Star Trek: Harkittua harjoitusta (S) Kirk/Spock, romanttinen draama

[Fiorella]

Nimi: Harkittua harjoitusta
Kirjoittaja: Fiorella
Fandom: Star Trek (vanha)
Tyylilaji: Humoristisen romanttinen draama (?)
Paritus: Kirk/Spock
Ikäsuositus: S
Vastuuvapautus: Myöskään tällä saralla en ota minkäännäköistä kunniaa henkilöhahmoista, paikoista ja canon-juonesta, vaan ne perustuvat elokuvaan/tv-sarjaan. Kirjoitan vain itseni ja toivon mukaan toistenkin iloksi, siinä kaikki saamani (ja kaipaamani) hyöty.
Haasteet: Finfanfun 1000 189. Millainen
Yhteenveto: Kirkin tehopusu ei välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin.
Lukijalle: Mielijohteesta syntynyt ylläri Karvalakkirakastajalle, joka tykkää näistä hahmoista. <3 Jälleen kerran kirjoitan fandomista, jota en tunne, joten pahoitteluni mahdollisista virheistä. Olen nähnyt Youtube-klippejä, jotka toimivat vahvoina innoittajina aiheeseen, mutta siinäpä kaikki.
 


Harkittua harjoitusta


- Kapteeni?
- Mitä nyt, Spock? Kirk vaikutti hämmentyneeltä, mutta aina yhtä ilahtuneelta nähdessään suosikkiupseerinsa astuessaan tämän huoneeseen. Hän huomioi, että Spock oli epätavallisen kiihtynyt, vaikka satunnaisen katsojan silmään hänen käytöksensä toki vaikutti pikemminkin epätavallisen hillityltä. - Tulin heti, kun sain kutsusi. Onko jokin vialla?

Spock näytti siltä kuin hän olisi mieluummin jättänyt asiansa sanomatta, mutta velvollisuudentunto vaati häntä tarttumaan asiaan. Katsekontaktia vältellen mies aloitti kertomaan mieltään painaneen huolenaiheensa.

- Toivon, ettet pidä minua epäasiallisena, kun tartun tällaiseen aiheeseen. Olen kuitenkin tehnyt käytöksestäsi huolestuttavan huomion, joka vaatii asiaan puuttumista.
- Niinkö? yllättyi Kirk. – Mitä se koskee?

Spock vaikutti entistäkin vaivaantuneemmalta, mutta pakottautui jatkamaan suorastaan korostetun muodollisesti.
- Teidän tekniikkaanne, kapteeni.
- Mitä ihmeen tekniikkaa?
- Sitä, jota käytätte … fyysisissä kohtaamisissanne. Havaintojeni mukaan lähinnä naispuolisten henkilöiden seurassa.

Kirk näytti entistäkin hämmentyneemmältä miettiessään, missä Spock oli päässyt seuraamaan hänen fyysistä toimintaansa naisten kanssa. Yleensä hän sulki ovet jäljessään.
- Tarkoitatko…
Spock miltei pyöritteli silmiään ja painoi katseensa alas. Välttääkseen vieläkin kiusallisemman tilanteen, hän puhui epätyypillisen suoraan.
- Tarkoitan teidän suutelemistapaanne, kapteeni.

Kirk tunsi välitöntä helpotusta siitä, että kyse oli ainoastaan suutelusta. Spock puolestaan kääntyi kiusaantuneena selin kyetäkseen jatkamaan.
- Teillä on tapana toteuttaa itseänne hyvin intohimoisesti. Olemme matkalla planeetalle, jonka väestö on vulkanuslaisiakin hillitympää. Et mitenkään voi – tervehtiä naisväkeä tavalla, johon vaikutat tottuneen. Ja tiedossani on, että Enterprisen vastaanottavan aluksen kapteeni on naispuolinen, kuten myös kaikki sen upseerit.

Kapteeni rypisti kulmiaan mietteliäänä. Spock vaikutti olevan vakavissaan.
- Ehkäpä sinun tulisi näyttää minulle, kuinka se tulisi tehdä, Kirk virkkoi lopulta.

Spock näytti hämmentyneeltä.
- Kapteeni, täällä ei ole naisia paikalla. Haluatteko, että kutsun jonkun…
Kirk pudisti päätään. Hänen silmissään pilkahti jotakin, mitä Spock ei oikein osannut tulkita. Tai ehkä hän ei vain halunnut osata.
- Mitäpä suotta, tuumasi Kirk leppoisasti, vaikka hänen kätensä liikkuivatkin hermostuneesti. - Jos yksinkertaisesti vain… Sinä esittelisit minulle asianmukaisen tekniikan itse.

