Muumit: Esi-isät • S • ficlet

[Odo]

Nimi: Esi-isät
Fandom: Muumit
Genre: draama
Hahmo(t): Muumimamma, esi-isät
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: Kunnia Tove Janssonille ja Muumilaakson tarinoista sen tekijöille!♥

A/N: Minulla on pyörinyt jo pari päivää mielessä muumien esi-isät ja niiden historia, josta ei ainakaan animaatiossa kerrota, liekkö sitten kirjoissa? Halusin kuitenkin kirjoittaa pienen pätkän siitä, mitä esi-isien historia saattoi olla ja pohtia asiaa myös Muumimamman kautta. Osallistuu Ficlet300 (135.   Menneisyys), eikä muita haasteita tällä erää (paitsi oma multifandom-haasteeni)! Esilukijana toimi mursuhilleri. ♥

Esi-isät

Muumimamma jätti esi-isilleen ruokaa pitkäksi talveksi. Kesän koittaessa ne menisivät takaisin piiloihinsa ja vain pimeimpinä öinä heidät saattoi erottaa kynttilöiden loimun varjoissa. Esi-isät olivat osa heidän kaikkien menneisyyttään, eikä heitä sopinut unohtaa talvisin eikä kesäsinkään.

*

Muumien esi-isät olivat olentoja, jotka alkukantaisilla vaistoillaan tutkivat ympäristöä ja söivät neulasia, yrttejä ja pähkinöitä, mitä luonnosta löisivät. He keksivät, kuinka tulta tehtiin ja oppivat, kuinka varjoihin piilouduttiin. Esi-isät olivat seurallisia otuksia, ikiaikaisia, jotka seurasivat yhä vuosisatoja myöhemmin jälkeläistensä elämää.

Esi-isät olivat olleet hyvin samanlaisia kuin jälkeläisensä ennen kuin kätkeytyivät heiltä, joita muumeiksi kutsuttiin. Esi-isät asuivat niin Yksinäisillä vuorilla kuin laakson tarjoamissa suojapaikoissa ennen kuin muuttivat tupien varjoihin. He eivät nukkuneet talviunta ja vasta vuosisatoja myöhemmin muumit kasvoivat lähes karvattomina. Esi-isien tuuhea turkki piti heidät lämpiminä. Esi-isien turkki oli usein takkuinen, mutta he auttoivat toisiaan sukimaan itsensä edustuskuntoon, kun he kokoutuivat yhteen.

Yhdessä he tanssivat ja juhlivat vuodenaikojen vaihtuessa. Myös Yksinäisten vuorten esi-isät laskeutuivat silloin alas vuorilta tapaamaan sukulaisiaan ja tuttaviaan. Muumilaakson eläimet seurasivat heidän toimiaan uteliaina. Tuli houkutteli metsänkansaa luokseen, kun nuotioita ja kokkoja poltettiin. Esi-isät pitivät eläimistä ja kunnioittivat niitä.

Kieli, jota he puhuivat, on jo kauan sitten unohdettu Muumilaaksossa. Tapa, jolla he kirjoittivat on painunut unholaan myöskin. Esi-isät jättivät kuitenkin jälkeensä merkkejä, kuten kaiverruksia luoliin ja kiviin, joita muumit saattoivat vuosia myöhemmin vain ihmetellä. Esi-isien historia oli kätketty hyvin vuorille ja laaksoon, jotka olivat täynnä vaiettua menneisyyttä ja salaisuuksia.

*

Kevään ja kesän koittaessa Muumimamma näki vain vilauksia esi-isistä, mutta kaikki ruuat oli syöty ja esi-isät varmasti tyytyväsiä. Muumimamma kunnioitti esi-isiään ja jätti heille pieniä annoksia ruokaa myös kesäisin. Havunneulasia, yrttejä, pähkinöitä. Joskus myös pannukakkuja. Hän uskoi, että myös esi-isät pitivät niistä.

