Kattojen yllä | S | fluffy | Eetu/Jooa

[Sokerisiipi]

Nimi: Kattojen yllä
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: fluffy
Paritus: Eetu/Jooa
Haasteet: Immuniteettia etsimässä ja Inspiroidu musiikista II Pariisin Kevät - Toisesta maailmasta

A/N: Tämä ei ole parhaimmistoani (olin siitä kiusallisen tietoinen kirjoittaessani tätä, ja aloitin useamman kerran alustakin), mutta toivottavasti edes lukukelpoinen! Immuniteettihaaste on roikkunut kuukausikaupalla, joten on helpotus saada se viimein pois alta.

Inspiroiduin myös tästä lainauksesta:

“Every time you write, ask yourself: Could this scene take place in a hot-air balloon? If the answer is yes, then it probably should.”
— Haruki Murakami

Immuniteettihaaste:

1. Ikäraja: S
2. Genre: fluffy
3. Ideasanoja: viilipytty, romantikko, kynttilänliekki, teennäinen
4. Tarina-aihio: Sanotaan, ettei elämä ole kuin elokuvasta. Mutta entä jos onkin?
5. Fandom: originaali
6. Paritus/hahmotoive: unelmoija/vakava persoona

Kattojen yllä

Mä tahdon lentää sun kanssa kattojen yllä
Voidaan käydä pilvissä kyläilyllä
Sä oot toisesta maailmasta
Jostain paljon kauniimmasta

(Pariisin Kevät – Toisesta maailmasta)

Jooa puristaa Eetun kättä. Jännitys vyöryy rinnassa. Maankamara loittonee. Se tapahtuu kuin unessa, lempeästi, kuin heistä äkkiä olisi vain tullut ilmaa kevyempiä. Jooa tuntee polttimoiden lämmön päälaellaan. Hän katsoo, kuinka erilaiselta puut, talot ja tiet näyttävät ylhäältä käsin.

”Onko tämä sellaista kuin kuvittelit?” Eetu kysyy. Jooa katsoo miehen savunsinisiin silmiin, ja rakkaus on pakahduttaa hänet. Hänen on vieläkin vaikea uskoa Eetun järjestäneen heidät tänne. Jooa on aina pitänyt itseään heidän suhteensa romantikkona, vaikka toisaalta hän tietää, että Eetu osaa yllättää. Kukaan muu tuskin olisi keksinyt tätä.

”Ihmeellisempää”, Jooa vastaa leveästi hymyillen. ”Ei tunnu edes todelliselta.”

Jooasta tuntuu kuin he olisivat satukirjassa, vaikka ympärillä on muita matkustajia, kamerat pitävät ääntä ja lentäjä puhuu maisemista. Se on se lentämisen tunne, hurja tietoisuus siitä, että hän on taivaalla, suoraan kosketuksissa ilman kanssa. Ympärillä ei ole metallirunkoa tai turvavaljaita. He vain seisovat korissa ja antavat leppeän tuulen kuljettaa heitä. Jooa kurkkii alas ja toivoo, että näky taivaalla ilahduttaa jotakuta maanpinnalla.

Jooa nostaa katseensa Eetuun.

”Mitä oon tehny ansaitakseni sut?” Jooa ihmettelee. Eetu hymähtää.

”Mun se tässä pitäisi esittää tuo kysymys”, mies vastaa. ”Mulle on tärkeää, että saan antaa sulle jotain takaisinkin.”

Häntä liikuttaa Eetun vilpittömyys. Jooan lempihetki on kuitenkin se, kun he suutelevat kuumailmapallossa.

[Waulish]

Stalkkasin keskustelualuetta ja törmäsin tähän tekstiin. Kaunis nimi ja slash-paritus vetivät minua puoleensa, joten tänne päädyin, ja voi miten ihana iltalukupala tämä olikaan!

Olen itsekin joskus päässyt kuumailmapallon kyytiin, ja tämän tekstin lukemisen myötä tuntui kuin olisin päässyt uudestaan. Tämä on niin elävä, aidontuntuinen ja samaistuttava kuvaus taianomaisesta lentoretkestä! Tässä tulee niin kauniisti ilmi se, miten erilaisilta kaikki arkipäiväisetkin asiat näyttävät kaukaa ylhäältä tarkasteltuina, ja miten ainutlaatuiselta tuntuu lentää ilmojen halki niin, että on konkreettisesti kosketuksissa ulkoilman kanssa eikä missään lentokoneessa sisällä. Taianomaisuutta korostaa se, että vaikka kyydissä on muitakin matkustajia, huomio kiinnittyy ihan toisaalle, upeisiin maisemiin ja ylhäältä puhkuvaan lämpöön ja painottomuuden tunteeseen. Minua viehättää erityisesti tämä kohta:

Maankamara loittonee. Se tapahtuu kuin unessa, lempeästi, kuin heistä äkkiä olisi vain tullut ilmaa kevyempiä.

Tämä kuvaa niin täydellisesti sitä pehmeää, unenomaista nousua, voi että!

Ihanaa tässä tekstissä on myös hahmojen välinen suhde, joka selvästi on lämmin ja hyvin vastavuoroinen. Vaikka Jooa ihmettelee, mitä oikein on tehnyt ansaitakseen Eetun, on selvää, että Eetun näkökulmasta Jooa on ihan yhtä ihmeellinen ja ihana ilmestys hänen elämässään. Hauskaa, miten Eetu osaa yllättää tällaisella kuumailmapallolennolla, vaikkei ehkä olekaan perinteisessä mielessä suhteen romantikko. Niinhän se on, että parisuhde voi houkutella ihmisistä esiin uusiakin puolia!

Kiitos kovasti tästä suloisesta tarinasta, tämän lukeminen jätti sellaisen ihanan kevyen olon! -Walle

[Sokerisiipi]

Walle: Uu, olipa kiva yllätys saada kommentti vähän vanhempaan tekstiin! Oi, olen sinulle kateellinen! Yksi pitkäaikaisista haaveistani olisi päästä kuumailmapallon kyytiin! Ehkäpä vielä joku päivä. No, onpahan minulla sentäs autenttisen oloinen mielikuvitus! :'D Ihana, että pidit! Kiitos monista kauniista sanoista! ♥︎