Amour Sucré: Syntymäpäivälahjahelvetti (S, Armin/Candy, oneshot)

[Larjus]

Title: Syntymäpäivälahjahelvetti
Author: Larjus
Fandom: Amour Sucré
Characters: Armin
Pairing: Armin/Candy (mainintana)
Chapters: Oneshot
Genre: General/drama, het
Rating: S
Disclaimer: En omista Amour Sucréta, se kuuluu ChiNoMikolle ja Beemooville.
Summary: Lahjaideoiden keksiminen – mikä täydellinen helvetti.

A/N: Osallistuu 12+ virkettä X -haasteeseen (sanalista lopussa), mikä selittänee pitkät virkkeet ja oudot sanavalinnat. Ficin nimi on tarkoituksella sanahirviö. Koko fici on muutenkin yksi hirviö. 26 virkettä on mulle ihan liian vähän yhteen tekstiin, minkä takia musta tuntuu, että tää olisi kaivannut jatkoa. Mutta sanat ja virkkeet loppui, niin ei voi mitään.

Sanat inspasivat jonkin verran, samoin Arminin inho shoppailuun (mutta täytyyhän sitä tyttöystävälle jotain hankkia).



Syntymäpäivälahjahelvetti


Armin oli aina inhonnut lahjojen hankkimista, etenkin tyttöystävälle, koska hän ei ikinä tiennyt, mitä hankkisi, tai jos tiesi, hänen rahansa eivät niihin riittäneet. Hän olisi halunnut ostaa Candylle kaikki upeimmat haute couture -vaatteet (vaikkei niistä mitään ymmärtänytkään), kehutuimmat Apple-uutudet ja timanttikorut, jotka olisivat tyylikkäitä ja arvokkaita vielä viidenkymmenenkin vuoden jälkeen, mutta lompakko ei antanut myöten. Suklaa ja muut makeat herkut olivat ennalta-arvattavia ja suorastaan tylsiä lahjaideoita. Halpisrihkama, kuten talvimaisemat lasipalloissa, joita ravistelemalla sai aikaan ”lumisadetta”, ja ties millä raskasmetalleilla kuorrutetut ketjut tuntuivat muuten kuin kukkaron kannalta huonoilta vaihtoehdoilta. Toisaalta Candy oli melko romanttinen, toisin kuin Armin, joten hän voisi ehkä innostua ihan vain jostain tunteita vuodattavasta söpöstä rakkauskirjeestä, vaikkei Arminista ollutkaan sellaista sanailemaan.

Mustatukka huokaisi turhautuneesti selaillessaan äitinsä naistenlehtiä, joista oli luullut saavansa apua. Juoruakkojen kronikoista ei ollut hänelle mitään hyötyä, vaikka ne pursusivatkin jos jonkinmoisia lahjavinkkejä, koska häneltä kuitenkin puuttui raha turkistakkeihin ja ikä Siniseen enkeliin.

Vaikeuksistaan huolimatta Armin tiesi totuuden: Candy arvostaisi mitä tahansa lahjaa, jonka hän tälle hankkisi. Paitsi ei ehkä jotain aivan tyhmää ja merkityksetöntä, kuten hammasharjaa, pakastettuja rapuja tai puhelinluetteloa. Kuitenkin hän halusi hankkia tytölleen jotain täydellistä – voi, kunpa hän olisikin joku keikari, joka tietäisi tismalleen, millä naiset lahjoa juhlapäivinä!

Candy tuskin tahtoisi hiusten vaalennusta lahjaksi, Armin pohti taas uusi lehti edessään. Peilistä tälle voisi ollakin hyötyä, olihan tytöillä oletettavasti tapana mallata itseään peilin edessä tuntikausia (aivan kuten Alexyllakin), mutta toisaalta Candy voisi kokea sen loukkauksena, tytöt kun osasivat myös olla todella hankalia olentoja. Armin huokaisi syvään, oliko hyvän lahjan hankkiminen muka oikeasti näin toivotonta? Kunpa hänen päähänsä syttyisi edes pieni ajatuksen kipinä, mikä vain...

