Voi mikä ihastuttava tunnelmointiraapale! Siitä on kolmisen vuotta, kun vietin pari viikkoa Sisiliassa lomailemassa, ja muistan elävästi elinvoimaiset aallot ja turkoosin veden ja pystyinkin vaivatta kuvittelemaan tämän tekstin miljöön mielessäni. Loma sijoittui tosin joulukuuhun, kauas turistikaudesta, joten vältyimme lähes kokonaan kaupustelijoilta ja onnenonkijoilta, jotka hieman varjostavat tekstin kertojan lomaonnea.
Niistäkin kuitenkin tulee ihan ulkomaanmatkafiilis, ja komppaankin aikaisempia kommentoijia siinä, että aurinkorannan tunnelma välittyy tästä tekstistä tosi hienosti ja samaistuttavasti.
Erityisesti pidän tässä tekstissä lyhyistä, toteavista virkkeistä ja siitä, että kokonaisuus on yhdessä kappaleessa. Se luo sellaista hetkeen keskittymisen ja pysähtymisen tuntua. Yhdessä hetkessä vain tulee mieleen, että onneksi ei ole merisiilejä, ja sekin ajatus solahtaa luontevasti kaiken muun sekaan.
Lopun
takaisin anastettu kesä on ihana ilmaus. Tulee mieleen kotimaan syksy, josta kertoja ehkä on matkustanut takaisin kesään ja kesäisiin tunnelmiin.
Kiitos tästä ihanasta lomafiilistelystä, nautin!
-Walle
