Ficin nimi: Yhdessä (kokonainen ja onnellinen)
Kirjoittaja: Lyra
Fandom: The Witcher
Vastuunvapaus: En omista kyseistä sarjaa, enkä saa tästä tuotoksesta rahaa
Paritukset: Geralt/Yennefer (taustalla)
Summary: Geralt ei valittanut tilanteestaan, mutta joskus tuntui siltä, että heidän pienestä perheestään puuttui vielä joku. Että lapsilla olisi hyvä olla myös äiti.Ikäraja: S
Varoitukset: -
A/N: Valvatti ja Ciri on sisaruksia ja jostain syystä he ovat joutuneet Geraltin kasvatettaviksi. Tämä oli lähinnä vain pientä fiilistelyä.
Yhdessä (kokonainen ja onnellinen)
1.Viisi vuotta aiemmin Geralt olisi voinut kuvailla elämäänsä ihanaksi. Tai ainakin vapaaksi. Sitten oli tapahtunut kaikenlaista ja pian Geralt huomasi viettävänsä kaiken aikansa kahden pienen lapsen kanssa. Ciri oli neljän vanha ja suloisin tyttö, jonka hän oli koskaan tavannut. Valvatti oli seitsemän ja aina työntämässä sormiaan ja nenäänsä väärään paikkaan.
Geralt ei ollut koskaan ajatellut, että jonain päivänä hänestä tulisi isä - eikä hän biologisesti sitä nyt ollutkaan - mutta useiden sattumien kautta hän oli jäänyt vastuuseen näistä kahdesta lapsesta.
Geralt ei valittanut tilanteestaan, mutta joskus tuntui siltä, että heidän pienestä perheestään puuttui vielä joku. Että lapsilla olisi hyvä olla myös äiti.
2.Geralt heräsi siihen, että joku pomppi hänen päällään.
“Valvatti”, Geralt mutisi ja heitti peiton yltään. Hänen kummastuksekseen, myös Ciri oli kiivennyt sängylle.
“Huomenta, Geralt”, Ciri sanoi. “Sataa lunta.” Geralt huokaisi.
“Lumisotaa!” Valvatti huusi edelleen sängyllä pomppien.
“Alas, Valvatti”, Geralt komensi noustessaan sängystä. Ciri kiipesi vikkelästi lattialle. Tyttö oli jo pukenut ylleen toppatakin ja päässään tällä oli tupsupipo. Vaikutti siltä, että Valvatti oli auttanut sisartaan pukemisessa. Geralt kietoi kätensä Valvatin ympärille ja laski pojan lattialle.
“Ensin aamupalaa”, hän ilmoitti. Valvatti ryntäsi heti ulos makuuhuoneesta Ciri perässään. Tupsupipo putosi kaikessa kiireessä lattialle ja Geralt noukki sen ylös, ennen kuin seurasi lapsia keittiöön.
3.Geralt paistoi heille kaikille kananmunat paahtoleivän päälle ja viipaloi sitten tomaatin Cirille. Valvatti sähelsi oman veitsensä kanssa siihen malliin, että oli täysin ihmeellistä, ettei poika saanut yhtään vammaa käsiinsä. Geralt keitti itselleen kahvia ja istui sitten paikalleen pöydän päähän. Keittiön ikkunasta näki, että ulkona tosiaankin satoi lunta. Geraltin pitäisi säätää lämpöpattereita, jos pakkanen kiristyisi.
“Saadaanko me kaakaota?” Valvatti kysyi heti, kun oli saanut leipänsä syötyä.
“Joo”, Ciri innostui. “Kaakaota.”
“Ehkä lumisodan jälkeen.” Geralt hörppäsi kahvistaan ja tuijotti ulos ikkunasta. Lumisade näytti yltyvän.
“Käykää pesemässä hampaat ja pukekaa ulkovaatteet”, hän sanoi. Valvatti pomppasi pystyyn ja melkein kaatoi tuolinsa kiirehtiessään ulos keittiöstä.
