Title: Musta mieli
Author: Eleanor (Harry Potter)
Beta: Stargazer <3
Genre: Angst ja draamakin kai.
Pairing: Eipä oo.
Rating: K-11
Summary: Draco on ajautunut ahdinkoon.
Disclaimer: JK Rowling.
A/N: Angsti puuskissani tuli väsättyä joku tämmöinen ficin kuvatus. FF100 aiheella "musta", vipii.
Eli tässä Dracolla menee huonosti syyn saat keksiä ihan itse.
Kommentteja pyydän.
Draco Malfoy makasi sukukartanonsa kirjaston lattialla, humalassa, kyyneleet virtasivat pitkin miehen poskia. Tuska ei silti valunut niiden mukana ulos, se oli koko ajan läsnä. Silti miestä itketti niin paljon, että hänestä tuntui, kuin kipu ei ikinä loppuisi. Se asutti vartaloa, joka oli haurastunut.
Kuukausi meni juodessa, henkinen, sumuinen vankila oli Dracon päässä. Sinne oli hukkunut itsevarmuus, joka ennen huokui jokaisesta eleestä, jonka mies sattui tekemään.
Take a look at my life, all black
Jossain vaiheessa mies oli muuttunut, nykyisin tämä oli vain varjo entisestä itsestään. Vanhat ystävät puhuivat nykyisin vain pahaa, ennen he arvostivat, nykyisin halveksivat. Se sattui. Dracon maailma oli ennen rakentunut arvostavien puheiden ja katseiden varaan, sekin sattui. Iltaisin Draco kysyi "miksi minä en voi vain kuolla?", mutta kukaan ei vastannut. Silloin mies itki taas, uudestaan, nykyisin mies oli pelkkiä kyyneleitä.
"Poika, ryhdistäydy!" Lucius oli huutanut.
"Haista vittu!" Draco oli vastannut. Niin helppoa se oli, kirota muut helvettiin, sinne, minne he kuuluivat.
Some people say I sound strange some say I'm not right
Pitkästä aikaa Draco oli selvin päin, maailma oli ruma silloin. Ei se ollut kauniita aikoja nähnytkään, likainen, inhottava, ärsyttävä paikka.
Draco halusi tuntea onnea, "ainahan sitä voi haluta". Kyllä mies tiesi, että onnea ei ollut olemassa, Draco oli huomannut, että hän ei voisi ikinä olla onnellinen. Se viilsi, tuska, kipu ja se kaikki muu, mikä kasaantui miehen niskoille, viilsi. Se oli totta, toisin kuin onni, joka oli vain tyhmä irvikuva kauniista maailmasta. Draco muisti tytön joka aina hymyili, Lovekivan tyttö varmaan oli onnellinen, mutta hänpä oli hullu, Draco oli päätellyt.
The only time I feel alright is in the dead of night
Niin surullista, mutta totta.