Nimi: Aamuhetki
Kirjoittaja: Kupla
Genre: Romance
Paritukset: Lucius/Narcissa
Ikäraja: S
Vapausvastuu: En omista tässä tekstissä mainittuja henkilöitä, paikkoja tai muita asioita. Ne kuuluvat J. K. Rowlingille. En saa tästä rahallista korvausta.
Tiivistelmä: Me kaksi sovimme todella toisillemme, molemmat yhtä estyneitä ja rakastamiseen kyllästyneitä.
A/N: Tekotaiteellista höttöä, toisaalta pidän, toisaalta en. Kirjoitustyyli vanhahtava – ei pitäisi lukea kirjoja ennen spurttiraapaleen kirjoittamista. Sanaksi annettiin linna/linnoitus, ja pornon sijaan syntyi tällaista. Tänään tupla.
”Itse asiassa se on yllättävän helppoa”, totesin itsekseni eräänä aikaisena aamuna. ”On yllättävän helppoa rakentaa muuri sydämensä ympärille.”
”Todellako”, kuvittelin äänen vastaamaan. ”Mutta ei sinun sydämesi ympärillä ole muuria. Kyllä sinä rakastat, ainakin poikaasi.”
Tuhahdin halveksivasti äänelle.
”Ehei. Ei rakastaminen esty, vaikka sydämen ympärillä olisi paksuseinäinen linnoitus. Kyllä sitä voi yhä rakastaa. Sen sijaan se estää muita rakastamasta minua, ja se vasta onkin kätevää! Minä tiedän, miltä haavoittuminen tuntuu, ja ehkä siksi haluan suojella muita.”
En viitsinyt enää jatkaa tuota kuvitteellista keskustelua, ja annoin äänen unohtua. Jäin katselemaan aamuauringon valossa kullanhohtoisina leijuvia pölyhiukkasia. Ne keinuivat näkymättömien lankojen varassa, värisivät ja lopulta aina katosivat näkyvistäni.
”Ollapa tuollainen”, huokaisin varomattomasti ääneen.
”Millainen?” uninen ääni kysyi. Kurottauduin silittämään unenkarheaa poskea ja painamaan sille suukon. Silmät unesta sikkaralla, muuri poljettuna pois. Me kaksi sovimme todella toisillemme, molemmat yhtä estyneitä ja rakastamiseen kyllästyneitä.
”Ei mitään. Puhuin itsekseni”, kuiskasin hymyillen. Minkähän ihmeen takia minä rakastin ja hän rakasti, vaikka molemmat olivat piiloutuneet koloihinsa jo aika päiviä sitten? Kenties kyse oli siitä, että muurit olivat alemmalla kuin me myönsimmekään, tai siitä, että olimme jo tottuneet siihen, että toinen rakasti.
Mutta rakkaus ei ollut sammunut, vaikka sitä ei ollut ruokittu pitkään aikaan. Kenties linnoitus juuri pitää sen elävänä.