Title: Olet häpeäksi äidi(nkiele)llesi
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Yuri!!! on ICE
Characters: Otabek Altin & Yuri Plisetsky
Genre: Slice of life
Rating: S
Disclaimer: Sarja hahmoineen ja kaikkine oikeuksineen kuuluu Kubo-senseille ja Yamamoto-senseille ja muille YOI:n parissa työskennelleille. Teksti on kirjoitettu ilman mitään korvauksia.
Summary: Yuri kuuntelee puolella korvalla vieressä, kun Otabek soittaa kotiin.
A/N: Osallistuu haasteeseen
Kielimuuri ja sen murtajat (kielinä kazakki ja venäjä). En todellakaan suunnitellut tätä ficiä lainkaan (mulla oli tohon haasteeseen mielessä ihan muut ficit), tää on taas vaihteeks mun suihkussa saatuja randomeita ideoita. Inspistä saatu yhdestä (tai ehkä useammastakin) twiitistä, joita on tullut omalla feedilläni vastaan.
Tää on samaa jatkumoa kuin about kaikki mun muutkin YOI-ficit, joten Otabek asuu tässä ficissä Venäjällä Yurin kanssa (ja he ovat pari, vaikka tässä ei mitään shippimatskua olekaan).
Niin, ja yhdessä kohdassa Otabek käyttää sanaa ”ана" (ana), se tarkoittaa kazakiksi äitiä. Halusin käyttää kazakinkielistä sanaa jo senkin takia, että mielessäni Yuri ja Otabek puhuvat keskenään lähes poikkeuksetta venäjäksi
(sitä ei ole tietääkseni suoraan canonissa sanottu mutta vahvasti annettu ymmärtää niin), mutta ajattelin, että tuossa kohdassa Otabek käytti nimenomaan kazakkia venäjän sijasta. + Sain vähän vältettyä toistoa
Koska Otabekin isän nimeä ei ole tiedossa, Bekalla ei ole canonissa patronyymiä, joten menin perus fanifiktiomeiningillä ja keksin oman
*insert it’s a free real estate meme here*
Olet häpeäksi äidi(nkiele)llesi
Yurista oli aina mukava kuunnella vierestä, kun Otabek soitti kotiin. Hän ei tosin ymmärtänyt tämän puheesta kuin yksittäiset venäjänkieliset ilmaisut ja muutaman sanan kazakkia, jotka Otabek oli hänelle opettanut. Kieli oli kuitenkin kaunista kuunneltavaa, ja sorisevat ärrät ja suhisevat ässät kuulostivat Otabekin matalalla äänellä lausuttuina aina niin pehmeiltä ja soljuvilta.
Yuri itse oli alun perin aikonut keskittyä käymään läpi harjoituskalenteria, jonka oli saanut edellisenä päivänä Yakovilta. Hän kuitenkin perehtyi päivien ohjelmaan huonommin kuin olisi ollut suotavaa. Yakov olisi lievästi sanottuna tyytymätön, jos hän ei muistaisi kalenterin sisältöä
hyvin. Yuri tiesi, ettei ollut ollut hänen viisain päätöksensä istua treenikalenteri kourassa Otabekin viereen, kun tällä oli kesken yksi maratonpuheluistaan kotopuoleen, mutta ei viitsinyt enää lähteä poiskaan. Hän kurtisti kulmiaan ja keskitti katseensa paperinivaskansa ensimmäisen sivun yläriville. Hän ei saisi antaa Otabekin puhelun häiritä itseään.
Kauaa Yuri ei ehtinyt
oikeasti perehtyä Yakovin antamiin papereihin, kun hänen vierestään kuului niin pelottava ”Otabek Nurbolatuly Altin!!” -karjaisu, että hän säpsähti. Hän vilkaisi silmät suurina Otabekia, joka näytti vähintään yhtä säikähtäneeltä ja sopotti puhelimeensa niin nopeasti, että räppäritkin olisivat kateellisia. Otabekin äänessä kuulsi hätä, ja hän näytti hetki hetkeltä kutistuvan henkisesti kasaan. Yuri erotti Otabekin äidin kiukkuisen äänen selvästi linjan toisesta päästä.
Yuri olisi halunnut kysyä, mitä
hittoa Otabek oli oikein sanonut, kun oli saanut äitinsä suuttumaan niin, että naapuritkin melkein kuulivat. Hän ei kuitenkaan uskaltanut keskeyttää keskustelua, vaikka Otabek näyttikin siltä, että olisi halunnut vaipua maan alle ja ottaisi ilolla vastaan jokaisen häiriötekijän.
Puhelinkeskustelu jatkui vielä jonkin aikaa, eikä Yuri enää edes yrittänyt keskittyä treenikalenteriinsa. Kun Otabek lopulta sai sanottua äidilleen viimeiset hyvästit ja lopetti puhelun, Yuri kääntyi välittömästi tämän puoleen.
”Mitä sinä nyt olet tehnyt?” hän kysy kulmat koholla.
”Aivoni löivät tyhjää, enkä muistanut, mikä on ’hiertymä’ kazakiksi”, Otabek huokaisi. ”Ja äitini mukaan olen nyt häpeäksi niin hänelle kuin koko kotimaalleni, kielelleni
ja kulttuurilleni. Hän sanoi, että olen asunut ulkomailla aivan liian pitkään, jatkuva venäjän käyttö on mädättänyt aivoni, ja että minun olisi korkea aika palata juurilleni.”
”Kaikki on äiti-Venäjän syytä”, Yuri tyrskähti.
”Selvästi”, Otabek’kin hymähti. ”
Ana ei pidä siitä ajatuksesta, että elämässäni on joku toinenkin äiti hänen lisäkseen.”
”Olet pettänyt perheesi, ja kotimaasi”, Yuri vastasi teennäisen dramaattisesti. ”Otan osaa.”
”Maanpetturi.”
Hetken hiljaisuuden kuluttua Yuri avasi uudestaan suunsa.
”Mikä muuten
on ’hiertymä’ kazakiksi?”
Otabek katsoi häntä neuvottomana ja kohautti olkiaan.
”Ei niin aavistustakaan.”