Nimi: Ginny + Dean = mustasukkainen Seamus
Kirjoittaja: raitakarkki
Beta: Ansqu
Ikäraja: S
Paritus: Ginny/Dean
Genre: drama (romance)
Summary: Seamus on mustasukkainen Deanin takia
A/N: Eli virkehaasteeseen tämä. Myös aakkoshaasteeseen kirjaimena se G ja sitten FF100seen Oman valinnan sanana (taas).
“Tämä on varmasti elämäni paras päivä.”
Tuota ainoaa ja typerää lausetta Dean oli hokenut koko aamun, sillä Deanille jokainen päivä jonka hän oli yhdessä Ginnyn kanssa oli hänen elämänsä paras päivä.
“Ginnyn lempiväri on violetti ja hän pitää suklaasta, joten ajattelin ostaa Ginnylle ystävänpäivälahjaksi violetin suklaarasian - vaikka hän onkin herkkulakossa, tiedän, että hän tulee pyörtämään puheensa nähdessään Hunajaherttuasta ostamani lahjani.”
Minun teki mieli motata häntä ja hänen Hunajaherttuaansa niin, että näyteikkunoiden lasit hajoaisivat ja sirpaleet lentelisivät iloisesti ympäri kauppaa. Tai sitten unohtaisin fyysisen väkivallan ja langettaisin Deaniin jonkin oikein mukavan kirouksen, joka saisi hänen unohtamaan sen ah-niin-ihanan Ginnynsä.
“Oi, tuolta Ginny tuleekin”, Dean sanoi ja suurin piirtein lensi Ginnyä vastaan (toivoin niin kovasti, että jompikumpi olisi nyt sotkeutunut kengännauhoihinsa). Ginny näytti ensin vähän hämmentyneeltä, kun Dean juoksi häntä kohti, mutta hämmentyneisyys muuttui pian autuaaksi ilmeeksi kun tyttö vastasi - tässä vaiheessa irvistin näyttävästi - Deanin märkään suudelmaan.
“Dean, ihana nähdä, oletko juonut pihlajanmarjamehua lähiaikoina, maistuit ihan siltä”, Ginny sanoi hymyillen ällöttävän suloisesti ja räpsytellen ripsiään Deanin edessä.
“Oletko sinä sitten syönyt jotain hunajaista, vai oletko itse niin hunajainen?” Dean kysyi saaden Ginnyn kikattamaan, vaikka jutussa ei ollut mitään hauskaa.
“Dean, tiedäthän etten pidä hunajasta, paitsi Hunajaherttuasta tietysti, sillä sen Fredin ja Georgen tempun jälkeen minä nyt olen vihoviimeinen, joka pitäisi hunajasta”, Ginny sanoi samalla kun kaivautui Deanin kainaloon.
“Hassua, näin juuri viime yönä unta että söit tekemiäni hunajapikkuleipiä”, Dean sanoi hymyillen ja asettaen kätensä Ginnyn olalle kaksikon lähtiessä kävelemään kohti suurta salia, jättäen minut taakseen kuin hylätyn koiranpennun.
“Seamus, sinunkin kannattaisi tulla päivälliselle”, huikkasi Ginny olkansa yli ärsyttävän ystävällisesti, jolloin minun teki mieli iskeä häntä jollain kovakantisella suoraan päähän.
“Voidaan sitten illalla pelata korttia niillä pelikorteilla, jotka ostit viimeksi Tylyahosta”, kuulin Ginnyn sanovan ja näin Deanin nyökkäävän ja tiukentavan otettaan Ginnystä, aivan kuin seuraavan nurkan takaa olisi hyökännyt joku pahansuopa jonka aikeena oli siepata Ginny (minä olisin voinut tehdä sen, mutta en olisi siepannut Ginnyä sen vuoksi, että pitäisin hänestä).
Kun astuimme suureen saliin ja istuimme Rohkelikon pöytään, huomasin sivusilmälläni että Harry Potterin naama valahti aivan harmaanvalkoiseksi. Se olisi saattanut tarkoittaa sitä, että Deania havitteli kolme ihmistä -joista yksi, ikävä kyllä oli siinä tapauksessa jo saavuttanut tavoitteensa - mutta Harry halusi selvästi Ginnyn. Minusta alkaa olla jo vähän sairasta, että joku suostuu vapaaehtoisesti Ginnyn käsinukeksi, mutta olen kuitenkin painanut Deanin ja Ginnyn jutun villaisella. Se hepsankeikka kiertää pirullisesti miehet sormensa ympärille, joskin Harry näyttää olevan varsin tietämätön siitä asiasta, vaikka koko Tylypahka tuntee Ginnyn miestennielijänä. Muutenkin Dean ja Harry kumpainenkin ovat kiivasluonteisia, miten ihmeessä he oikein kestävät Ginnyä? Minusta koko tyttö on käynyt vähintään rasittavaksi, vaikka sitä hän on ollut jo ennenkin typerine juttuineen, jotka kertovat milloin mistäkin sukulaisesta, jäätelömausta tai jopa veneistä! Kaiken lisäksi se hänen naurunsa, joka kuulostaa täydellisesti kuoleman kielissä maukuvaa kissaa. Voin vain ihmetellä miten kukaan pitäisi Ginnystä tai saati sitten haluaisi seurustella hänen kanssaan ja vaikka Dean kuinka yrittäisi kertoa juttuja siitä, miten valo osuu aina niin kauniisti Ginnyn kasvoille, en onnistu pitämään tytöstä. Jos Dean vain tietäisi, minkälaisia kepposia joka ilta suunnittelen heidän kahden varalle, hän varmastikin suuttuisi minulle. Mutta minkä minä sille voin, että Dean on syötävän suloinen, mutta sitten joku pahuksen Ginny tulee viemään hänet? Se hupakko ei vain tajua, että Dean on aina ollut minut, hän tulee ja esittää viatonta ja kappas vain, yhtäkkiä Dean on häneen lääpällään.
Jos vain voisin, niin sulloisin hänet maailman kauimmaisen kolkan häivytyskaappiin ja unohtaisin sinne, ikiajoiksi. Oppisi ainakin ymmärtämään, että toisten omaan ei kosketa.
