Otto kaksi: 7x100=7 raapaletta, S || Spurttiraapale 1.2 - 7.2 | Ilmestynyt 7/7

[Maya]

Disclaimer: Potterit kuuluvat J.K Rowlingille. Maya vain leikkii upeilla hahmoilla saamatta rahaa.

HUOM!
Minä kerään taas Spurttiraapalepätkäni yhteisen otsikon alle, koska en halua ripotella niitä yksitellen Finiin, mutta näistä ei todennäköisesti rakennu sarjaa, vaan kirjoittelen randomisti mistä sattuu. Yhdistävänä tekijänä on vain  haaste ja Potter -universumi. Lisäksi haluan huomauttaa, etten välttämättä ehdi laittaa joka päivä uutta raapaletta (yritän kyllä!), mutta pidän päätavoitteenani saada viikon kuluessa seitsemän raapaletta julkaistua. Anteeksi tämä hölinä, olen todella väsynyt. Jos tänne asti luit, voisit nyt siirtyä raapaleisiin. Nautihan=)


Ensimmäinen:

Title: Tylsä uutispäivä
Author: Maya
Beta: en viitsinyt vaivata ketään
Pairing: noup
Raiting: sallittu
Genre: draama, pikkuinen hippunen huumoria, raapale
Summary: Ulkona oli kaunis päivä, aurinko paistoi ja linnut lauloivat, mutta Englannin ilkeimmän toimittajan mielialaa se ei kohottanut.

A/N: Spurttiraapalehaasteen kierros kaksi, päivä yksi. Aiheena uutiset.  


Tylsä uutispäivä

”Miksei missään tapahdu mitään?”

Rita Luodiko istui työpöytänsä äärellä Päivän Profeetan toimituksessa ja huokaili. Ulkona oli kaunis päivä, aurinko paistoi ja linnut lauloivat, mutta Englannin ilkeimmän toimittajan mielialaa se ei kohottanut.

”Tämä on uskomatonta! Mikä kaikkia oikein vaivaa tänään? Onko hiljaiselosta tullut uusi muoti-ilmiö?”

Luodiko katsoi huoneeseensa pölähtänyttä työtoveriaan kulmat koholla. ”Mitäs pahaa tässä päivässä muka on? Etusivun uutisena kerromme, että jonkun vanhan akan puolikuolleet kissat opiskelevat kieliä. Urani tylsin haastattelu.”

Työkaveri naurahti. ”Niin, missä ovat hurrikaanit, kuolonsyöjien hyökkäykset, tapaturmat...?”

Rita ei ehtinyt vastata, sillä päätoimittaja ryntäsi äkkiä sisään silmät innosta kiiluen. ”Jymyjuttu! Etusivu uusiksi! Harry Potter aikoo ottaa koiran!”

[Maya]

Seuraava:


Title: Makoisin syntymäpäivälahja
Autor: Maya
Beta: ei
Pairing: ei (ellet nyt ihan välttämättä halua nähdä Molly/Arthurin
Raiting: S
Genre: jonkinlaista draamaa, pikkuisen fluff, raapale
Disclaimer: Potterit ovat Rowlingin leluja
Summary: Weasleyn perheellä on lahjaongelma

A/N: Spurttiraapaleen päivä kaksi, teemana lippu. Teema on käytetty, mutta hieman piilostetusti


Makoisin syntymäpäivälahja

”Kulta, katto on pakko korjata tai muuten voimme yhtä hyvin muuttaa asumaan etupihalle.”

”Tiedän, olisin vain niin kovasti halunnut käyttää rahat Ronin lahjaan. Hän ei koskaan saa mitään uutta ja omaa.”

”Niin minäkin, mutta meillä ei ole muita säästöjä.”

”Kyllä minä sen tiedän. Ron ei siis pääse syntymäpäivänään katsomaan huispausta. Onneksi emme ehtineet kertoa hänelle. Mitä me annamme hänelle?”

”Minä en tiedä. Jotain halpaa; jos minä leipoisin suklaakakun.”

”Tehdään niin.”

*****

Auringon noustessa pieni poika ryntää herättämään vanhempansa intoa pursuten. Keittiön pöydälle katetaan kärsimättömälle juhlijalle aamiainen: valtava, suklainen kakku. Hymy nousee korviin, ja poika huikkaa: ”Tämä on maailman paras lahja!”

[Cattleya]

Oih! Makoisin syntymäpäivälahja oli niiiin söpö!  Ron oli niin aww.

