Kirjoittaja Aihe: Twilight: Been there, Done that, K-11, 12. osa 31.5 | Bella/Edward, VALMIS  (Luettu 36539 kertaa)

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Been there, Done that, K-13, 3. osa 12.5
« Vastaus #20 : 12.05.2009 20:31:15 »
Jee jatkoa! Joo, kyllä siihen autoon tottuu. Ja ihan hyvää vaihtelua. Hyvä luku oli. Oikeen kiva.
Kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

Veronika

  • ***
  • Viestejä: 168
  • mister
Vs: Been there, Done that, K-13, 3. osa 12.5
« Vastaus #21 : 12.05.2009 21:06:29 »
Juu jäi jännään kohtaan! Olen aika varma, että autossa on sisällä Edward, joka pelastaa Bellan. Tuo loppu kuulosti hiukan Houkutukselta, mutta ei sillä ole niin väliä.  ;D
Olen Cindyn kanssa samaa mieltä, että tänne pitäisi saada Houkutus-aiheisille ficeille oma paikka! :)
En löytänyt yhtään virheitä. Tätä tulee kivan nopeasti, että se on hyvä juttu se. :D
jatkoa vain pian ;)
another stranger

entinen vohveli

Dunja

  • ***
  • Viestejä: 83
  • xoxo
Vs: Been there, Done that, K-13, 3. osa 12.5
« Vastaus #22 : 13.05.2009 15:42:06 »
Aika Houkutus-loppu, mutta mitäs siitä. Mukavaa luettavaa.

essss

  • pesukarhu
  • ***
  • Viestejä: 181
  • ava by Annabelle
Vs: Been there, Done that, K-13, 3. osa 12.5
« Vastaus #23 : 13.05.2009 16:49:19 »
 ihana luku. <3 tykkäsin.
samaa mieltä kanssas, loppu vähä lässähti ja se oli aika houkutus-loppu. : D
mut, voiha se olla sillee, et sielt autos tuleeki  joku muu, ko Edward? ;)
jatkoa pian.
kiitos.
and paradise comes at a price

Nuutti|

  • Tekopyhä sankari
  • ***
  • Viestejä: 573
  • Alt er love
    • Itsetuntovaurio
Vs: Been there, Done that, K-13, 3. osa 12.5
« Vastaus #24 : 14.05.2009 20:56:52 »
Ihan ensiksi, ihana jatko.< 33
Ja toiseksi, harmittaa kun en ole päässyt aikaisemmin kommentoimaan, ollut vähän kiireitä. :/
Ja plää, ihanaihanaihanapätkä. <33
Rakentava juoksi kiljuen karkuun.
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Imagination is more important than knowledge.
ava&banner by auroora

Annabelle

  • ***
  • Viestejä: 409
Vs: Been there, Done that, K-13, 3. osa 12.5
« Vastaus #25 : 15.05.2009 18:33:49 »
Tack så mycket! Kiva, että tätä edes joku lukee.

Olin kauan tämän osan sisällön kanssa kahden vaiheilla, tuleeko autosta Edward vai joku muu. Mutta, päädyin kuitenkin siihen, mitä olin alunperinkin ajatellut (lukeekaapa osa, niin saatte selville, kuka sieltä tulee ;)) sillä sen muuttaminen olisi romuttanut koko tarinan jatkon. Toivottavasti ette silti tapa minua, vaikken mitään ekstriimiä siitä tehnytkään.

Ja btw, kiinnostaisiko ketään Edwardin PoV, vai jatketaanko Bellan PoV:lla? It's up to you, guys, sillä voin aivan hyvin molemmista kirjoittaa, se ei ole ongelma tai mikään.

Neljäs osa - Vampyyri

Juuri, kun ajattelin kaiken olevan ohi, kuulin renkaiden ulvovan niiden kääntyessä laajassa kaarteessa kohti paikkaa jossain seisoin. Hopean kiiltävä ovi lennähti auki, ja miehet perääntyivät oitis.
  ”Bella, autoon. Nyt!”


