Otsikko: Kesäolo on
Ikäraja: Sallittu
Fandom: MCU
Kirjoittaja: Violetu
Genre: General, yleinen hyväntuulinen riehuminen ja leikkiminen.
Paritukset: jokaisen vapaasti nähtävissä (tai voi olla näkemättäkin)
mitä nyt Sam ja Bucky vähän flirttaa keskenään.
Summary: Avengerit viettävät kesäpäivää Tonyn mökillä (sijoittuu joskus Endgamen jälkeen, mutta kaikki ovat hengissä).
A/N: Tämä olkoon juhannustaika
Fiorellalle, jonka toiveessa mainittiin hyväntuulisuus ja lapset. Hyvää kesää Fio ja muutkin, jotka tätä eksyvät lukemaan ^^
***
Kesäolo onSup-lautaa ei luonnollisesti ollut tarkoitettu kahden aikuisen miehen käyttöön yhtä aikaa, mutta minkä Sam sille mahtoi, että Bucky loikkasi kyytiin, kun hän oli laudan kanssa jo reilun metrin päässä laiturista.
Oli aivan lähellä, ettei Sam menettänyt tasapainoaan ja molskahtanut veteen, kun Bucky rysähti laudalle.
Sam onnistui jotenkin pitämään itsensä pystyssä käyttämällä melaa apuna.
“Melo, melo, vauhtia”, Bucky huitoi käsillään rannan suuntaan ja yritti napata melaa Samin kädestä.
“Mikä hätä sinulla nyt on?” Sam kysyi hiukan harmissaan, nyhti melan takaisin Buckyn otteesta ja alkoi itse meloa järven vastarantaa kohti.
“Nuo eivät jätä minua rauhaan”, Bucky viittoi rannalle, jolla Samin siskonpojat, Clintin lapset ja Morgan Stark olivat yhdistäneet voimansa ja olivat jo Peter Parkerin johdolla lähestymässä laituria pitkin vesi-ilmapalloämpärin ja super soaker -vesipyssyn kanssa.
“Ymmärrän”, Sam hymähti naurua pidätellen, mutta meloi varmuuden vuoksi hiukan kovempaa. Pyssyn kantama ei riittäisi kovin kauas järvelle asti, eivätkä ainakaan nuoremmat lapset jaksaisi heittää palloja niin pitkälle, että osuisivat heihin.
“Supersotilas pelkää lapsia, joilla on vesipyssy, täysin järkeenkäypää.”
“Mene sinä tykinruuaksi ja jätä lauta minulle, jos niin himottaa”, Bucky nousi kontilleen laudalla, joka huojahti uhkaavasti.
“Älä edes kuvittele kaatavasi minua”, Sam varoitti, “lupaan ja vannon pyhästi, että vedän sinut mukanani, jos edes yrität.”
Bucky nousi hitaasti seisomaan ja tarrasi Samia vyötäisiltä päästäkseen muka paremmin tasapainoon.
Sam kiljahti kaikkea muuta kuin miehekkäästi.
Buckyn sormet olivat märät, ja tämä oli iskenyt ne juuri siihen kohtaan, josta Sam oli mahdoton kutiamaan.
“IRTI! IRTI, BUCKY MINÄ VANNON - ”
Sam kiemurteli ja yritti huitoa Buckya irti. Lauta huojui uhkaavasti.
“Nyt ne kaatuu! Kaatukaa! KAATUKAA!”
Rannalta kantautui lasten innokas taisteluhuuto, ja Bucky irrotti otteensa Samista. Oli kuitenkin liian myöhäistä.
Rannalla räpsähti Natashan esiinkaivettu kamera, joka onnistui vangitsemaan Samin ja Buckyn laajenneet silmät ja epäuskoiset ilmeet sekuntia ennen kuin nämä kaatuivat.
“Sinä senkin - “ Sam sylki suullisen vettä Buckyn päälle noustessaan pintaan.
Bucky nauroi.
Rannalla nauroivat kaikki muut välikohtausta seuranneet, niin aikuiset kuin lapsetkin.
“Älkää päästäkö lautaa karkuun!” Tony huikkasi, ja Samille ja Buckylle tuli kiire uida poispäin lipuva lauta kiinni.