Harry Potter aikoo ottaa koiran? (reps) 
 
Terkkuja 

[Maya]

Cattleya: Tervetuloa tännekin, kiva että tykkäsit. Potterin koira on juoru, jonka tarkoituksena oli lisätä lehden irtonumeromyyntiä (eli minä olin väsynyt ja kiireinen, ja tuo oli yllätyksellisin lopetus, jonka aivoni kehittivät. Ilmeisesti kuitenkin toimi=D) Kiitokset kommentista


Kolmas pätkä:


Title: Siivouspäivä
Author: Maya
Beta: pikkusisko kuunteli kun luin läpi ja angstasin^^
Pairing: ei ole
Raiting: S
Genre: draama, tuplaraapale
Disclaimer: Potterit ovat J.K Rowlingin, muuta en koskaan väittäisi
Summary: Petunia rakasti siivouspäiviä

A/N: Tämä on todella omituinen tuplan rääpäle. Syytän koko päivän kestänyttä dataamista, liian vähäistä raitista ilmaa, yppäreiden aiheuttamaa stressiä sekä omituista mieltäni. Osallistuu Spurttiraapaleen toiseen kierrokseen (päivän kolme teemana 'siivota') sekä FF100 -haasteeseen (aiheena Dursleyn suku, sana 007. Päivät). Nauttikaahan.

Siivouspäivä

Kuurata, hinkata, harjata. Tomuttaa, pölyttää, kiillottaa. Luututa, pestä, puhdistaa.

Petunia rakasti siivouspäiviä. Harjalla, rätillä ja pölyhuiskalla aseistautunut nainen riehui innoissaan kukonlaulusta iltapalaan asti, jättämättä yhtäkään nurkkaa tai kulmaa tai hyllyä rauhaan. Kun kaikki pinnat talon sisällä hohtivat niin kirkkaina ja hygieenisinä, että niiltä voisi syödä, oli aika siirtyä puutarhaan.

Kitkeä, perata, istuttaa. Kastella, kuokkia, haravoida. Nyppiä, lannoittaa, leikata.

Petunia oli hyvin ylpeä puutarhastaan. Ruusupuskat kukoistivat niin kirkkaina, että ohikulkijat pysähtyivät tuijottamaan. Nurmikko oli samettia; tuuhea, vihreä matto, joka suorastaan huusi ulkona syömistä suunnittelevalle: ”Olisin täydellinen alusta viltillesi.” Tietenkään Petunia ei antanut kenenkään edes suunnitella nurmikollaan retkeilyä.


Kun koko päivän ympäri taloa ja tonttia riehunut nainen viimein rauhoittui (tuhottuaan vihamieliset villakoira-armeijat ja hävitettyään tomukomppanjoiden ovelat iskujoukot) ja istui alas katselemaan kättensä jälkiä, saattoi koko rakennus huokaista helpotuksesta. Seuraava rynnäkkö tulisi aikaisintaan noin kahdeksan tunnin kuluttua, heti kun talon rouva heräisi yöuniltaan. Joskus rauhaa kesti jopa päivän tai kaksi. Ne olivat arvostettuja päiviä.

Petunialle sotku oli yhtä kuin pahimman painajaisen ja helvetin risteytys. Nurkkaan kerääntynyt pöly vahti hänen liikkeitään, ilkkui ja pilkkasi. Ilmassa tanssiva tomu yritti tukehduttaa. Keittiön pöytään imeytynyt kahvitahra kuhisi vaarallisia bakteereja.


Petunia rakasti siivouspäiviä. Koska hän oli aina askeleen edellä vastajoukkojaan. Ja hänellä oli tekosyy hankkia uusinta mahdollista pesuainetta.

[Maya]

Title: Kevättä ilmassa
Author: Maya
Beta: noup
Pairing: noup
Raiting: S
Genre: tunnelmointi, raapale
Disclaimer: Potterit ovat J.K Rowlingin. Minä omistan oman kevätmasennukseni.
Summary: Riistanvartija harppoo pitkin askelin tarkistamaan tiluksia, vierailee akromantellojen ja jättiläiskalmarin luona, tervehtii ohi juoksevaa kentaurilaumaa ja seuraa yksisarvisvasan telmintää niityllä.

A/N: Tämä on päivän myöhässä, pahoittelen. Spurttiraapaleen neljäs päivä, teemana luonto. Tällaista syntyi. Nauttikaahan.



Kevättä ilmassa

Taivaalle ilmestyy lämmittävä valoilmiö, lumi sulaa pieniksi, soliseviksi puroiksi, eläimet heräilevät uniltaan ja horroksistaan, ja luontoon ilmestyy taas vilskettä. Riistanvartija harppoo pitkin askelin tarkistamaan tiluksia, vierailee akromantellojen ja jättiläiskalmarin luona, tervehtii ohi juoksevaa kentaurilaumaa ja seuraa yksisarvisvasan telmintää niityllä.

Opiskelijat siirtyvät oppikirjoineen ulos istuskelemaan, ja sairaalasiivessä on ruuhkaa äkillisen flunssa-aallon vuoksi. Kukaan ei oikein jaksaisi nököttää hämärissä luokkahuoneissa, kun ulkona paistaa aurinko ja ilma lämpiää aste asteelta niin, että sen voi melkein tuntea iholla.

Opettajat tekevät parhaansa saadakseen omasta väsymyksestään huolimatta hakattua tietoja oppilaidensa päihin, koska vaikka enää ei yhtään huvittaisi opiskella, on vielä elettävä yhden tärkeän keväänmerkin ohi.