 Tunsin tuon äänen missä vain – milloin vain, vaikken ollut sitä paljoa kuullutkaan, se vain oli niin epätavallisen täydellinen. Pakotin jalkani liikkumaan kohti autoa, mutta ne eivät suostuneet värähtämäänkään, vaikka kuinka yritin. Pistin kaiken tahdonvoimani peliin, kunnes yhtäkkiä tunsin seisovani auton oven edessä; en tosin jalkojeni voimasta, vaan Edwardin.
 Etsittyäni käsikopelolla auton kahvaa, löysin sen ja käytin taas kaiken voimani saadakseni sen auki. Miehet olivat riistäneet minusta kaiket mehut, joten oli oikeastaan ihme, että jaksoin edes hengittää.
  Istahdettuani autoon sisälle vilkaisin sitä nopeasti. Penkit olivat verhoiltu kalliin näköisellä mustalla nahkakankaalla, joka liukui jalkojen alla hienosti. Kojelauta oli sekoitus harmaata ja hopeaa, ja se kiilsi tumman yön kajossa, vaikka muualla autossa olikin säkkipimeää. Radio oli selvästi jokin vähintäänkin yhtä uusi malli kuin auto- sen verran hienoja nappuloita siinä näytti olevan. Auto oli itse asiassa sisältä yhtä siisti kuin ulkoa, ei naarmun naarmuakaan.
  En tiennyt Edwardin persoonasta mitään, mutta pystyin päättelemään ihan vain autostakin, että hän rakasti vauhtia ja kalliita autoja, muttei tahtonut pröystäillä. Mahtoi olla hankalaa, sillä olin saanut sellaisen käsityksen Culleneista, että he eivät aivan köyhissä oloissa eläneet.
  Käännettyäni katseeni takaisin ulos, huomasin miesten kauhistuneet ilmeet. Muutamat heistä olivat kuin taikaiskusta perääntyneet askeleen jos toisenkin, ja näytti kuin heillä olisi vastassa jotain suurta tai.. kauheaa.
  Edward näytti sihisevän hampaidensa välistä, ja jos olisin ollut auton ulkopuolella, olisin ollut samanlaisessa asemassa kuin miehet. Silti muutama jukuripää ei suostunut vieläkään lähtemään, ja huomasin Edwardin ilmeen kiristyvän – sen huomasi, vaikka olisi seissyt 100 metrin päässä heistä.
  Yhtäkkiä, kuin salama kirkkaalta taivaalta, Edward kyyristyi ja hyökkäsi yhden miehen kimppuun. En ollut koskaan nähnyt mitään sellaista, se oli jotain niin yliluonnollista, mutta samalla se hoitui Edwardilta kuin leikiten; aivan kuin hän tappelisi joka päivä.  Ja se ääni; aivan kuin suuri kivenlohkare olisi heittäytynyt päin seinää tai pikemminkin kuin ydinpommi olisi räjäytetty.
  Edwardin noustessa ylös miehet katsoivat häntä kammoksuen ja perääntyivät viimeinenkin. Ilmeet heidän kasvoillaan vaihtelivat pelosta hätäännykseen, ja he perääntyivät horjuvin askelin takaisin pimeyteen.
  ”Bella, oletko kunnossa? Tiedäthän, että on vaarallista liikkua pimeällä – ja vieläpä yksin!” Edward oli aina niin herrasmies, vaikka kuulostikin nyt lähinnä äidiltäni.
  ”Luu-ulisi-inn.” Pelko oli kovettanut kaikki jäseneni ja en saanut kunnon sanaa suustani, vaikka kovasti yritinkin.
  ”Siltäpä näyttää. Vien sinut syömään, verensokerisi on varmaan alhaalla.” Kuin ihmeen kaupalla Edward oli oikeassa; kasvoni olivat varmaankin niin valkoiset, että se kertoi kaiken. Oli aivan turha väittää vastaan, sillä Edward varmasti myös pani merkille vapisevat käteni.
  Hetken hiljaisuuden jälkeen se alkoi käydä niin pakottavaksi, että minun oli pakko avata suuni kaiken sen myllertäessä päässäni.
  ”Edward”, sanoin ja käänsin kasvoni häneen päin ”kerro minulle, mitä juuri tapahtui.”
  Näin Edwardin selvästi empivän sanomisissaan, kunnes hän aloitti, ”Kuule. Tämä voi – ja kuulostaakin – aivan hullulta, mutta lupaa, ettet naura tai muutakaan”, Edward sanoi vakava ilme kasvoillaan. Mikä muka voisi olla niin typerää, että rupeaisin nauramaan?
  ”Lupaan, ja jos yhtään lohduttaa, olen kuullut elämäni aikana yhden jos toisenkin hullun jutun.”
  ”Minä tavallaan.. tavallaan luen ajatuksia.” Edward sanoi ja katsahti minuun varovasti, varmasti vain varmistaakseen, etten pyörry.
