Kirjoittaja Aihe: Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia  (Luettu 4084 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 757
Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia
« : 15.03.2024 17:27:40 »
Ikäraja: S
Tyylilaji: haikea tunnelmointidraama
Haaste: Originaalikiipeily 116. Banjo
Inspiraatio: Kuuntelin kirjoittaessa tätä.

A/N: Ensimmäinen originaalini Finissä piiitkään aikaan. Olen saanut ihanaa innostusta ja kannustusta kirjoittamiseen Finin Discordista. Siksi tuntuukin mukavalta ja kotoisalta kirjoittaa ja julkaista taas. Tätä paikkaa on ollut ikävä ♥︎



Iltalauluja

Vanha parkettilattia natisee, kun kävelen keittiöstä takakuistin avonaiselle ovelle. Varon läikyttämästä teetä liian täydestä mukista. Istahdan kiviportaille. Maaseudun hiljaisuus hohkaa rauhaa, jota en lapsena osannut arvostaa. Ilmassa kiirii kevätlintujen kirkkaat iltalaulut.

On viileää. Olen kääriytynyt mamman kutomaan tummanpunaiseen vilttiin. Pehmeä, kultainen auringonlasku tuikkii kallioilla. Tuulessa tuoksuu kevät, mutta minulle ajankululla ja vuodenajoilla on enää vähän merkitystä. Täällä ne eivät tunnu todellisilta ilman heitä.

Vatsassani vavahtelee kipeä ikävä. Kaipaan papan touhukkaita askelia ja iloista hymyä kasvimaalta. Nyt puutarha rehottaa unohdettuna ja laiminlyötynä. Pihakeinukin on hajonnut talven pakkasissa. Siinä mamma istui ja soitti eloisasti isänsä vanhaa banjoa. Soittaessaan mamma unohti jänteidensä kolotukset. Musiikin ilo voitti vanhuuden tuskat. Pappa löi käsillään tahtia jalat tanssihalusta jo vipattaen. Mamma nauroi. Niinä hetkinä saatoin nähdä heidät nuorina ja vastarakastuneina tanssimassa banjomusiikin tahtiin.

Aurinko vajoaa puiden taakse ja rakkaat muistoni sen mukana. Halaan polviani posket märkinä. Ei ole enää mummolaa. On vain vanha, tyhjä talo ja minä.




rosiee

  • ***
  • Viestejä: 164
Vs: Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia
« Vastaus #1 : 15.03.2024 17:36:45 »
Ihanan haikeaa ja tunnelmallista <3 Tää oli niin koskettavasti ja elävästi kirjoitettu, että melkein näin koko maiseman edessäni ja kuulin sen banjon. Luin siis ensin kuuntelematta tuota, minkä olit linkannut. Sen jälkeen vielä kuunnellen ja teksti heräsi eloon vielä enemmän, jos vaan mahdollista. Upeaa, miten näinkin lyhyeen tekstiin on saatu näin paljon tunnetta. Tässä kyllä ehdottomasti toteutuu se, kun sanotaan että "ei se määrä, vaan se laatu".

Kiitos tästä ja ihanaa, että oot saanut innostusta julkaisemiseen taas <3

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 757
Vs: Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia
« Vastaus #2 : 16.03.2024 13:44:34 »
rosiee: Kiitos!! <3 Ihanaa kuulla, että tämä oli helppo kuvitella ja nähdä mielessä. Ja onnistui koskettamaankin, jee! <3 Kun etsiskelin banjokappaleita, suurin osa oli tosi nopeita ja yllätyin iloisesti, kun löysin tuon videon, jossa banjo soi pehmeästi ja lempeästi. Oon hyvilläni, että musiikki antoi tähän tekstiin lisätunnelmaa! Oon niin iloinen, että tykkäsit tästä ja kiitos ihanasta kommentista!!

Tippi

  • ex-Hopeakettu
  • ***
  • Viestejä: 658
  • avatar ja banneri Ingridiltä
Vs: Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia
« Vastaus #3 : 16.03.2024 14:08:47 »
Ihana nimi sai tarttumaan tähän ♥︎

Tämä oli todella kaunis. Pidin tämän kiireettömästä ja ihanan maalailevasta tunnelmasta, ja kuvailit melkein satuttavan aidosti kertojan ikävää mammaa ja pappaa kohtaan, sitä miten entinen mummolakin on rapistunut heidän jälkeensä. Muistokohtaus oli kaunis ja elävä ja samalla kipeä: muistot ovat, mutta niitä ei enää pääse elämään vaikka kuinka tahtoisi.

Kielesi oli äärimmäisen kaunista ja herkkää, ja komppailen rosieeta: sait lyhyeen tekstiin paljon tunnetta. Mieleeni nousevat sanat "juuri sopivasti": tätä ei oltu ahdettu täyteen krumeluureja, vaan tässä oli kaunista kieltä ja ajatuksia - no, juuri sopivassa suhteessa toisiinsa. :)

Nostan vielä esiin lempikohtiani:

Lainaus
Ilmassa kiirii kevätlintujen kirkkaat iltalaulut.

Niin kaunis. ♥︎

Lainaus
Tuulessa tuoksuu kevät, mutta minulle ajankululla ja vuodenajoilla on enää vähän merkitystä. Täällä ne eivät tunnu todellisilta ilman heitä.

