, voitaisiinko me mennä Rosalien, Esmen ja Carlislen kanssa pelaamaan erä baseballia? Sää on mitä suotuisin, tulisit nyt”, Alice aneli saavuttuani sisälle autotallista.
  ”No miksei”, sanoin ja hetkessä Alice jo pyrähti yläkertaan hakemaan mailoja ja muita pelitarvikkeita.
  Alicen tultua alas hänen perässään seurasivat Rosalie, joka näytti niinkin väsyneeltä, kuin vampyyri ikinä vain ikänänsä voi, Esme ja Carlisle. Kaikilla oli jo pelipaidat päällään, ja Alice viskasi minullekin yhden juostessaan alas kohti peltoa.
  Baseball oli yksi lempilajeistani, sillä siinä sai juosta aivan vaistojensa varassa, kuten metsästyksessä. Siinä sai käyttää voimiaan ilman että ulkopuoliset tulisivat pällistelemään yliluonnollisia voimia. Pelatessani baseballia tunsin olevani kotona.
  Peli kävi melko verkkaisesti niin pienillä joukkuejaoilla, yksi löi ja muut otti kiinni. Alice päätti ottaa kantaakseen syöttäjän viran, ja oikein etevä hän siinä olikin.
  Rosalie pelasi loistavasti, tosin voitonkiilto silmissään. Rosalie oli nyt vain Rosalie, aina tahtomassa voittoa. Jossain määrin se oli joskus sairastakin, hän oli valmis tekemään paljon voiton eteen.
  Carlisle pelasi sitä tasaista, normaalia peliään, joten se oli melko tylsää.
  Alicen keskittyminen alkoi ilmeisesti herpaantua kootessamme välineitä kasaan ja lähtiessämme kohti takaisin taloa. Näkyjä pyöri pitkin Alicen päätä, ja yhdessä oli ruskeahiuksinen tyttö, jonka tunnistin Bellaksi.
  Bella oli omassa talossaan, ja hän makasi rauhallisesti omassa sängyssään. Ainakin hänellä oli kaikki hyvin, se oli pääasia. Mutta miksi ihmeessä Alice piilotteli jotain tuollaista?
  Sain kysymykseeni melko nopeasti vastauksen, kun Alice alkoi nähdä uutta näkyä uudestaan ajatuksissaan. Siinä Bella pyöri hurjaa vauhtia jonkun miehen kanssa rappuja alas, ja nousi ylös. Vaaleahiuksinen hahmo, jonka tunnistin Kateksi, hyökkäsi Bellan päälle, ja viilsi hänen kurkkunsa auki hampaillaan.
  Alice sähähti transsistaan, mutta huomasi kaiken menneen mönkään. Minä olin lukenut sen hänen ajatuksistaan – Bella oli vaarassa.
  ”Edward, Emmett ja Jasper lähtivät heti Bellan luo, kun näin näyn. Hänellä ei ole hätää”, Alice yritti tyynnytellä, ja näky Emmettistä ja Jasperista hyökkäämässä kohti vampyyreita valtasi Alicen mielen, mutta minä vähät niistä välitin.
  ”Mikset voinut kertoa minulle? Minulla on oikeus tietää!” huusin päin Alicea ja tönäisin hänet päin kiveä, niin että siitä kuului korvia raastava ääni, ja Alicen uikutus.
  ”Edward!” Esmen ääni kajahti korviini, ennen kuin tajusin, mitä olin tehnyt. Minun oli kuitenkin pakko päästä Bellan luo mahdollisimman nopeasti, varmistaa hänen olevan turvassa – elossa. En halunnut menettää häntä nyt, en nyt, kun viimein löysin puolet sydämestäni.

A/N: Ja ehhheh, en itse tahtoisi sitä normaalia Edward imee myrkyn pois -lopetusta, mutta mikäli sen haluatte, minulla on kyllä erilainen loppuratkaisu siihenkin. Ja kiitoksia taas kommenteista, ne piristää päivääni todella paljon!

Lolz, huomasin muuten, että on 6 kuukautta joulusta :D Eiliityasiaanmitenkään.

- Annabelle

Minsk

  • ***
  • Viestejä: 32
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #68 : 24.05.2009 17:26:05 »
Täähän oli taas aivan ihana! Muuta en osaa sanoa...

Siihen Bellan muuttumiseen sen verran, että mä ainakin tykkäisin, jos Bellasta tulisi vampyyri.

Kiitos ja jatkoa!
"I think she's having hysterics, maybe you should slap her."