  ”Sinä – mitä?” En voinut uskoa korviani, sanoiko hän juuri, että lukee ajatuksia? Sehän on mahdollista vain saduissa – jos sielläkään!
  ”Katsos. En tiedä miten tämän selittäisin, mutta minulla on sellainen erityiskyky, lahja – miksi sitä kukakin kutsuu.” Näytin varmasti aivan typerältä, mutta en vain ymmärtänyt mitä Edward yritti selittää. Hän ei ollut ihminen? No mikä sitten?
  ”Nyt varmasti mietit, että olen aivan sekopää, mutta Bella – minä en ole ihminen.” Edward jatkoi kiireesti yrittäessään selventää kaikkea. Ilmeeni oli selvästi vieläkin aivan hakoteillä, joten Edward näki parhaaksi jatkaa.
  ”Oli vuosi 1918, ja espanjantauti riehui pahimmillaan. Ihmisiä kuoli joka päivä tuhansia, vaikka lääkärit yrittivät tehdä parhaansa ja hoitaa ihmisiä kuntoon. Sen ajan lääketekniikoilla ei kuitenkaan paljoa tehty, ja ihmislukemat romahtivat.” Edward selitti, aivan kuin se olisi ollut itsestäänselvyys. Ajatukseni harhailivat ties missä yrittäessäni pähkäillä mikä Edward sitten oikeasti oli. No miksi ei, kaipa itse kukakin menee vähän hämilleen, kun joku kertoo juuri eläneensä edellisellä vuosisadalla ja silti näyttää 17-vuotiaalta.
  ”Minä ja vanhempani, Edward ja Elisabeth Masen, olimme lukuisten muiden lisäksi sairastuneet tautiin, ja olimme käytännössä kokoajan kuoleman partaalla. Odotimme vain päivää, milloin joku meistä ei enää heräisi, ja millin itse korjaantuisi pois. Sellaista se vain oli – raakaa mutta totta.
  ”Carlisle toimi jo silloin lääkärinä paikallisessa sairaalassa, ja oikein pätevä oli jo silloinkin. En tiedä mistä äitini sai tietää Carlislen ”parantajakyvystä”, se kohta on minullekin vielä hämärän peitossa, vaikka olen sitä kaikki nämä vuodet yrittänyt miettiä, ilman tulosta tietenkin. Äitini oli kuulemma rukoillut Carlislea pelastamaan minut, vaikka itse oli samassa tilanteessa.
  ”Sitten, eräänä iltana, äitini ja isäni kuoltua pois, Carlisle tuli ja muutti minut. Vampyyriksi. Ensiksi minun, sitten Esmen kanssa. En ole ikinä kokenut sen jälkeen niin suurta kipua, se on kuin maanpäällinen helvetti.” Edward lopetti ja hänen katseensa synkkeni.
  ”Sinä siis olet vampyyri?” sanoin ja yritin vetää keskustelun langat yhteen.
  ”Niin, tai pikemminkin hirviö.” Edward sanoi ja tuijotti jonnekin syvyyteen.
  ”Eihän se ole mahdollista” sanoin ja näytin varmasti ihan yhtä hämmästyneeltä vieläkin ”tai siis, tarkoitan, eihän se vain ole järkeenkäypää. Oikeasti, mieti nyt.”
  ”Ei ehkä, mutta totta. Jos tahdot, että todistan sen, voin sen tehdä”, Edward sanoi ja todellakin näytti siltä, että oli valmis tekemään sen, mitä ikinä nyt miettikään, todistaakseen olevansa vampyyri.
  ”Mutta, ehkä minun pitäisi viedä sinut syömään. Et näytä oikeasti vieläkään yhtään sen paremmalta.” Edward kuulosti yhtäkkiä surulliselta ja nostatti moottorin vauhtia.
  ”Herranjestas, Edward! Ajat sataakahdeksaakymppiä! Sinä ehkä olet vampyyri ja selviäisit hengissä, vaikka tämä auto päätyisi romuttamokamaksi, mutta minä en!” Nopeusmittariin katsominen oli suora virhe, ja jos koskaan selviäisin tästä autosta ehjänä ulos, en ikinä enää tulisi yhdenkään auton kyytiin.
  ”Bella hei, olen ajanut viimeiset 100 vuotta, enkä ole saanut ikinä yhtään nopeussakkoa saatika ajanut kolaria. Meille ei käy mitään.” Jossain määrin uskoin Edwardia, mutta silti minua hirvitti. Suorastaan hirvitti.
  ”Voisitko silti ajaa hieman hiljempaa? Minut kasvatettiin noudattamaan liikennesääntöjä, sillä jollet ole huomannut, isäni on poliisi”, napsautin ja Edward alkoi nauraa.
  ”Ei tässä ole mitään hauskaa!” Huomasin heti miten komennokseni vaikutti Edwardiin; aloin saada otetta hänestä.
  ”Selvä on.” Edward sanoi ja aikoi juuri hiljentää vauhtia, kunnes auton eteen pomppasi jokin suuri ja musta.