Lainaus
Pihakeinukin on hajonnut talven pakkasissa.

Tämäkin oli kaunis ja tosi hienosti ilmaistu.

Lainaus
Ei ole enää mummolaa.

Erityisesti tämä samaan aikaan ihastutti ja samaistuttavuudellaan teki kipeää.

Kiitos todella paljon tästä, pidin suuresti. Ja tervetuloa takaisin Finiin, kiva kun olet täällä taas ♥︎ :)

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 069
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia
« Vastaus #4 : 17.03.2024 12:37:20 »
Alkuun linkkaamasi musiikki oli todella kaunista ja sopi hyvin tämän tarinan taustalle tunnelmaa tehostamaan ♥ Tässä oli mukavan kiireetön ja rauhallinen tunnelma, oikein kaunis. Kuin aika olisi pysähtynyt ympäriltä. Haikeakin tämä oli, kun kertoja muistelee menneitä ja sitä kaikkea, mitä ei enää ole. Pieni ikävän tuoma surukin häivähtää taustalla. Pääosassa on kuitenkin muistojen mukavuus. Minäkin ihastelen sitä, miten paljon tunnetta olet saanut mukaan näinkin lyhyeen tekstiin. Sanoja ei ehkä ole määrällisesti paljon, mutta ne kertovat sitäkin enemmän.

Vaikka tarinassa mainittiinkin ajankohdaksi kevät, mulle tuli lukiessa hyvin kesäinen fiilis. Johtunee kertojan kaikista muistoista ja ajatuksista, niissä oli mielestäni jotain kesäistä. Ja kuten kertojakin totesi, eipä vuodenajoilla juuri merkitystä ole. Ei ainakaan tässä tarinassa.

Lainaus
Ilmassa kiirii kevätlintujen kirkkaat iltalaulut.
--
 Pehmeä, kultainen auringonlasku tuikkii kallioilla.
Olit saanut mukaan paljon kaunista ja tunteikasta kuvailua. Nämä kohdat olivat lempparini. Niin ihania ♥
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 156
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia
« Vastaus #5 : 07.04.2024 20:26:24 »
Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! :) Halusin lukea sinulta jotain originaalia, ja tämän valitsin listauksestasi siksi, että tämä on niin tuore teksti. Onpa ihanaa, että sinulla oli kotoisa fiilis kirjoittaa ja julkaista taas Finiin. ♥

Tässä tekstissä on jännän kaksijakoinen tunnelma. Ensimmäinen kappale tuudittaa levolliseen rauhaan ja raukeuteen, kun on teetä, lämmittävä viltti ja keväinen auringonlasku linnunlauluineen, mutta pian rinnalle hiipiikin haikeutta ja kipeää kaipausta. On muistot, jotka tekivät mummolasta mummolan, mutta nyt niistä on konkreettisesti jäljellä vain rehottava puutarha ja ränsistynyt pihakeinu. Paikan ja ihmisten merkityksellisyydestä kertoo osuvasti se, miten elävästi kertoja pystyy kuvittelemaan kaiken, melkein kuin hän voisi palata ajassa taaksepäin - aina sinne saakka, kun hän ei itse ollut vielä syntynytkään, vaan isovanhemmat olivat vielä nuoria. Mummola tuntuu sellaiselta aikojen ja sukupolvien väliseltä kiintopisteeltä. Lopussa auringon vajoaminen ja kertojan yksinäisyys tuntuvatkin erityisen kirpaisevilta, vaikkakin samalla niihin tuntuu kiteytyvän myös jonkinlaista lohdullista elämän kiertokulkua.

Tässä on todella kaunista ja eläväistä kuvailua, jonka ansiosta kaikki maalautuu lukiessa mieleen vivahteikkaana ja värikylläisenä. En aluksi bongannut alkutiedoista tuota taustamusiikkia, mutta muiden kommentteja luettuani laitoin sen soimaan, ja se täydentää tunnelmaa kyllä entisestään.

Kiitokset tästä kauniista lukukokemuksesta! :) -Walle

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 286
  • Kurlun murlun
Vs: Iltalauluja | S | haikeaa tunnelmointia
« Vastaus #6 : 10.11.2024 15:41:56 »
Voii miten haikea ja herkistävä tämä oli. 🥺❤️ Vanhojen talojen kuvailu fiktiossa on aina kiinnostava aihe etenkin sellaisessa mielessä, että ne ovat silloin ennen olleet jotain lämmintä ja eloisaa. Seinät ovat teknisesti vain seiniä, mutta niihin on mahtunut ajan mittaan niin paljon tunteita ja merkitystä. ❤️

Lainaus
Ei ole enää mummolaa. On vain vanha, tyhjä talo ja minä.
Enpä ole pitkiin aikoihin lukenut tekstiä, joka houkuttelee esiin hyvät purot itkulitkua. 😭 Arvostan kovasti, miten olet lyhyeeseenkin tekstiin saanut pakattua niin paljon elämän makua ja inhimillisiä tunteita. Vanhassa ja aiemmin tutussa paikassa käymisen alussa voi mieli olla neutraalimpi ja levollinen, kunnes sitten muistoja ripsii mieleen yhä enemmän tunnelatauksineen. Kiitos tästä! ❤️

- Mai
"I read you loud and clear, Lizard."