Vaivaiskoivu

  • ***
  • Viestejä: 173
  • Just open up your eyes
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #69 : 24.05.2009 17:37:09 »
Hauskaa saada lukea vähän Edwardin näkökulmaa vaihteeksi... Mukava osa, jatkoa vaan.. Jäi vaan häiritteen toi, et kävikö Alicelle jotenki kummemminkin.. (mä oon tällänen omituinen huolehtija-pikkuseikkoihin(ko?) takertuja)

Olen ehkä enemmän Bellasta tulee vampyyri-käänteen puolella, noita Edward pelastaa-juttuja on aika paljon... Mutta sekin kyllä kelpaa, jos sen päätät laittaa =)

Öttimönkijäinen_

  • ***
  • Viestejä: 45
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #70 : 24.05.2009 20:10:38 »
Oii! Ihana!
Ei rakentavaa löydy, niin jotain muuta :D
Kiitoskiitoskiitoskiitos!
 Kaisu
AIM FLAAAAIIIJINK IIIN TE SKAI!

Naxone

  • Kaipauksen haamu
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Say what you want
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #71 : 24.05.2009 20:21:34 »
Minäkin olisin Bella vampyyri puolella, koska olisi ehkä paljon jännittävämpää lukea Bella vampyyrista, mutta mutta päätä itse, näitä osia tulee tosi nopeasti!

-Naxone 
Mr. Boombastic
What you want is some boombastic romantic
Mr. Lover lover, Mr. Lover lover, girl, Mr. Lover lover

Amanecer

  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #72 : 24.05.2009 21:08:38 »
Kiitti taas paljon. :) Mukava lukea Edward PoVia. En kyllä ihan käsittänyt, miksi Alice salaisi Edwardilta nämä kaikki Bellan jutut... No jaa, ehkä en taas takerru tällaisiin pikkuseikkoihin.

Minä haluaisin, että Bellasta tulisi vampyyri. Olisi kiva lukea hieman vampyyrielämääkin, jos tiedätte, mitä tarkoitan.
« Viimeksi muokattu: 21.07.2009 15:02:34 kirjoittanut Amanecer »
Onni on kuin lasi: kun se on kirkkaimmilleen hiottu, se särkyy.

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #73 : 25.05.2009 13:44:09 »
Vau. edward menossa pelastamaan... Jään odottamaan jatkoa:D
Kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

essss

  • pesukarhu
  • ***
  • Viestejä: 181
  • ava by Annabelle
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #74 : 25.05.2009 14:31:41 »
tulispa siit bellast vamppyyri. ; D joo, kiva ko ne menee ne jasper ja emmett, eik aina se edward.
 kiitos. jatkoo pian. ; )
and paradise comes at a price

Veronika

  • ***
  • Viestejä: 168
  • mister
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #75 : 25.05.2009 14:55:20 »
Oiii jessssssss! Vihdoin Edwardin näkövinkkelistä!  ;) äääähh en tiä miten alottaisin...

Itse mieluummin ehkä haluaisin, että Bella muuttuisi vampyyriksi ja sitten he eläisivät Edwardin kanssa koko ikuisuuden...plääh. No siis se olisi kiintoisaa, jos Bella muuttuisi vampyyriksi, ja sitten joku toinen miespuolinen vampyyri rakastuisi Bellaan ja sitten Edward yrittäisi taistella Bellasta! Se olisi hyvä jatko-osa!  ;) hahahhaaa. Kuulostipa tylsältä. Mutta ei sellaista, että missä Bella tajuaa olla myös rakastuvansa myös siihen tyyppiin, koska vihaan sitä J, B ja E kolmiodraamaa, mikä on niissä Meyerin kirjoissa. huh. Paljon draamaa.  ;D

MUTTA ÄLÄ KILTTI TAPA BELLAA, ETHÄN?  EN HALUA LUKEA ANGST FICCIÄ!! paitsi tuossa pitäisi, sitten lukea että tää on deathfic. *huokaus  ähhh.

Hahahhaa, nauran vieläkin tuolle ehdotukselleni, hohhooo!

Jatko tuli nopeasti, toivottavasti nytkin!  ;)
another stranger

entinen vohveli

Annabelle

  • ***
  • Viestejä: 409
Vs: Been there, Done that, K-13, 9. osa 24.5
« Vastaus #76 : 25.05.2009 18:07:34 »
Oi, kiitoksia taas mahtavista jatkoehdotuksista ja kommenteista! Sain taas uusia ideoita lukemattomasti, mutta katsotaan nyt, mitkä niistä päätyvät julkaisuksi saakka.

Vohveli, ehei, älä pelkää, en aio tappaa Bellaa. Ainakaan vielä. No ei, en tapa Bellaa :D Ja tuo ehdotuksesi on itse asiassa aika loistava, voisinkin siitä jotain kehitellä.. Hahhaa, katsoo nyt.