4.Geralt auttoi Ciriä tekemään muutaman lumipallon samalla, kun Valvatti ryntäili ympäri pientä pihaa ja hyppeli lumikinoksesta toiseen. Ei mennyt kauaa, kun pehmeä lumipallo jo lensi Geraltin selkään. Valvatin nauru kaikui pihalla. Geralt pyyhkäisi hiukset silmiltään ja kääntyi Valvatin puoleen.
“Selkään!” Ciri huusi ja hyppi hänen vieressä. Tytöllä oli lumipallot molemmissa käsissään. Geralt kyyristyi ja otti tytön selkäänsä. Sitten he juoksivat yhdessä Valvattia kohti. Poika viskoi lunta heitä kohti, mutta Ciri tähtäsi paremmin ja pian Valvatti juoksi kirkuen karkuun.
“Luovutan”, Valvatti kiljui, kun Ciri oli kiivennyt alas Geraltin selästä ja hypännyt veljensä päälle lumikinokseen. Geralt seurasi lasten leikkiä sivusta ja hymyili.
5.Geralt auttoi lumiset vaatteet lapsien yltä ja ripusti ne kylpyhuoneeseen kuivumaan. Lasten nauru täytti pienen asunnon ja sellaisina hetkinä Geralt ei kaivannut entistä elämäänsä ollenkaan. Sellaisina hetkinä Ciri ja Valvatti olivat kaikki, mitä hän elämäänsä tarvitsi.
“Minä olen lohikäärme”, Valvatti juoksi ympäri olohuonetta ja levitteli käsiään kuin siipiä. Ciri oli kiivennyt nojatuoliin ja kietoutunut vilttiin.
“Sinä voit olla prinsessa, joka on vankina tornissa”, Valvatti pysähtyi selittämään sisarelleen.
“Minä en halua olla aina prinsessa”, Ciri valitti. Geralt riensi pysäyttämään alkavan riidan:
“Kuka haluaa kaakaota?” Molemmat halusivat ja lopulta he kaikki ahtautuivat sohvalle kaakaomukit käsissään katsomaan elokuvaa. Sellaisina hetkinä Geralt oli onnellinen.
6.Lumien sulettua lopullisesti Geralt istutti Cirin kanssa puutarhaan siemeniä, josta myöhemmin kasvaisi kauniita kukkia. Valvatti kiipeili vanhassa tammessa ja Geralt pelkäsi koko ajan, että poika vahingossa putoaisi.
“Näinkö?” Ciri kysyi ja työnsi pienet sormensa multaan. Geralt nyökkäsi ja antoi tytölle kaksi siementä kuoppaan laitettavaksi.
“Minkä värisiä näistä tulee?” Ciri kysyi. Geralt vilkaisi pakettia:
“Violetteja.” Ciri nyökkäsi ja peitti siemenet mullalla. Samalla hetkellä Valvatti kirkaisi ja hetken aikaa Geralt oli varma, että kääntyessään näkisi Valvatin putoavan puusta. Poika kuitenkin oli edelleen puussa ja huitoi käsillään ympäriinsä.
“Hämähäkki”, Valvatti huusi. Geralt huokaisi ja nousi maasta.
“Tuollainen poika ja pelkää hämähäkkejä”, hän mutisi.
7.“Tämähän on ihan pieni”, Geralt sanoi noukkiessaan hämähäkin Valvatin hiuksista.
“Vie se pois. Vie se pois!” Valvatti huusi ja kavahti entistä kauemmas hämähäkistä. Ciri kikatti veljelleen. Geralt hymähti itsekin ja viskasi hämähäkin maahan. Se oli tuskin sormenpään kokoinen. Valvatti näytti kuitenkin edelleen järkyttyneeltä.
“Huhuu, onko ketään kotona?” naisen ääni sai Geraltin säpsähtämään. Samassa portti työnnettiin auki ja nainen astui pihalle.
“Yen!” Ciri huusi ja jätti siemenet niille paikoilleen. Tyttö ryntäsi naisen helmoihin ja Geralt kuuli kuplivan naurun. Geralt koppasi Valvatin puusta selkäänsä ja asteli pihan poikki.
