*Huoh* taas on melkei vuos siitä ku saan laitettuu jatkoo. Toivottavasti joku jaksaa lukee tätä vielä
Varotus: Kiroilua. Paljon. Lopussa. Dämit.
***
Rakastuin yli rautamuurinKristian PoVOppituntien jälkeen olin jo lähdössä kahville, kun Lauri veti minut tien sivuun kuulevien korvien ulkopuolelle.
”Mikäs nyt?” Lauri yritti löytää oikeita sanoja ja oikeaa lähestymistapaa. ”Sylje ulos nyt.” Lauri pysähtyi aloilleen ja vilkaisi minua laskelmoivasti.
”Mitä sun ja sen Saanan välillä oikei on?”
”Kui?” Päätin esittää tyhmää.
”Älä esitä. Jotai vispilänkauppaa teillä on ja mä haluun tietää mitä.”
”Vieläkö sä oot kusessa muhun?”
”En myönnä. Sä tiiät mitä isossäännöt sanoo isosen ja leiriläisen väleistä, eikö?”
”Tiiän, enkä mä mielestäni oo tehny mitää väärää.”
”Kato ny ihtees!”
”Mitä? Mä oon noudattanu sitä sopimusta koko leirin ajan!”
”Mutta silti sä vietät vähä liiakseenkii aikaa sen tytön kanssa. Se on sun pikkuses!”
”Nii on, ja se on myös varattu. Mä en koske varattuihi.”
”Ai et vai? Mite oli Helenan kanssa, se seukkas Juhanin kanssa ja sä iskit sen siitä huolimatta? Entä Marika? Tai Taika?”
”Se on vanha minä, en mä enää tee nii.”
”Älä selitä. Sä oot ihan head over heels siihe likkaa!”
”Empä.”
”No mitäs viestejä te lähettelitte oppitunnin alussa? Ja mihi sä katosit yöllä?”
”Kävin keittiössä juomassa vettä ja lopettelin vahtivuorooni.”
”Sä kävit välillä ulkona, olit hetken huoneessa ja sit sä taas hävisit johkii, eikä sua näkyny missää aamulla. Sun sänkys oli koskematta ku mä heräsin.”
”Mikä helvetin ristikuulustelu tää oikei on?”
”Sano sinä.” Katselimme toinen toistamme tuimasti ja kilpailimme siitä, kumpi luovuttaisi. Näin ystäväni kasvoilta, ettei hän ainakaan. Ei tällä kertaa. Päätin luovuttaa.
”Okei! Hyvä on. Mä päästin Saanan vartiks haukkaa happee ku se ei saanu unen päästä kiinni ja pidin sille seuraa. Me juteltii ja sit mä suutuin sille ihan tahattomasti.”
”Ja?”
”Mitä ja?”
”Mihi sä hävisit sen jälkee?”
”Jutellessa meille tuli puheeks juominen ja sitä kautta isät, okei? Mun oli pakko päästää höyryjä.”
”Eli sä olit ulkona koko yön? Et hipsiny Saanan tai kenenkää muunkaa vieree keskellä yötä?”
”En! En missää nimessä! Mä menin leirikirkkoo kasaamaa ajatuksiani ja kohta olikii aamu.”
”Et kai sä ny vaa kuseta?”
”Sä tunnet mut paremmi ku kukaa!”
”Eli mitää ei oo tapahtunu?”
”Ei?”
”Eikä tapahu?”
”Ei?”
”Sä et kuulosta kovi vakuuttavalta.”
”Mistä mä tietäsin, tuleeko mitää tapahtuu?”
”Säännöt kieltää sen. Mietippä mitä sun äitis keksii jos sille selvii, että sä oot luistanu isossopimuksesta jossai vaiheessa leirii?”
”Se tappas mut.”
”Nii. Eli hold your horses muitte nähtävillä, okei?”
”Täh?”
”Sä kuulit kyllä.”
”Annatko sä mulle luvan rikkoo isossopimusta jos niiksee tulee?”
”Emmä nii sanonu,” Lauri sanoi virnistellen ja iskien silmää.
”WOW! Eli jos äitille tai muille selvii, mitä tapahtuu, nii mä voin syyttää sua?”
”Nyt sä leijut jossai omissa atmosfääreissäs. Jos sä jäät kiinni, se on sun oma moka, okei? Ja eiköhä me molemmat tiietä jo tässä vaiheessa, että ei tää kestä kauaa. Pien ihastus, that's it.”
”Vaan Herra yksin tietää sen. Ei sitä tiiä vaikka tästä tulis seuraava vuosisadan rakkaustarina.”
”Woooow! Hiastas ny. Älä hyppele asioitten eelle.”
”Imperiumin vastaisku, ystäväiseni. Imperiumin vastaisku.”
”Nyt mulla meni yli hilseen.”
”Mun pitää alkaa varautuu kohtaa äitini ja typerät säännöt. Sä oot paras, tiesikkö sen?”
”Jaa'a. Se on silti sääntöjen vastasta.”
”Mutta säännöt on tehty rikottaviks, eiks jeh? Mut hei, lähetää kahville. Mä tartten kofeiinia.” Hymy pysyi huulillani koko loppupäivän.
Lauri PoVNo voe helevetin helevetti. Ei vois sen paremmin tiivistää tätä tilannetta. Leiri puolessa välissä ja alkaa jo nyt hajottaa. Me ollaan tunnettu Krisun kaa riparista asti ja riparista asti mä oon sitä rakastanu. En niinku ystävää tai kaverii, vaan rakastanu sillai niiku isolla kirjaimella. Oikeesti. Se on mun ensirakkaus ja vaikka mä kui oon sanonu sille, että oon päässy siitä yli nii tuski se mua uskoo. En usko itekkää. Mikää ei tunnu menee niiku pitäs. Okei, joo, mä tiiän, että Kristian on sataprosenttinen hetero ja näi, mut silti. Yhtä helvettii olla pihkassa tyyppiin, jota ei voi koskaa saaha. Ja nyt mä saan kuunnella sen hehkutusta Saanasta. Koko. Vitun. Leirin. Saatana.