Loppukokeet.

[Maya]

Title: Uteliaisuus kissankin tappoi
Author: Maya
Beta: ei ole
Pairing: ei ole
Raiting: S
Genre: draama, pikkuisen ehkä jännitys, raapale
Disclaimer: Potterit kuuluvat J.K Rowlingille
Summary: Yön tullen uteliaisuuden riivaama pikkutyttö nousee vuoteestaan ja hiippailee kohti mielenkiintonsa kohdetta.

A/N: Neljä minuuttia myöhässä, anteeksi. Spurttiraapaleen päivä viisi, teemana kaappi.


Uteliaisuus kissankin tappoi

”Mutta äiti, miksei?”

”Siksi, että minä sanon ei.”

”Mutta kun minä haluan.”

”Hermione, me olemme puhuneet tästä miljoona kertaa. Siinä kaapissa ei ole mitään kiinnostavaa, vain isäsi vanhoja metsästysmuistoja. Näkisit niistä vain painajaisia.”

Yön tullen uteliaisuuden riivaama pikkutyttö nousee vuoteestaan ja hiippailee kohti mielenkiintonsa kohdetta. Kaapille päässyt pieni vartalo tärisee jännityksestä, ja käsi kurottuu kohti lukittua ovea, äidin huomaamatta napattu avain tiukasti nyrkissä. Ovi aukeaa pahaenteisesti naristen, ja taskulampun valokeila kohdistuu kaapin pimeisiin sisuksiin.

”Mitä sinä huudat? Voi kulta, minähän sanoin että pelkäisit sitä.  Ehkä nyt opit, että äiti tietää.”

Lämpimään syliin päässyt tyttö rauhoittuu nopeasti, eikä edes näe painajaista.

[Maya]

Title: Posliinipatsas
Author: Maya
Beta: ei
Pairing: ei
Raiting: S
Genre: raapale
Disclaimer: Potterit ovat J.K Rowlingin omaisuutta
Summary: Posliinityttö hymyili hänelle.

A/N: Päivän myöhässä, spurttiraapaleen kuudes päivä, teemana lasi.


Posliinipatsas

Se oli kaunis.

Pieni paimentyttöpatsas seisoi äidin pukeutumispöydällä. Tyttö oli hurmaava: kapeat, kalpeat kasvot, hentoa punaa poskissa, ruusuiset huulet, siniset silmät, pitkät ripset. Hame levisi suurina laskoksina tämän jalkojen ympärille, väreinään  hentoja pastellisävyjä. Kädessään tytöllä oli pitkä, käyrä paimensauva, joka oli koristeltu rusetille sidotulla vaaleanpunaisella nauhalla. Tytön jalkojen juuressa oli kirkkaan vihreää ruohoa, ja kaksi lumenvalkeaa lammasta.

Draco saattoi viettää tunteja tuijottaen patsasta. Tytössä oli jotain hypnotisoivaa, katseen vangitsevaa. Poika ei koskaan koskenut patsasta, koska äiti oli häntä kieltänyt. ”Sinä hajottaisit sen, ja sitten minä olisin surullinen”, oli äiti sanonut. Joten poika istui hiljaa paikallaan ja katseli.

Posliinityttö hymyili hänelle.

[Maya]

Title: Nimeäminen
Author: Maya
Beta: ei
Pairing: ei
Raiting: S
Genre: raapale
Disclaimer: Potterit kuuluvat Rowlingille
Summary: Kyllä tuo kelpaisi.


A/N: Kirjoitin valmiiksi, onnistuin poistamaan koko tekstin ja jouduin kirjoittamaan sen uudelleen, mutta sainpas sen tännekin asti. Spurttiraapaleen viimeinen päivä (olen jopa ajoissa!), teemana lintu. Kiitos kaikille viikkoani seuranneille=)

Nimeäminen

Mustatukkainen poika lojui matolla ja käänteli laiskasti edessään olevan kirjan sivuja. Rapina herätti häkissään kököttävän valkean tunturipöllön huomion; suuret, kullanruskeat silmät seurasivat tarkkaavaisina pojan jokaista liikettä.

Poika mutisi hiljaa itsekseen, kohottautui välillä katsomaan pöllöä, ja jatkoi sitten kirjansa selailua.

Pöllö seurasi mietteliäänä isäntänsä toimia. Nuorihan tuo on, mutta ystävällinen, ja tarjoaa oikeanlaisia nameja. Uloskin pääsee, eikä hiiren raadoista valiteta, kuten jotkut kuulemma tekevät. Hyvä isäntä.

Äkkiä poika pomppasi pystyyn ja tuli silittämään lintunsa sulkia. ”Annan nimeksesi Hedwig. Pidätkö siitä?”

Pöllö pyöritteli hetken silmiään ja huhuili sitten hyväksyvän pehmeästi. Poika nauroi innostuneesti, ja pöllö näykkäsi tämän sormia hellästi. Kyllä tuo kelpaisi.