Hiusten vaalennusten tapaan rusketus oli huono lahja, koska Candylla ei ollut kuolonkalpeaa hipiää, joka olisi kaivannut väriä itseensä. Tyttöystävä voisi ehkä mieltyä johonkin purppuran ja pinkin kirjavaan söpöön pehmoleluun, josta ei tiennyt, esittikö se kissaa, salamanteria vai nelisormimangustia, mutta toisaalta sellaisen ostamalla voisi myös mennä pahasti metsään, jos lelu ei sattuisikaan olemaan tytön mieleen. Kosmetiikkaa Armin ei Candylle ostaisi, se oli varmaa, koska hän ei ymmärtänyt lainkaan ihon kuulautta lisäävien, couperosaa peittävien ja jokaisen naisen parhaita piirteitä korostavien tököttien ihmeellistä maailmaa, eivätkä naistenlehdetkään voineet sitä hänelle ymmärrettävästi esittää.

Hänen siis pitäisi antaa jotain, minkä päälle itsekin ymmärtäisi ja mistä hän ehkä parhaassa tapauksessa itsekin hyötyisi, kuten lomamatka jonnekin lämpimään maahan, josta voisi tuoda mukanaan tonneittain matkamuistoja, vaikka sellainen oli jo yksistään hintansakin vuoksi kaikkea muuta kuin realistinen idea. Lomamatka mielessään Armin päätti muuttaa hieman taktiikkaansa, ja alkoikin pohtia, millainen lahja olisi voitto hänellekin, mutta heti ensimmäiset ajatukset saivat hänet lyömään itseään lehdellä päähän. Mustatukka nimittäin haaveili kahdenkeskeisestä hetkestä Candyn kanssa, hetkestä, jona hän voisi kellistää tytön sängylle, riuhtoa vaatteet tämän päältä ja...

...millainen poikaystävä tarjoaisi lahjaksi seksifantasioitaan?

Helvetin huono, Armin mietti sulkien silmänsä. Näkökentän pimeys pakotti hänet hyväksymään asian, jonka hän oli yrittänyt kieltää jo kauan: hän tarvitsi Alexyn apua. Armin tiesi, että veli osaisi neuvoa hänet hetkessä oikeaan suuntaan, mutta oli parhaansa mukaan vältellyt tämän apua, koska se oli kuin olisi tarkoituksella kirjoittanut äidinkielen aineen täyteen kielioppivirheitä. Hän saisi kuulla siitä lopun elämäänsä, mutta jos toinen vaihtoehto oli se, ettei hän saisi tyttöystävältään enää koskaan edes lentosuukkoa, mikäli hänelle parisuhdetta jäisi, hän kyllä tiesi, mitä tehdä.

Poika avasi silmänsä ja katseli hetken edessään olevaa aukeamaa marmorikynttilöistä, ennen kuin heitti lehden lattialle ja lähti etsimään veljeään.

****

Sanalista

1. timantti
2. makea
3. talvi
4. kirje
5. naistenlehti
6. sininen
7. totuus
8. hammasharja
9. keikari
10. vaalea
11. peili
12. huokaus
13. syttyä
14. kuolonkalpea
15. purppura
16. kuulas
17. matkamuisto
18. lyödä
19. riuhtoa
20. fantasia
21. silmä
22. pimeä
23. kielioppivirhe
24. lentosuukko
25. marmori

[haryu]

Mielettömän kiva!! Awh ihanan piristävää lahjahätävyörytystä koska lahjojen hankkiminen tosiaan on sieltä alhaalta, oli tän Arminin paniikki ihan hyväksyttävää ja aivan hulvatonta. Tykkäsin paljon tuosta että lahjaideoita vilisi ja hyvin myös torjunta oli oerusteltu. Oikeesti mahtavaa.