Muumimamman sulkiessa iltaisin kynttilät Muumitalosta, hän kuuli, miten esi-isät liikuskelivat ja valmistautuivat pitoihin. Ehkä tänäkin päivänä ne nauttivat seurasta, vaikka eivät näyttäytyneetkään muumeille kuin harvoin. Oli hauskaa ajatella, että esi-isät olivat yhä osa heidän elämäänsä. Muumimamma leikitteli ajatuksella, tulisiko hänestäkin joskus yhtä muinainen olento, joka piileskelisi varjoissa. Se tuntui höperöltä, mutta Muumimammasta oli hauskaa miettiä välillä myös kummallisuuksia.

Esi-isät olivat heidän perheensä menneisyys ja perhe oli kaikki kaikessa. Niin se oli varmasti ollut myös esi-isille aikoinaan, Muumimamma ajatteli, sillä olivathan he yhä läsnä.

[jossujb]

Tämä on vaan niin ihana <3 Muumien esi-isät ovat jotenkin vaan niin suloisia karvapalloja, ja jotenkin hyvin herttaista, että muumien menneisyys ja nykyisyys asuu sulassa sovussa keskenään, ilman ristiriitaa. Kirjoissa vissiin sanottiin, että muumien esi-isät asuivat uuneissa ja kamiinan hormeissa, minkä takia muumitalotkin aina ovat perinteiden kunnioitukseksi korkeita kuin hormit.

Liekö muumien luontainen elinikä vaan niin mahdottoman pitkä, että ehtii evoluutiota tapahtua ennen kuin edelliset sukupolvet ovat menneet, vai ovatko esi-isät vain eräänlaisia eläviä fossiileja, kauan sitten muumeista eronnut primitiivinen sukuhaara? Joka tapauksessa, kuten muumimammakin, minustakin olisi aika jännittävää tulla itsekin muinaisista muinaisimmaksi, osin unohdetuksi mutta olevaksi.

Ihana tarina, kiitos <3

jjb

[Neiti Syksy]

Voihan Muumit ja esi-isät. ❤️ Rakastan muumeja (kuten varmasti valtaosa suomalaisista), ja vähän harmittaa, kun itse ei ole uskaltanut tarttua tähän fandomiin! Kuitenkin olet onnistunut mun mielestä maagisesti tässä tavoittamaan mm. Muumimamman ajatuksia ja sellaista hmm. Mitenhän sitä kuvailisin. Seisahtunutta tunnelmaa, että aika kulkee virtana eteenpäin ja kaikki pysyy samana. Tai vähän ei-samana, kerta Muumimamma vain aktiivisesti esi-isille ruokaa jättää, mutta kuitenkin.

Muumimammalla on muutenkin niin jännittäviä asioita, kuten esimerkiksi edesmenneen isoäitinsä reseptivihko ja keinoja parantua vaikka ja mistä. Vai olikohan se nyt isoäiti... Rakastan Muumimammaa hahmonakin ihan hirveästi, sellainen idyllinen ja rakastava. Minusta on niin ihanaa, että vanhat esi-isät muistetaan ja tarjotaan pannukakkuakin vähän extrana välillä niiden havujen lisäksi.

Kiitos tästä pienestä, oli ihana makoisa suupala työpäivän tauolla. ❤️

[Odo]

jossujb ja Syksy kiitos teille ihanista kommenteistanne. ♥ Esi-isät on kyllä huippuja muumeissa ja muistelinkin, että ne asuu jossain "piiloissa", mutta että kaminoissa! Sitä en muistanut, mutta saatettiinhan se mainita myös Muumilaakson tarinoissa. Ihana kuulla, jos on tavoitettu tässä sellainen muumimainen tunnelma ja Mammakin oma itsensä. Ootte huippuja, kiitos! Tätä oli kiva kirjoittaa niin kiva, että löysi lukijansakin!

Liekö muumien luontainen elinikä vaan niin mahdottoman pitkä, että ehtii evoluutiota tapahtua ennen kuin edelliset sukupolvet ovat menneet, vai ovatko esi-isät vain eräänlaisia eläviä fossiileja, kauan sitten muumeista eronnut primitiivinen sukuhaara?

