Ficin nimi: Enemmän kuin ystäviä
Kirjoittaja: Fary
Fandom: Amour Sucré
Ikäraja: S
Paritus: Kentin/Alexy
Vastuunvapaus: En omista hahmoja tai peliä, jotka kuuluvat ChiNoMikolle. En saa tästä rahaa.
Haasteet: 5 x jotain uutta II (Uusi fandom)
Kevät oli jo pitkällä ja aurinko porotti kuumana maahan. Armin oli paennut lämpöä vaahterapuun alle - ei sillä, että hän olisi paljoa ulkona, muttei hänkään voinut kaikkia pakollisia ulkovälitunteja pinnata. Hän pelasi käsikonsolillaan, ajoittain pyyhkien hikeä otsaltaan.
“Hei,” poika kuuli äänen sanovan. Se kuului Kentinille. Hänen vierellään seisoi Alexy. Puun alla istuva oli nähtävästi liian kiireinen pelinsä kanssa vastatakseen, joten Kentin päätti vain kertoa hänelle asiansa sen kummempia tervehdyksiä vaihtamatta.
“Haluttaisiin kertoa sulle… yksi juttu.” Nyt Armin nosti katseensa videopelistä edessänsä seisoviin poikiin. Kentinin kasvoilla oli vaivaantunut ilme, kun taas Alexy näytti huomattavasti rauhallisemmalta. Ei hänkään silti täysin levollinen ollut; Armin pystyi näkemään pienen epävarmuuden hivenen veljensä silmissä.
“Sano pois,” vastasi konsolinsa maahan laskenut Armin.
“Me- niin kun- öh- me-” Kentin empi aikansa, ennen kuin Alexy tarttui pojan käteen ja ilmoitti:
“Ollaan yhdessä.”
“Kiva,” tummatukkainen kaksonen sanoi. Nyt käsistä toisiaan pitävien poikien ilmeet vaihtuivat hölmistyneiksi.
“Siis miten-” Kentin alkoi pauhaamaan. “Me, tai ainakin mä hermoilin pääni puhki ja sun vastaus on vaan ‘kiva’? Etkö sä oo edes vähän, en mä tiedä, yllättynyt?”
“Oikeastaan en.” Armin nousi seisomaan. “Siitä lähtien kun Alexy kertoi, että on ihastunut suhun, niin mä vain odotin tätä päivää. Alex on niin kovapäinen - jos se haluaa jotain, niin se myös saa sen.”
Alexy loi nopeasti loukkaantuneen katseen veljeensä, mutta jatkoi kuitenkin hymyilemistä. Kentin ei voinut vieläkään uskoa kuulemaansa. Olivatko he muka niin itsestäänselviä?
“No mutta kuitenkin.” Armin hymyili parille. “Mä oon onnellinen teidän puolesta. Kuinka kauan te edes ootte seurustelleet?”
Kentin ja Alexy vaihtoivat katseen. “Puolisen vuotta?”
“Niin vähän vasta?” Hämmästynyt ilme muodostui Arminin kasvoille. Kentin pyöräytti silmiään. Tämäkö oli sitten se asia josta oltiin
niin yllättyneitä?
Pian välitunti loppui ja oppilaat rynnistivät sisään koulun pihalta. Alexy painoi pienen suukon poikaystävänsä hiuksiin. Hän oli odottanut niin kauan saada tehdä tuon julkisesti - vasta nyt hän oli saanut suostuteltua Kentinin kertomaan muille, etteivät he olleet vain ystäviä.
Seuraavalla tunnilla Kentin ja Alexy istuivat vierekkäin. Sinitukkainen raapusteli pieniä piirrustuksia poikaystävänsä paperin laitaan, kun tämä ajoittain tirskahteli niille, rikkoen luokassa vallitsevan syvän hiljaisuuden. Luokan toiselta puoleltakin Armin pystyi näkemään kuinka onnellisia he olivat yhdessä.