[Vanamo]

Oij että, olipa suloinen lukukokemus näin pimeän illan piristykseksi! (: Myönnän heti alkuun, ettei fandom ole minulle ollenkaan tuttu, joten kylmästi ihan vaan ingooraan sen vaikuttavuuden tai vaikuttamattomuuden tätä kommentoidessani.

Ficin nimi ehkä on toteamuksesi mukaisesti sanahirviö, mutta minun mielestäni varsin onnistunut sellainen! Syntymäpäivälahjahelvetti yhdistää jännällä, lukemaan houkuttavalla tavalla positiivista ja negatiivista: syntymäpäivän tulkitsee aina kivana juttuna, mutta helvetti-sanan käyttö sen yhteydessä tuo tunnelmaan syvempää kaikua. (Kyllä, päädyin siis lukemaan tekstisi ihanan otsikon takia!)

Luin ensin tekstin ja vasta sen jälkeen noteerasin, mihin haasteeseen tällä olet osallistunut. Ei voi muuta kuin nostaa hattua! Itse olen niin hurahtanut sanataiteeseen ja outoihin virkkeisiin, että eihän tästä tekstistä kuvailemaasi "hirviötä" saanut millään! Jossain vaiheessa virkkeiden raskaus alkoi kyllä vähän latistaa lukukokemusta ja vaikeuttaa kärryillä pysymistä. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että tämä teksti on koottu niin tarkkojen sanojen ja määrien ja ties minkä mukaan, olet aikaansaanut oikein ehyen ja silmää miellyttävän kokonaisuuden. Minä en edes oikeastaan jäänyt kaipaamaan jatkoa! Lopetus oli ihan sujuva, pieni ilmaan leijumaan jäävä avoimuus oli pelkkää plussaa. Muutenkin tykkäsin siitä, että tämä teksti keskittyi tuohon yhteen hetkeen, eikä koittanut kiirehtiä eteen- tai taaksepäin. Tunnelmasta sai mukavasti kiinni, ja erikoisemmat sanat tekivät lahjanpohdintahetkestä mielenkiintoisen.

Tyttöystävä voisi ehkä mieltyä johonkin purppuran ja pinkin kirjavaan söpöön pehmoleluun, josta ei tiennyt, esittikö se kissaa, salamanteria vai nelisormimangustia, mutta toisaalta sellaisen ostamalla voisi myös mennä pahasti metsään, jos lelu ei sattuisikaan olemaan tytön mieleen. Kosmetiikkaa Armin ei Candylle ostaisi, se oli varmaa, koska hän ei ymmärtänyt lainkaan ihon kuulautta lisäävien, couperosaa peittävien ja jokaisen naisen parhaita piirteitä korostavien tököttien ihmeellistä maailmaa, eivätkä naistenlehdetkään voineet sitä hänelle ymmärrettävästi esittää.

Ihan lempparikohta! Hassua, söpöä ja suloista!

Nyt hymyilyttää. Kiitos tästä.

[Larjus]

Oijoi, mitä kommentteja ;___; Kyllä niin rohkasee, etenkin ku tää on eka tekeleeni finissä! (ja eka julkaistu oneshottini seitsemään vuoteen.)

Otaku: Koin alkuun pienen järkytyksen, kun huomasin, että joku on mennyt kommentoimaan tähän, mutta se järkytys muuttui hetkessä tyytyväisyydeksi ja kiitollisuudeksi. Lahjojen hankkiminen on tuskaa, minkä takia Arminin vaikeuksiin oli helppo samaistua ainakin jossain määrin (itsehän rakastan shoppailua, aivan kuten Alexy, ja aivan toisin kuin Armin ). Hieno kuulla että homma toimii!