A/N: Tästä tuli jotenkin todella lyhyt, olen vain niin kehno keksimään mitään taistelukohtauksia.. Ja nöyrät anteeksipyynnöt tämän osan viivästymisestä, jalisharjoituksen näin turnauksen alla vie vaan niin älyttömästi aikaa, että vietän about 24/7 kentällä. Yritän kuitenkin saada jatkoa normaaliin tapaan ulos, mutta älkää hätääntykö, jollei sitä heti tule.

- Annabelle
« Viimeksi muokattu: 15.05.2009 18:35:30 kirjoittanut Annabelle »

Sini(tiainen)

  • Vieras
Vs: Been there, Done that, K-13, 4. osa 15.5
« Vastaus #26 : 15.05.2009 20:17:53 »
ihana jatko osa! Lisääääää!!! ;D

Veronika

  • ***
  • Viestejä: 168
  • mister
Vs: Been there, Done that, K-13, 4. osa 15.5
« Vastaus #27 : 15.05.2009 20:36:33 »
Loistavaa! Tuo oli kiinnostava, ehkä hiukan nopeasti tapahtui kaikki, mutta kuitenkin ihan hyvin. : ) Ei haittaa, vaikka ei ollutkaan mitään taisteluja, ne eivät ole niin kiinnostavia, itse olen ikuinen romantikko!   ::) Nyt jäi kiinnostamaan mitä sieltä auton edestä löytyy!

Muuten Edward PoV:ia olisi ihan todella kiva lukea, siis mielellään! Rakastan Edwardin näkökulmasta olevia ficcejä! <3

Jatkoa vain pian!  ;D
another stranger

entinen vohveli

Nuutti|

  • Tekopyhä sankari
  • ***
  • Viestejä: 573
  • Alt er love
    • Itsetuntovaurio
Vs: Been there, Done that, K-13, 4. osa 15.5
« Vastaus #28 : 15.05.2009 21:38:32 »
ihanaa, lisää! ((:
Ei saa jättää noin jännään kohtaan, mä saan vielä jonkun sydän-infarktin!
Plää, vaikea sanoa mitään.
Rakentava karkasi.
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Imagination is more important than knowledge.
ava&banner by auroora

essss

  • pesukarhu
  • ***
  • Viestejä: 181
  • ava by Annabelle
Vs: Been there, Done that, K-13, 4. osa 15.5
« Vastaus #29 : 16.05.2009 21:15:34 »
jes, jatkoa!
nättiä tekstiä taas ja tykkäsin. ; D
mut tää luku ei ehk ollu nii hyvä, ko aikasemmat. : D vähän kyllä oli aika houkutus, toi luku, mut jos se on vaik tarkotuski?
jatkoa pian, kiitos. ; >
and paradise comes at a price

SnowCherry

  • Vieras
Vs: Been there, Done that, K-13, 4. osa 15.5
« Vastaus #30 : 16.05.2009 21:32:49 »
Loistavaa! Tuo oli kiinnostava, ehkä hiukan nopeasti tapahtui kaikki, mutta kuitenkin ihan hyvin. : ) Ei haittaa, vaikka ei ollutkaan mitään taisteluja, ne eivät ole niin kiinnostavia, itse olen ikuinen romantikko!   ::) Nyt jäi kiinnostamaan mitä sieltä auton edestä löytyy!