Tässä osassa on nyt sitten aika sekametelisoppaa, kun on Edward ja Bellan PoVia sekaisin. Se vaikutti kuitenkin kaikista järkevimmältä tunkea molemmat samaan osaan, mutta toivottavasti ette nyt aivan menneet tuosta näkökulman vaihtelusta sekaisin. Tästä tuli kanssa melko lyhyt, vain reilu 650 sanaa, mutta toivottavasti ei kauheasti haittaa.

Kymmenes osa – Ruumiita

”Edward!” Esmen ääni kajahti korviini, ennen kuin tajusin, mitä olin tehnyt. Minun oli kuitenkin pakko päästä Bellan luo mahdollisimman nopeasti, varmistaa hänen olevan turvassa – elossa. En halunnut menettää häntä nyt, en nyt, kun viimein löysin puolet sydämestäni.

  Ilmassa oli jonkinasteista hermostuneisuutta puristaessani rattia rystyset vieläkin valkoisempina kuin ne jo olivat. Alice hypisteli kihlasormustaan käsissään pitäessään silmiään kiinni, uusien näkyjen varalta, ja Rosalie tuijotti muka kiinnostuneesti viliseviä maisemia. Esme oli jäänyt talolle Carlislen kanssa, mikäli Emmett ja Jasper ilmestyisivätkin sinne.
  ”Alice, olen pahoillani, että menetin malttini. Se ei todellakaan ollut tarkoitus. Bella on vain niin arkaa aluetta minulle. En tahdo menettää häntä heti, kun olen hänet löytänyt.” Yritin kuulostaa mahdollisimman vilpittömältä, sillä tosissani olin pahoillani räjähtämisestä.
  Hän napsahti transsistaan, ja katsahti minua silmiin mitäänsanomaton katse silmissään. ”Ai, ei se mitään. Ymmärrän”, hän lopulta tokaisi, vaikka hänen ajatuksensa kertoivat kaikkea muuta. Autoon laskeutui taas hiljaisuus, jonka aikana ei kuulunut muuta kuin auton tasainen moottorin hurina.
  Maisemat vilisivät vihreinä auton kiitäessä pitkin maantietä kohti Bellan taloa.
  ”Alice, oletko nähnyt uusia näkyjä?”
  ”En, ja kertoisin välittömästi sinulle, jos olisin. Tilanne huolestuttaa meitä jokaista, mutta Emmett ja Jasper osaa asiansa, Edward.” Kunpa olisinkin voinut tuudittautua tuohon ajatukseen. Luotin Emmettiin ja Jasperiin täysin, mutta se oli vain niin vaikea katsoa vierestä, kun rakastasi murjotaan.
  Alice huokaisi ja sulki silmänsä jälleen.
 