Vanamo: Mukava kuulla, että päädyit lukemaan tätä, vaikkei fandom olekaan tuttu. Eipä se tässä kovin oleellinen ollutkaan, kun teksti oli niin lyhyt ja keskittyi yhteen asiaan. Lähinnä vain Arminin (ja Alexynkin) persoonat antoivat vähän potkua tarinalle, mutta eipä ne ole ainoat hahmot, jotka voisivat samassa tilanteessa olla.

Hienoa, että syntymäpäivälahjahelvetti sanahirviönä toimii Koen otsikoiden keksimisen todella vaikeaksi, ja tämäkin oli tosi pitkään ilman nimeä. Sitten lopulta kun se valmistui, oli pakko keksiä jotain ja kyhäsin tuon mörön kokoon. Ajattelin että menkööt, koska en parempaakaan jaksa keksiä, mutta hyvä että sopii Itse en lainkaan ajatellut otsikkoa mitenkään syvällisesti tai vastakohtien yhdistelmänä, mutta mielenkiintoista kuulla tuollaisia pohdintoja. Ja kai otsikko on ainakin jossain määrin onnistunut, kun se houkuttelee lukemaan! eikös sen sanota vielä olevan otsikon tehtäväkin...

Haaste vaikutti tämän ficin rakenteeseen hyvin paljon Vaikka se inspasi jonkin verran (tuskin olisin tätä kirjoittanut ilman haastetta), se loi myös hirveitä vaikeuksia, kun piti saada tietyt sanat käyttöön tietyissä virkkeissä ja niiden määräkin oli rajattu. Itsekin olen sitä mieltä, että superpitkät virkkeet tekevät lukemisesta raskaan (väsyin jo puolivälissä niitä XD), mutta ilman en olisi saanut tätä tehtyä ja... välttämätön paha :< Mutta hyvä että kokonaisuus vaikuttaa ehyeltä ja miellyttävältä. Se on se tärkein, kai.

Hassua, söpöä ja suloista? Awws, kiitos ^^ Itse kallistun pikemminkin hassua, hölmöä ja pöhköä, mutta kai ne kaikki menee

Nyt minuakin hymyilyttää. Kiitos ihanasta kommentista! ^^

[Subbe93]

Aaaws, voi Armin <3 Minusta tää on todella ihana, minusta aika Arminmainen :3

Ficci oli onnistunut. Pitkät lauseetkin olivat aikas onnistuneita, vaikka tietyllä tapaa se vaati keskittymistä, että tiesi vielä lauseen lopussa, mistä kaikki oli alkanut. Siis lauseet pysyivät hyvin kasassa, mikä on hyvä juttu, ja pisteen kohdalla vielä muisti, mistä puhuttiin, mutta kuten Vanamo tuossa totesi, kyllä ne jossain vaiheessa alkoi käydä raskaiksi, mutta ei pahasti. Muutenkin sun tekstissä oli tosi paljon kivoja sanoja ja ilmaisuja, joita itse en osaa käyttää, vaikka kuinka paljon haluaisinkin, kuten: "raskasmetalleilla kuorrutetut ketjut" tai "Juoruakkojen kronikoista".

Hienoa työtä, osaat kyllä kirjoittaa Jään innolla odottamaan seuraavia tekeleitäsi

[Larjus]

Kyllä, awws voi Armin XD Hyvä juttu että tästä tuli edes jossain määrin arminmainen Itse en ainakaan kauhean hyvin muita FS-kundeja osaisi kuvitella samaisen tilanteeseen (Alexyn kaikista vähiten :DD siksi siltä onkin hyvä hakea apua)

Noi pitkät virkkeet on ihan hirveitä, tiedän XD Mutta hyvä että ne on aika onnistuneita. Normaalioloissa en noin pitkiä kirjoittelisi, mutta tää haaste vaati uhrauksia, jotta saisin edes jonkinlaista tekstiä aikaiseksi. Ku oon tottunut kahdensadan virkkeen ficeihin, raja 26:ssa on aika haastava Pilkkua pilkun perään. Kirjoittaessa toivoin koko ajan, että ne jotka tätä rohkenee lukea, selviää mun pitkistä virkelitanioista.
Kivoja sanoja ja ilmaisuja, oi kiitos <3 Itse tykkään leikitellä sanoilla niin väliin tulee tungettua ihmeellistäkin settiä Mutta hyvä jos raskasmetalleilla kuorrutetut ketjut ja juoruakkojen kronikat miellyttää.