“Yennefer”, hän sanoi. “Pitkästä aikaa.” Nainen kohotti katseensa.
“Muutama kuukausi”, Yennefer sanoi. “Olin matkoilla.”
8.“Toitko tuliaisia?” Valvatti kysyi ja kiipesi ripeästi alas Geraltin selästä halatakseen naista.
“Tietenkin”, Yennefer sanoi, mutta hänen katseensa oli Geraltissa. “Kaikille.”
“Eiköhän mennä sisälle”, Geralt komensi. “Pese kätesi huolella Ciri.” Lapset juoksivat kilpaa ovelle ja jättivät Yenneferin ja Geraltin hetkeksi kahden.
“Tuliaisia?” Geralt kysyi.
“Älä huoli”, Yennefer sanoi. “En hemmottele heitä pilalle.” Geralt tuhahti, mutta kun Yennefer kiskoi hänet halaukseen, hän ei voinut olla hymyilemättä.
“Mukavaa, että palasit.”
“Niin minustakin”, Yennefer sanoi.
“Älkää kuhnailko siellä”, Valvatti huusi ovelta. Hän oli jo riisunut ulkovaatteensa ja oli nyt sukkasillaan. “Me tahdotaan tuliaisia!”
“Tulossa”, Yennefer sanoi ja irrottautui halauksesta. Geraltista tuntui hieman tyhjältä.
9.Geralt keitti heille kahvia sillä välin, kun Yennefer esitteli lapsille uusia leluja.
“Väität, ettet hemmottele heitä, mutta hemmottelet kuitenkin”, Geralt sanoi, kun Yennefer auttoi Cirin pöydän ääreen. Tytöllä oli käsissään uusi satukirja. Yennefer virnisti ja pudotti muutaman sokeripalan kahviinsa.
“Kai sinä kiitit?” Geralt sanoi Cirille.
“Tietenkin”, Ciri sanoi hymyillen.
“Entä sinä?” Geralt kääntyi Valvatin puoleen. Poika oli saanut lelumiekan.
“Kiitos, Yen”, Valvatti kiirehti sanomaan.
“Miksi sinä palasit?” Geralt kysyi, kun lapset olivat saaneet keksejä sekä mehua ja siirtyneet olohuoneen lattialle uusien lelujensa kanssa.
“Eikö sinulla ollut ikävä?” Yennefer kysyi siemaistessaan kahvistaan.
“Tietenkin”, Geralt sanoi, mutta Yennefer oli ollut poissa kauan.
10.“Minä olen miettinyt”, Yennefer aloitti ja vilkaisi sitten sisaruksia olohuoneessa.
“Että jäisit”, Geralt lopetti lauseen naisen puolesta. “Sanot sitä joka kerta.” Yennefer huokaisi ja laski kahvikupin pöydälle.
“Saattaa olla, mutta tällä kerralla minä tarkoitan sitä”, Yennefer sanoi.
“Aivan yhtä paljon kuin viimeksi”, Geralt sanoi hiljaa. “Ciri ja Valvatti varmasti rakastaisivat sitä, että jäisit.”
“Entä sinä, Geralt?” Yennefer kysyi kallistaen päätään.
“Minä olisin halunnut, että sinä jäät”, Geralt sanoi. “Mutta sinä et koskaan halunnut jäädä.” Yennefer katsoi häntä silmiin ja yritti hymyillä.
“Kiitos kahvista”, nainen sanoi noustessaan. “Oli mukava nähdä.”
“Niin”, Geralt huokaisi. “Sano hyvästit lapsille ennen kuin lähdet.”
Kun Yennefer oli lähtenyt, Geralt auttoi Ciriä kastelemaan pihan, jotta kukat voisivat kasvaa. Sitten hän miekkaili Valvatin kanssa, kunnes oli aika käydä nukkumaan. Hän luki sisaruksille sadun uudesta kirjasta ja peitteli heidät sänkyihinsä.
Välillä Geralt kyllä mietti, että Ciri ja Valvatti tarvitsivat äitiä, mutta Yennefer ei ollut sellainen äiti, jota he tarvitsivat.