BPOV

  Kipu senkun vain kasvoi Katen virnistäessä noustuaan seisomaan. Hän oli ilmeisesti saanut kaiken haluamansa, ja oli tulokseen tyytyväinen. Katen viereen ilmestynyt Eleazar näytti hieman närkästyneeltä.
  Huone ympärilläni alkoi sumentua, mutta silti yritin kaikkeni pysyä valveilla kivun levitessä varpaisiini saakka. Käsiäni alkoi jo kivistää kivun jäljiltä samalla kun jalkani kramppasivat ja heiluivat kuin viimeistä päivää.
  Kumpikaan vampyyreista ei viitsinyt edes reagoida avunhuutoihini, vaan keskustelivat seuraavasta hyökkäyskohteestaan päät visusti yhdessä välillä minuun vilkuillen.
  Silmäni sumentuessa vielä pahemmin ja käsieni muututtua tunnottomaksi, ovi pamahti auki ja sisään astui kaksi hahmoa; Emmett ja Jasper.
  Molemmat huolesta räjähtämäisillään tönäsivät vampyyrit päin seinää Katen vikistessä jotain anteeksipyyntöä, ja Emmett tuli luokseni.
  ”Voi Bella. Oletko kunnossa?” Emmett puhui lähinnä itselleen ääni huolesta turvonneena. Taustalla Jasperin kädet tärisivät hänen töniessä ja repiessä vampyyrien päitä irti. Tavallaan säälin häntä nyt, sen takia, mitä kaikkea hän joutui kestämään kulkiessaan ihmisten keskellä. Sitä veren hajua, houkutusta.
  Emmett mumisi itsekseen jotain myöhästymisestä samalla kantaessaan minua ulos autoon. Näkökenttäni oli melkein täysin pimeä ja kuuloni alkoi sammaltua, ja outo tunne alkoi levitä sisälläni. Emmett laski minut varovaisesti Jeepin penkille, ja istahti viereeni.
  ”Voi Bells, miksi juuri sinä? Et ole ansainnut tälläistä tulevaisuutta. Edward on varmasti aivan hädissään, voin lyödä vaikka vetoa, ettei Alice ole saanut pidettyään ajatuksiaan piilossa”, Emmett nurisi ja sipaisi kaulaani, juuri sitä kohtaa, johon Kate oli muutama sitten iskenyt hampaansa, ja voivotteli vielä lisää. Emmettin kylmä kosketus tuntui hyvältä, vaikka en paljoa tuntenutkaan.
  En ollut koskaan nähnyt Emmettiä niin huonossa olotilassa, kasvot huolesta vääntyneinä. En edes ymmärtänyt, miksi hän oli niin huolissaan, kun kerran olin vielä elossa.
  Välillä Emmett käänsi katseensa minuun, aivan kuin varmistaakseen, että olin vielä siinä. Päätäni alkoi jomottaa muun kivun lisäksi, ja annoin otsani nojata viileään ikkunalasiin.
  Pitkään aikaan ei kumpikaan sanonut sanakaan, tai edes liikahtanut, mikä olisi vieraan silmistä vaikuttanut melko epäinhimilliseltä. Vasta viidentoista minuutin kuluttua Emmettin pää nousi ja hän hyppäsi Jeepistä ulos, ja ryntäsi kohti ulko-ovea.
  Jasper tuli ovesta ulos raahaten perässään kahta elotonta ruumista. Ne olivat epäilemättä Katen ja Eleazarin, ja ihmettelinkin, miten Jasper selvisi molemmista yksin.
  Näky ei ollut mikään kaunis; molempien päät retkottivat elottomina vain pienen ihokappaleen varassa olkapäiden yllä. Kumpaisenkin silmät olivat auki, ja Katen suupielistä valui verta – minun vertani. Oli kauheata seurata vierestä, kun Jasper heitti elottomat ruumiit takakonttiin, ja vielä istua samassa autossa. Se oli kuitenkin ainoa vaihtoehto, olisi ollut epäilyttävää, mikäli Charlie olisi löytänyt puskasta kaksi ruumista.
  Jasper käveli ajajan paikalle, ja Emmett istahti uudelleen vierelleni.
  ”Emmett, onko sinulla yhtään ajatusta, mistä ihmeestä nuo löysivät juuri Bellan kotiin?” Jasper kysyi painottaen ”nuo” sanaa ja katsahti minuun ja Emmettiin tuima katse silmissään taustapeilistä. Päätäni särki vielä enemmän, ja tunsin kuinka lämpö alkoi haihtua kehostani ennen kuin silmäni sumentuivat lopullisesti ja kaikki pimeni.

A/N: Miten tästä osasta tuli jotenkin kauhean tönkkö?

- Annabelle

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Been there, Done that, K-13, 10. osa 25.5
« Vastaus #77 : 25.05.2009 19:49:14 »
En mä tiiä, oliko tä tönkkö. Hyvä ainakin. Edwardia jäin kaipaamaan...
Mutta kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

Vaivaiskoivu

  • ***
  • Viestejä: 173
  • Just open up your eyes
Vs: Been there, Done that, K-13, 10. osa 25.5
« Vastaus #78 : 25.05.2009 19:50:03 »
Ai tönkkö? No en nyt sanois niinkään... Toihan oli aivan mahtava! Just kiva lukea vähän erilaista puolta Emmettistä : D Mukava osa, ehkä vähän lyhyt, mut tuohon kohtaan oli hyvä lopettaa. Jatkoa odottelen : )

Amanecer

  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Been there, Done that, K-13, 10. osa 25.5
« Vastaus #79 : 25.05.2009 20:44:56 »
Samoilla linjoilla ollaan, ei osa minustakaan ollut mitenkään erityisen tönkkö.

Minäkin jätän osan siihen kohtaan, joka tuntuu hyvältä, vaikka se jäisikin normaalia lyhyemmäksi. Miksi turhaan jatkaa yhä pidemmälle ja pidemmälle, kun ei saa aikaiseksi kuin huonompaa jälkeä?..

Hih, paljon kiitoksia Edward PoVista. Sitä on erittäin mukava lukea taas vaihteeksi.

Ilmottelen kyllä kirjoitusvirheistä, jos semmoisia on, mutta tällä kertaa ei näkynyt. :)
« Viimeksi muokattu: 21.07.2009 15:11:00 kirjoittanut Amanecer »
Onni on kuin lasi: kun se on kirkkaimmilleen hiottu, se särkyy.