Muuten Edward PoV:ia olisi ihan todella kiva lukea, siis mielellään! Rakastan Edwardin näkökulmasta olevia ficcejä! <3

Jatkoa vain pian!  ;D
Näin! ^^

Cindy

  • ***
  • Viestejä: 79
  • Let them know.
Vs: Been there, Done that, K-13, 4. osa 15.5
« Vastaus #31 : 17.05.2009 11:37:29 »
KIITOS!
Ihanat jatkot.
Oishan se kiva lukee Edwardinkin näkökulmasta, mutta olisko mahdollista, jos tulis molempia?
Kirjotat tosi hyvin, juonessakaan ei ole tökkäyksiä.
Ainoa mikä tässä häiritsi, oli se, että ihmeen hyvin Bella otti sen, että Edward olikin vampyyri...

Jatkoa nopeasti!

Cindy
Cindy kiittää ja kumartaa. Vielä kerran ~

Annabelle

  • ***
  • Viestejä: 409
Vs: Been there, Done that, K-13, 4. osa 15.5
« Vastaus #32 : 17.05.2009 15:39:58 »
Kiitoksia taas !
 
Edwardin PoV:ia tullaan saamaan ehkäpä (siis todella ehkä, katsoo nyt, mitä saan aikaiseksi) ensi osassa, taikka sitä seuraavassa. Molempia en ala kuitenkaan säännöllisesti kirjoittamaan, sillä Bellan näkökulmasta on jo niin paljon tekstiä, että olisi aivan hullua alkaa kertaamaan kaikkia Edwardin näkökulmasta, kyllästyisitte vain. Mutta siis, EPoV tulossa pian.

Viides osa - Aivotärähdys

”Ei tässä ole mitään hauskaa!” Huomasin heti miten komennokseni vaikutti Edwardiin; aloin saada otetta hänestä.
  ”Selvä on.” Edward sanoi ja aikoi juuri hiljentää vauhtia, kunnes auton eteen pomppasi jokin suuri ja musta.


  Kuin tyhjästä ilmestynyt musta olento lensi suoraa päin tuulilasia Edwardin jarruttaessa, ja kaikki näkökentässäni muuttui mustaksi.
 