Lapset olivat unohtuneet seuraamaan kaksikon kisailua sup-laudan herruudesta niin, että vesi-ilmapallot olivat jääneet ilman valvontaa.
Tony tarttui heti tilaisuuteen, nappasi palloja kourallisen, hiippaili Steven taakse ja läiskäytti tätä erityisen suurella, punaisella ja hyllyvällä yksilöllä niskaan.
“Vesisota!” Tony julisti pinkaistessaan pakoon.
Steve lähti ärjäisten takaa-ajoon.
Pian rannalla oli kunnon taisto käynnissä. Natasha tähtäsi kaikkia kimppuunsa yrittäviä super soakerilla, Nebula ajoi kiljuvia lapsia takaa, ja Steve oli läpimärkä jouduttuaan sekä Tonyn, Clintin, että Peterin pääkohteeksi.
Sam ja Bucky olivat kivunneet takaisin sup-laudalle ja istuivat vierekkäin jalat vedessä tuijottamassa rannalla valloilleen päässyttä vetistä taistelua.
“Anna mennä, Steve, pese ne!” Sam kannusti ystäväänsä, joka oli Nebulan väsyttyä saanut vastaansa vielä lapsetkin. Steven tilanne näytti kerrassaan toivottomalta.
“Pitäisikö meidän mennä avuksi?” Sam kysyi vilkaisten Buckya syrjäsilmällä.
“Nääh, Steve nauttii, kun saa vähän näyttää”, Bucky virnisti.
Aivan pian Tony, Peter ja Clint tosiaan pinkoivat Steveä karkuun, kun tämä mitä ilmeisimmin otti supersotilas-tähtäyksen, nopeuden ja kaikki ruumiilliset voimansa käyttöön. Äkkiä Steveä kohti lentävät pallot tulivatkin takaisin, ja vielä huomattavasti suuremmalla voimalla ja tarkkuudella.
“Huijausta!” Tony ulvoi ilmiselvästi riemuissaan, kun Steve sai hänet kiinni ja heitti kaaressa järveen.
Steve nauroi erittäin liioiteltua pahisnaurua, joka sai monet rannallaolijoista tyrskähtelemään.
Kuka olisi arvannut, että Kapteeni Amerikasta paljastuisi tällainenkin puoli?
“Minä seuraavana!”
“Ei kun minä!”
Lapset piirittivät Steven kuin ötökkäparvi, jokainen ilmeisesti omaa ilmalentoa kaihoten.
“Saamanne pitää”, Steve hohotti ja nappasi riemusta kiljuvan Morganin ensimmäisenä otteeseensa.
“Jep, ei hän tarvitse apua”, Sam totesi huvittuneena.
“Jep”, Bucky hymähti ja katsoi rannalle silmissään sellaista lämpöä ja ylpeyttä, että Samin oli katsottava poispäin.
“Steve on tullut pitkän matkan”, Sam raapi niskaansa, ja Bucky loi häneen velmun katseen.
“Jep. Oma henkinen kasvuni taas…” Bucky hivuttautui lähemmäs Samia, jonka silmät siristyivät, kun hän huomasi toisen ilmiselvät aikeet.
“Älä edes kuvittele - “
Pian he olivat molemmat taas vedessä, ja roiskivat vettä toistensa päälle niin kiihkeästi, ettei kumpikaan huomannut Tonya, joka ui vaivihkaa heidän ohitseen.
Tony punkesi itsensä sup-laudalle lähtien sitten "pelastamaan" veteen päätyneitä lapsia.
Morgan kihersi riemuissaan auttaessaan Cassia laudalle, mutta tytön hymy hyytyi puoleksi sekunniksi, kun Tony julisti olevansa Kapteeni Koukku, ja ottavansa prinsessa Tiikerililjan, kaikki kadonneet tytöt ja pojat vangeikseen, kunnes joku näistä paljastaisi Peter Panin piilopaikan.
"Minusta tässä kaivataan nyt krokotiiliä", Sam supatti Buckylle, ja yksissätuumin he lähtivät uimaan kohti sup-lautaa. Olihan se saatava takaisin, kun Tony oli sen niin härskisti heiltä vienyt.
"Kapteeni koukun" syöminen tulisi myös olemaan kiinnostava haaste.
***
Tumblr tarjosi tähän ficciin sopivia
fiilistelykuvia (S) fanartin muodossa