Tämä lienee niitä mysteereitä, jotka pysyvät salassa!

[Neptunus]

Oi, muumit ja esi-isät. Esi-isät ovat kyllä mielenkiintoisia ja suloisiakin tapauksia Muumeissa. Yksi mun lempi muumimukeista on se esi-isämuki!

Tämä kuvasi erittäin kivasti esi-isien historiaa kuin nykyisyyttä. Ihanaa että Mamma jättää esi-isille syötävää ja pitää näitä ajatuksissaan. On kieltämättä hauska ajatus, että kun itse muumit nukkuvat niin esi-isät tulevat piiloistaan esiin juhlimaan ja syömään. No, onhan heillä tosiaan turkki, joten kylmääkin kestää paremmin.

Tämä oli oikea ilahdus iltaan. Ja totta kai esi-isätkin syövät pannukakkuja! Kiitos :3

[Odo]

Neptunus, kiitos kommentista! ♥ Minunkin yksi suosikkeja on juurikin esi-isämuki! En ole vuosiin keräillyt muumimukeja, mutta se on kyllä kolo, joka pitäisi hyllystäni paikata. Toinen on mörkö, joka sentään löytyy. Esi-isät (ja se mörkö) on kyllä ihan huippuja.

Ihana kommentti ja tottakai esi-isillekin pannukakku maistuu! Kivaa, että löysit tämän pariin ja kiitos itsellesi! ♥

[Larjus]

Voiii mikä söpö fici ♥ Muumien esi-isät on minustakin tosi sympaattisia otuksia ja varsin salaperäisiä. On kiva pohtia, mikä niiden tausta ja alkuperä onkaan, ja mikä on elinkaari, sitä mitä jossujbkin tossa edellä mietti. Mulle on aina tullut niistä mieleen myös kaikki kotihaltiat sun muut, ja Mamman niille tarjoama ruoka sopii hyvin siihenkin ajatukseen Pitäähän esi-isiäkin muistaa.

Tää oli tyyliltään kivasti vähän sellainen "opetuskirjamainen", tuli joissain kohdissa mieleen kuin olisi lukenut jotain fandom-wikiä Tykkään lukea sellaisia vapaa-ajallanikin (varsinkin TES-pelejä käsittelevä UESP on semmonen et voin selailla sitä vaikka miten pitkään). Hauska oli lukea tällaistakin tekstiä, vähän erilainen kuin monet ficit mutta kuitenkin ficimäinen.

[Fiorella]

Oi, mikä löytö! Varsinkin kun tässä taannoin mietin mielessäni, että teki mieli kirjoittaa muumien esi-isästä ficcinen vaikka raapalejuoksuun (se tosin jäi ajatuksen tasolle kaiken kiireen keskellä), mutta nyt huomasin, että täällähän oli jo mainio ficci aiheesta! Kukapa olisikaan sopivampi hahmo tähän kertojaksi, kuin perhekeskeinen Muumimamma, jolle perinteet ovat tärkeitä ja perhe lähinnä sydäntä. Yksi esi-isähän asuu myös muumitalon kaakeliuunin takana.

Esi-isien turkki oli usein takkuinen, mutta he auttoivat toisiaan sukimaan itsensä edustuskuntoon, kun he kokoutuivat yhteen.

Tässä oli jotain niin suloista, kun miettii vähän mököjä esi-isiä takkuisine turkkeineen sukimassa toisiaan.

Muumimamma kunnioitti esi-isiään ja jätti heille pieniä annoksia ruokaa myös kesäisin. Havunneulasia, yrttejä, pähkinöitä. Joskus myös pannukakkuja. Hän uskoi, että myös esi-isät pitivät niistä.

Oli ehkä maailman söpöintä, että Muumimamma vei esi-isillekin pannukakkuja. ♥ Voisiko mikään olla muumimammamaisemman sympaattisempaa kuin tämä kotoisan sydämellinen ele. Totta kai myös esi-isät pitävät Mamman pannukakuista! Awws. ♥