Omituinen yöuni, S, lyhyt uninovelli

[jossujb]

Nimi: Omituinen yöuni
Kirjoittaja: jossujb eli mie
Beta: Äidinkielen opettajalla käytetty
Ikäraja: Sallittu
Genre: En keksi mitään tyhjentävämpää kui absurdi draama
 A/N: Äidinkielen luovan kirjoittamisen kurssilla piti kirjoittaa lyhyt proosapätkä tai runo jostakin näkemästäsi unesta. Synnytin siihen tällaisen novellin. Itse asiassa tapahtumat sijoittuvat erään teeveesarjan mijööseen, mutta koska se ei tule esiin millään tavalla, on tämä originaali, ei fanifiktio. Ja vaikka tulisikin, niin kyllä se silti mielestäni on originaali, koska se perustuu näkemääni uneen. Mutta saa toki arvata mikä teeveesarja oli kyseessä, jos haluaa Ja kommentteja saa muutenkin antaa. Enjoy.

Omituinen yöuni…
“Ei ole minun vastuullani, ei. Aivan sama mitä sanot, et saa tästä minua nalkkiin, ehei… aivan sama vaikka se olisi millä kuulla, hankkiudut siitä eroon!
Tarkoitan sitä.
Töki se vaikka henkarilla ulos, vedä viinaa tai jotain. SYÖ SE! Aivan sama.”

Kuuntelin itseäni vanhempaa miestä, joka ottaa seisoskeli, sanotaanko nyt vaikka parin, kolmen metrin päässä minusta, pukeutuneena vihertävään paitaansa, jossa oli rinnuksissa jonkinlainen tärkeän oloinen merkki. Olisikohan joku vääpeli. Itse seurasin vieressäni olevaa siistiä mustatukkaista kaveria, joka naputteli tietokonetta tottuneesti.
“Haittaako jos otan tämän maljakon?” kysyin, ja tietokonemies vain kohotti kulmakarvaansa minulle eikä välittänyt.

“Synnyttäähän sitä et aio tai voit olla varma että saat asua yksin vinkuintiassa.
Voit luottaa siihen.
Etkö muka usko että voisin tehdä sellaista?”

Hiukan kauempana istui joku tärkeän näköinen heppu valtaistuimella. Tai minusta se näytti valtaistuimelta. Astelin vihreä maljakko sylissäni ja kysyin haittaako jos pidän lasiesineen itselläni. Olettamani kuningas oli kiireinen ja allekirjoitti nimeänsä johonkin paperiin. Käden heilautuksella hän määräsi minut kauemmaksi.

“Älä ala lapsirukka minulle itkemään.
Parempi sen on kuolleena kuin täällä.
Osaisitko muka hoitaa sellaista?”

Taaempana huomasin vanhemman lääkärin, tunnistin valkoisesta takista. Hänkin vain kohautti olkiansa kun näytin maljakkoa hänelle.

“Ajattele mitä se tekisi minun uralleni, minun vaimolleni ja kahdelle ihanalle poikalapselleni.
Heitä rakastaisin, jos en haluaisi heitä niin kovin kuristaa.
Jos et itse tajua omaa parastasi, niin et jätä minulle muita vaihtoehtoja kuin…”

MÄISKIS

Lasinsirpaleet levisivät pitkin huonetta. Ainakin se nyt pitää turpansa kiinni.

[Draconette]

Hehee, stalkkailin viestihistoriaasi, ja näin tämän, josta mainitsitkin jo aiemmin minulle.

Ja luin tämän.

Ja PIDIN tästä!

Erilaiset lauserakenteet, "käänteiset" sanajärkät ja itse aihe olivat kaikki aivan maukasta! Tästä tuli mieleen PMMP:n biisi Joku raja, joka on ehkä aivan mielettömän ihana biisi, kuten siis onkin.

Kylmät väreet aina kulkee, kun sitä kuuntelee, ja samoin tätä lukiessani, niskavillat pörhistelevät kuin meitin kollilla aina, kun sitä uhataan.

Taaempana huomasin vanhemman lääkärin, tunnistin valkoisesta takista.

Sen verran, että ainakin vannoutuneena pilkunviilailijana ja Kapari-Jatan kieliopin fanina sanoisin, että ensimmäinen sana kirjoitetaan vain yhdellä a:lla, eli taempana. Voin vielä etsiä, kunhan pääsen taas kämpilleni Lahteen, kirjoistani pönkitystä mielipiteelleni. ; DDD

Niin, siis vielä tästä aiheesta: lievästi tuli ällöittävä olo, kun luin henkarikaiveluista, ja aloin miettiä, että herra isä (en tahdo pilkata jumalaa) jos itse joutuisin samanlaiseen tilanteeseen, etten saisi pitää lasta!

Eli siis aivan lloistavan onnistunut ja ajattelemaan laittanut, vaikuttava novellinpoikanen, pidin hurjankauheantosipaljon!

Kiitos kamalasti tästä, ja anteeksi, kun en ole käynyt vieläkään kommentoimassa 12+-ficciäsi! Teen sen kyllä vielä, mutten juuri nyt, kun skannailen vauvakuviani. : DD

Kiitos<3<3

¤ DN ¤

[jossujb]

Draconette, on se kiva tietää, että harrastat viestihistoriani kyyläystä (ai nolo, pitää melkeen varoa mitä kirjottaa )
Aika kiero unihan tämä tosissaan oli, se on pakko myöntää. Jos olisin kirjoittanut sen vielä täsmälleen sillä lailla kun sen näin, siitä olisi tullut vielä tuplasti oudompi. Mutta otin vapauden pelkistää
Eikä sillä kommentoinnilaa koskaan ole liikaa kiire, mutta ainahan se piristää.
Ja siitä taaempana/taempana tsydeemistä sanon vain sen, ett koska ainakin minä itse anon sen a:n pitkänä, niin minusta se on parempi kirjoittaakin se pitkänä. That's just me, en minä tiedä miten se kieliopillisesti tulisi oikein kirjoittaa. Enkä tiedä vaihtaisinko edes, vaikka tietäisin

Riiku, erityisen hauskaa jos houkutteli lukemaan hiukan kekskinkertaisesta nimestä huolimatta. Koska tämä todellakin oli koulutehtävä, piti nimi keksiä todella nopeasti, ja olisin kyllä mielestäni voinut keksiä vähän jotain mielenkiintoisempaa. Mutta en halunnut sitä nyt muuttaakaan edes tänne finiin, vaikka mahdollisuus oli, kun se ei sitten olisi ollut autenttinen.
Mutta kiitos sinulekin, erityisen hauskaa, että pidit.

Kommentteja tietysti otetaan aina vastaan, mutta sehän on sanomattakin selvää
T: jjb