Nimi: Kylmää (satutan sua)
Ikäraja: S
Tyylilaji: synkeähkö draama
Paritus: Juusa/Vertti, Juusa/Aarne
Haasteet: Spotify Wrapped (
KUUMAA - Mun pitäis se jo tietää),
Originaalikiipeily (100. Oikeus)
A/N: Inspaannuin tuosta
Mun pitäis se jo tietää -biisistä tähän. Mahdollisesti naputtelen myöhemmin lisää näistä miehistä.
Kaikenlainen palaute on tervetullutta!
Kylmää (satutan sua)
Poltin Aarnelta pummimaani tupakkaa kevyessä pakkasessa. Taivas oli lähes pikimusta, ja katulamput valaisivat lumettomia katuja kelmeän keltaisilla valoillaan. Mun iho oli tahmea vaatteiden alla, mun keho tunteiden runtelema. Viha nitisi nivelissä ja kuristi syyllisyyttä. Annoin tupakan tippua maahan, mutten polkenut sitä sammuksiin. Kitukoot loppuun.
Istuin kylmään autoon. Tuulilasi oli huurussa. Käynnistin moottorin ja annoin ilmastoinnin huutaa. Mietin Verttiä ja kuinka se oli karjunut. En pitänyt siitä, kun se raivosi. Se oli yksi saatanan itsekäs paskiainen, kun luuli voivansa käyttäytyä niin.
Vertti näkisi mitä itsekkyydestä seurasi, kun menisin kotiin. Näyttäisin Vertille Aarnen kosketuksen ja kertoisin, kuinka se sai mut tuntemaan itseni halutuksi.
Seksikkääksi.
Ihmiseksi.
Näpäyttäisin Verttiä ja sen egoa enkä pyytäisi anteeksi. Itsepä oli syypää tähän kaikkeen. Sen katse ei enää hivellyt mua saati saanut tuntemaan itseäni kaivatuksi. Vertin kosketus oli kova ja kylmä, luotaantyöntävä. Kivulias.
Tuulilasi suli, ja mä tartuin rattiin tiukasti, rystyset valkoisina. Painoin kaasua, myhäilevä odotus rintaani pesiytyen. Nauttisin kärsimyksestä Vertin kasvoilla ja tuskasta sen kehossa. Kerrankin olisi mun vuoro satuttaa.
Mitäs ei tahtonut koskettaa mua himolla ja antaa mulle, mitä halusin.