  ”Bella, ole kiltti, äläkä kuole”, kuulin enkelin anelevan vieressäni. Yritin räpytellä silmiäni auki, ja päästä pinnalle todellisuudesta, mutta se vaikutti käytännössä mahdottomalta.
  ”Minun olisi pitänyt olla varovaisempi. En ole koskaan tuntenut ketään muuta kohtaan tälläisiä tunteita, älä kuole, ole kiltti.” Avasin varovasti silmäni, ja tällä kertaa ne jopa aukesivat loppuun saakka. Näin ympärilläni vain asfaltin sekä yhdet jumalalliset kasvot.
  ”Edward..”
  ”Shh, Bella, sinun pitää nyt levätä. Soitan Carlislelle, hän tietää varmasti mitä tehdä.” Edward sanoi päättävästi ja silitti päätäni naputtaessaan Carlislen numeron kännykkäänsä. Suljin silmäni avatakseni ne uudelleen ja uudelleen Edwardin puhuessa jotain käsittämättömällä nopeudella, josta en saanut selvää mitään. Hetken päästä hän napsautti kännykän läpän kiinni ja huomatessani hänen katseessaan suuren huolen huokaisin.
  ”Edward, en minä kuole. Kaikki on okei, oikeasti. Usko nyt, minua ei satu mihinkään, olen okei.” Minua ärsytti valehdella Edwardille, sillä suuri kipu viilsi takaraivoani, mutten millään voinut kuvitellakaan kertovani sitä hänelle, minähän olisin suoraa päätä matkalla poliklinikalle.
  ”Bella, sinä käytännössä lensit juuri tuulilasin läpi. Et voi olla kunnossa. Minun olisi pitänyt olla varovaisempi, kuinka tyhmä olinkaan”, Edward sätti itseään, ja huomasin hänen jonkun ihmeen takia pidättävän henkeään. Eihän se ollut hänen vikansa, aivan hyvin se olisi voinut käydä kenen tahansa kyydissä koska tahansa.
  ”Edward, olen kunnossa, usko nyt. Eikä se ollut sinun syysi, se olisi voinut tapahtua milloin vain, kenen kanssa vain.” Huomasin kuinka Edward aikoi alkaa väittää vastaväitteitä, mutta musta Mercedes kääntyi juuri parahiksi kulmasta. En ollut koskaan nähnyt autoa, joten ajattelin sen olevan Carlislen auto.
  Autosta nousi nuori, ehkä joku vain lähelle kolmekymppinen, vaaleahiuksinen mies. Seuranaan hänellä oli pieni keijumainen tyttö, jonka tajusin heti Aliceksi.
  ”Bella! Voi luoja, Edward! Mitä sinä teit?” Alice huudahti, ja aivan kuin seinään, hän pysähtyi ja käytti taas sitä yliluonnollista puhenopeutta sanoessaan jotain Carlislelle.
  ”Edward, menkää te Alicen kanssa tuonne reunaan, minä hoidan Bellan”, Carlisle sanoi ääni vakaana, ilmeisesti hänen lääkäriminänsä oli päässyt valloilleen.
  ”Ei, minä pysyn tässä. Minä sain Bellan tähän, ja aion myös auttaa hänet tästä pois.” Edward osasi olla joskus sitten niin itsepäinen.
  ”Nyt on aivan turha leikkiä sankaria, Edward, oikeasti”, Alice sanoi ja näytti erittäin kärttyisältä, ja siltä kuin räjähtäisi kohta.
  ”Alice puhuu totta. Mene nyt vain, saan Bellan kuntoon nopeammin, kun ei ole ylimääräisiä katsojia”, Carlisle sanoi ja ojensi kätensä antaakseen Alicelle auton avaimet. Alice nappasi ne sulavin liikkein, ja alkoi raahata Edwardia autolle kohti hänen pistäessä kaiken voimansa peliin vastustaakseen, oli itse asiassa ihme, kuinka paljon voimaa Alicella loppujenlopuksi oli, sillä hän sai kuin saikin Edwardin raahattua autolle.
  ”Sattuuko sinua mihinkään, Bella? Kerro vain minulle, jotta saan sinut kuntoon”, Carlisle sanoi ja alkoi räplätä salkkuaan, jota oli ilmeisesti kantanut mukanaan, mutten ollut huomannut.
  ”Takaraivoon, mutta vähän vain”, vastasin ja Carlisle katsoi minua aivan kuin ei olisi uskonut sanaakaan.
  ”No, paljon.” Carlislen ilme kirkastui heti ja hän paineli kylmillä käsillään hetken aikaa takaraivoani.
  ”Ei sinulla ainakaan murtumia ole, luultavasti vain joku kevyt aivotärähdys. Selvittiin sentään vain säikähdyksellä, onneksi Alice näki sen”, Carlisle totesi ja alkoi pakata tavaroitaan takaisin salkkuun.
  ”Alice näki?” kysyin aivan ihmeissäni, miten hän muka voi nähdä sen, että ajamme kolarin?
  ”Sanoinko minä niin? Tarkoitin kuuli”, Carlisle totesi muka huolettomasti, ja nosti minut pystyyn. Autossa Edwardilla ja Alicella oli ilmeisesti äänetön väittely, sillä heidän kasvoistaan näki vihan, tai no, ainakin Alicen.
  Askeleeni oli vielä melko horjuvat aivotärähdyksen vuoksi, joten Carlisle oli lupautunut antamaan kävelyapua, ja nojasin häneen. Autolle saavuttuamme Edward pinkaisi ylös penkiltä ja auttoi minut sisään istumaan hänen viereensä. Alicella oli vieläkin aivan älyttömän huolestunut ilme kasvoillaan, vaikka yritin viestittää hänelle, että kaikki oli kunnossa.