Kiitos ihan hirmuisesti ihanasta kommentistasi <3 Ja sä tiedät millaisia tekeleitä on luvassa niin...  :DD Silti uskallat odottaa!Pitäs varmaan kirjottaa se A/M-fici sulle omistettuna seuraavaks XD

[Kaarne]

Kommenttikampanjasta hei!

Tämäpä oli suloinen! Tuttuun tapaan fandom ei ollut minulle tuttu, mutta olen jo tottunut siihen, että ficeistäsi saa paljon irti, vaikkei fandomia tuntisikaan, joten uskalsin poimia tämän. Eikä ollut taaskaan poikkeus!

Arminin asemaan oli helppo hypätä ja hänen tuskailuaan sympata. Lahjojen ostaminen voi olla välillä tosi vaikeaa! Pojan mietteet tyttöjen eriskummallisesta maailmasta, meikkien hankkimisesta ja muusta sellaisesta olivat myös tosi samaistuttavia, koska minäkään en ymmärrä meikeistä hölkäsen pöläystä. ^^; Tykkäsin myös tosi paljon siitä, että tuo seksifantasian tarjoaminen kumottiin tässä suoraan, koska tosi useinhan ficeissä lahjaksi saa juuri jotain sellaista, ja olen usein pohtinut, että ovatko kaikki muka sellaisesta niin innoissaan. Oli siis tosi virkistävää, että tässä niin ei ollut.

Pidin myös siitä, että Armin lopulta päätyi kysymään apua. Sekin oli loppuratkaisuna virkistävä, ettei tullutkaan mitään suurta valaistumista, vaan paras päätös olikin neuvojen pyytäminen. Joskus lahjan hankkiminen läheisellekin ihmiselle voi olla ihan mahdotonta puuhaa!

Tämä oli tuttuun tapaan piristävä, hauska ja ihanan arkinen hetki, jossa oli väriä ja lempeyttä ja juuri sopivasti söpöyttä. Kiitos paljon, olipa hauskaa lukea ihan ensimmäinen Finissä julkaistu ficci sinulta! Laatua jo alusta alkaen

[Larjus]

Tuttuun tapaan fandom ei ollut minulle tuttu, mutta olen jo tottunut siihen, että ficeistäsi saa paljon irti, vaikkei fandomia tuntisikaan, joten uskalsin poimia tämän.

Tää on kiva kuulla! Samaa oon kuullut vähän muiltakin, ja kai se jotenkin itsestään tulee, koska kirjoittaessa en pahemmin ajattele asiaa. Mut kaipa mun aiheet on sen verran universaaleja, että ne puhuttelee ilman fandomtietämystäkin (ja sit hölöttelen kuvailussa ja muussa kerronnassa taustoja auki ja muuta ), vaikka kirjoittaessa mulla onkin se tietty fiilis että kirjoitan nimenomaan kyseisestä fandomista ja hahmoista, mikä mulle itselleni on se pääpointti.

Tän kirjoittamisesta on niin kauan, etten siitä prosessista ja silloisista ajatuksistani paljoa muista mitään. Aihe tässä oli kuitenkin niin Arminia, että se tuli aika luonnostaan. Armin kun syvästi inhoaa shoppailua (pelien ja teknologian osto taitaa olla poikkeus), joten ajatus siitä, että jotain pitäisi hankkia, ei innosta Mutta pakkohan sitä on tyttöystävälle jotain keksittävä!
Lahjojen osto on muutenkin niin vaikeaa, itsekin tuskailen aina sen kanssa, vaikka ostosten tekemisestä muuten pidänkin. Aihe on siis osin ihan muakin

Sekin, että Armin päättää lopulta kääntyä veljensä puoleen eikä vain tuskailla asiaa yksin, oli sekin luonteva suunta tälle, osin koska Alexy rakastaa shoppailua ja tietää Arminia paremmin siitä, mikä tyttöjä voisi ilahduttaa, ja osin koska Alexy on yksi Candyn parhaimmista ystävistä ja siinäkin mielessä tietää lahjan saajan todennäköiset mieltymykset hyvin. Enkä kyllä tiedä, millaisen neronleimauksen Armin muka yksin keksisi ilman ulkopuolista apua Siksikin tää oli kiva jättää vähän auki (+ sanat loppui kesken).

Kiitos paljon, olipa hauskaa lukea ihan ensimmäinen Finissä julkaistu ficci sinulta! Laatua jo alusta alkaen 

Awww, kiitos itsellesi, Vehka ♥ Vaikka tää olikin ensimmäinen fici, jonka Finiin lykkäsin, olinhan mä jo tätä ennen kirjoittanut fanifiktiota virallisesti jo seitsemän vuotta, joten kirjoitteluvuosia on tämänkin takana monta. (Ja ennen vuotta 2007:kin kirjoitin fanifiktiota, en vain tiennyt kyseistä termiä, tai että se on joku laajalle levittäytynytkin juttu ) Laadusta voi kyllä olla montaa mieltä, mutta olen minäkin vielä näin kuutisen vuotta myöhemmin sitä mieltä, että eihän tämä sen hullumpi ole.

Kiitokset kommentistasi, niitä on aina ilo lukea ♥

[Violetu]

Kommenttiarpajaisvoitosta onnea! o/

Fandom on itselle uppo-outo, mutta syntymäpäivälahjatuskailu erittäin samaistuttava tilanne.
Unohdin lukiessa kokonaan, mihin haasteeseen tämä oli, ja tälleen jälkikäteen katsoen kaikki sanat kyllä upposi ihan saumattomasti tuonne tekstin sekaan, nice.
Oletin pitkään kertojan ajatusten perusteella, että Alexy on tyttö, ja vähän yllätti, kun kyseessä olikin ilmeisesti veli, mutta mennee fandomtuntemuksen puutteen piikkiin.

Juoruakkojen kronikoista ei ollut hänelle mitään hyötyä, vaikka ne pursusivatkin jos jonkinmoisia lahjavinkkejä--

Oivallinen kuvaus naistenlehdistä :'D

~Violet kiittää

[Larjus]

Violetu: Jänskää aina saada näihin vanhoihin ficeihinsä kommentteja, mutta toisaalta se on loppujen lopuksi vain hauskaa! (vaikka eipä tämäkään ihan vanhimmasta päästä ole mun koko ficcaushistoriassa, vaikkakin vanhin mitä olen Finiin postannut.)

Lahjatuskailu on varmaankin universaali tilanne, on itsellenikin niin tuttu, vaikka samaan aikaan tykkäänkin ostella lahjoja muille Tilanne oli sama jo tolloin about 10 vuotta sitten ja on yhä. Veikkaan että Arminilla on tässä ficissä hankalampaa kuin minulla ainakin yleensä. Ihan vaikka jo senkin takia, että mä tykkään käydä kaupoissa, toisin kuin Armin! Olen siinä asiassa samanlainen kuin Alexy, joka tosiaan on Arminin veli. Hänessä toisaalta on joitain piirteitä, joita yleensä liitetään enemmän tyttöihin (joten ei siinä mielessä ihme, että häntä tytöksi ensin luulit).

Kiva kuulla myös, että haasteen sanat upposivat ficiin saumattomasti! Muistan nimittäin tuskastelleeni niiden kanssa melkoisesti. 12+ virkettä oli jo silloin musta melko vaikea haaste ja on sitä edelleen Mutta aina välillä hauska osallistua...

Kiitos kommentista!