  Carlisle ajoi selvästikin hillitymmin kuin Edward, mutta olimme silti hetkessä jo Culleneiden talolla.
  En ollut koskaan nähnyt mitään niin kaunista. Suuri, massiivinen talo oli vihreän lehtiverhon takana jättimäisine ikkunoineen. Talo oli ulkoa vuorattu puisella paneelilla, ja sitä koristi valkoiseksi rapatut seinät. Mukulakivinen polku johti suoraa päätä ovelle, jossa seisoikin jo erittäin ystävällisen näköinen nainen, jolla oli yli olkapäiden pituiset kiharat hunajankultaiset hiukset. Hänen oli pakko olla Esme, ellei Edwardilla ja Alicella ollut vielä kuudetta salaista sisarta.
  ”Voi Bella, tule sisään!”

A/N: Aivan älylyhyt, mutta en keksinyt tuosta ns. "pelastamis" -kohdasta mitään järkevää, joten tästä tuli tämmönen lässynlää -osa. Ensi osassa kuitenkin äksöniä, lupaan ;)

- Annabelle

Veronika

  • ***
  • Viestejä: 168
  • mister
Vs: Been there, Done that, K-13, 5. osa 17.5
« Vastaus #33 : 17.05.2009 15:58:30 »
Oi ihanaa, jatkoa tuli! No ei mitään rakentavaa tule suustani, kannattaa odotella joltakin muulta sitä rakentavaa.  ;D Nyt jäi arvoitukseksi se musta juttu, mikä hyppäs siihen eteen? Ajattelin, että se vois olla Jacob sutena?  :D
JATKOA VAIN! ;)
another stranger

entinen vohveli

{samba}

  • Someone Broken
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Been there, Done that, K-13, 5. osa 17.5
« Vastaus #34 : 17.05.2009 17:45:12 »
Jee! Jatkoa! ihana... Toi edellinen luku jotenki kuvasti Houkutusta, mutta tää oli ihana... Miten Edward voikaan ajaa harhaan? ei ikinä uskois... mutta hyvä oli.
Kiitos.
If I say you're the one would you believe me?

Naxone

  • Kaipauksen haamu
  • ***
  • Viestejä: 184
  • Say what you want
Vs: Been there, Done that, K-13, 5. osa 17.5
« Vastaus #35 : 17.05.2009 19:25:01 »
Scary... no hyvä että Bella ei kuollu tässä vaiheessa ja tästä tullut Edwardin angsti-ficci. Tää on tosi koukuttava jatkoa!!!!

-Lyhyiden kommenttien Naxone (anteeksi)
Mr. Boombastic
What you want is some boombastic romantic
Mr. Lover lover, Mr. Lover lover, girl, Mr. Lover lover

SnowCherry

  • Vieras
Vs: Been there, Done that, K-13, 5. osa 17.5
« Vastaus #36 : 17.05.2009 19:36:34 »
Mukava osa, kolaritilanne ehkä meni vähän nopeasti (ensin eteen hyppäsi jotain ja sitten Bella jo menetti tajuntansakin. Olisi voinut kuvailla millaista autossa oli kolaritilanteen aikana). Myös ihmettelin sitä, että Bellan annettiin kävellä omin jaloin pois kolaripaikalta, vaikka hän oli saanut lievän aivotärähdyksen.

Mutta laitapas pian jatkoa ^^

Korsetti

  • ***
  • Viestejä: 106
  • lwl ♥
Vs: Been there, Done that, K-13, 5. osa 17.5
« Vastaus #37 : 17.05.2009 22:08:48 »
Oi, täähän on ihana.

Aloin lukee tätä vaa, ja sit puolesvälis aloin miettii, mikä täs on ideana, kunnes tajusin lukee :D Idea on aivan mahtava :)))


Jatkoa odotellen,
Korsetti
Yeah, I bet you will. You rap about it, yeah, word, keep it real!

Vaivaiskoivu

  • ***
  • Viestejä: 173
  • Just open up your eyes
Vs: Been there, Done that, K-13, 5. osa 17.5
« Vastaus #38 : 18.05.2009 16:04:54 »
Ihanaa, jatka vaan! Mahtavaa tekstiä! (rakentava/järkevä palaute lensi kuuseen)

essss

  • pesukarhu
  • ***
  • Viestejä: 181
  • ava by Annabelle
Vs: Been there, Done that, K-13, 5. osa 17.5
« Vastaus #39 : 18.05.2009 16:34:41 »
jes, jatkoa. <3 ihana luku taas. ei ole mitään järkevää sanottavaa, mutta laitan viestiä silti. : D
jatkoa pian, kiitos. : D
and paradise comes at a price