Spock katseli häntä hetken hiljaa.
- Lieneeköhän se aivan soveliasta, hän viimein lausui kuin itsekseen ääneen pohdiskellen, siirrellen papereita työpöydällään, vaikka ne olivatkin ihmissilmään katsoen moitteettomassa järjestyksessä.
- Tässähän on kyse silkasta teoriasta, vakuutti Kirk esittäen huolettomampaa kuin olikaan.

Häntä epäilytti, että Spock näki hänen lävitseen ja pahastui jo ehdotuksesta. Mies ei olisi voinut yllättyä enempää, kun tämä vastasi hänelle tyynesti, joskin edelleen tavaroitaan järjestellen.
- Olet oikeassa, Jim. Protokollan mukaan kapteenin sanaa ei tule kyseenalaistaa. Teorian vahvistaminen on varmasti tarpeen.

Hän vilkaisi toiseen nopeasti ja laski jälleen katseensa karttojen pariin. Sitten hän kiersi pöydän ympäri ja asettui ryhdikkäästi Kirkin eteen, kohdaten tämän katseen ilmeenkään värähtämättä.
-  Lähimpänä miehenäsi vahvistan havaintoni todettuani, mitä korjattavaa tekniikassasi on.
- Tehdään näin, vakuutti kapteeni rohkaistuneena. – Näytän, kuinka tavallisesti toimisin.

Innokkaana Kirk painautui vasten vulkanuslaista ja yllätti tämän kiihkollaan niin, että hän törmäsi pöytään takanaan.
Spock irtautui ja katsoi tiukasti varpaisiinsa. Kirk huomasi hänen hengityksensä kiihtyneen hivenen. Hän värisi korvanpäitään myöten.
- Oliko tämä hyvä? Kirk tiedusteli ystävällisesti.
Spock pudisti päätään. Hän kokosi itseään hetken ennen kuin kohotti katseensa ja vaikutti taas omalta hillityltä itseltään.
- Sain liikaa vaikutteita. Tämä täytyy toteuttaa hitaammin. Jim, olet liian kiireinen.
- Kokeillaanpa uudestaan, Kirk ehdotti suopeasti. – Olen tällä kertaa niin hidas kuin osaan.

Spock ei voinut kieltää, etteikö kapteeni olisi tehnyt mitä lupasi. Mutta hän ei vaikuttanut vieläkään täysin tasapainoiselta, kun Kirk vetäytyi hänestä erilleen.
- Mitä nyt oli vialla? hän kysyi huolestuneena. - Viivyttelin niin paljon kuin kykenin.
- Ehkäpä hieman vähemmän… syvyyttä olisi parempi, onnistui Spock takeltelemaan.
- Todellako? huolestui Kirk. – Parasta kokeilla vielä kerran. Hitaasti, ja kevyemmin, niinkö?

Kirk paneutui suoritukseensa huolellisesti ja katsoi jälleen kumppaniaan läheltä silmiin kysyvin ilmein.
- Kenties nyt meni hyvin?
Spock nielaisi.
- Parempi, paljon parempi. Mutta ehdottomasti vähemmän kosteutta.
- Taivaan tähden, kuinka se oikein onnistuu? hermostui Kirk.
- Sulkisitko suuta hieman enemmän, Spock neuvoi. – Annahan, kun näytän.

Ja hän havainnollisti sanojaan hillityn suudelman kautta. Kirk mutristi suutaan ja yritti samaa.
- Menikö nyt hyvin?
- Se onnistui suhteellisen hyvin, kapteeni.
Spock näytti harkitsevaiselta. - Ehkä vielä hieman tätäkin lyhyemmin, niin vaikutelma on täydellisen kohtelias.

Kirk suikkasi kevyen suukon upseerinsa suljetuille huulille.
- Onnistuinko viimein?
- Täydellistä toimintaa, hyväksyi Spock. – Juuri sovelias tapa suudella vieraita naisia. Ehkäpä silkka kädenpuristuskin riittää, riippuen planeetan etiketistä.

Kirk hieroi leukaansa.
- Kiitos, Spock. Olisin joutunut noloon tilanteeseen ilman apuasi.
- Eipä kestä. Olen aina käytettävissä kun tarvitset, kapteeni. Varmasti tiedätkin sen.

Spock kääntyi järjestelläkseen tavarat pöydällä takaisin ojennukseen. Kirk oli ehtinyt jo ovelle, kun hän kääntyikin takaisin huoneeseen päin.
- Spock?
- Niin, kapteeni?
- Olet kulttuurintuntemuksessa omaa luokkaasi. Ehkäpä minun tulisi tarkistaa näitä asioita sinulta jatkossakin.

Ohikiitävän hetken hän näytti hämilliseltä kuin ujo poikanen. Spock miltei hymyili sen nähdessään.
- Toki.
- Näissä asioissa ei voi kerrata kylliksi taitojaan, Kirk puolusteli, vaikka tunsikin siinä olevan selittelyn makua.
- Olet oikeassa, Jim hyvä, vakuutti Spock vilpittömään tapaansa. – Harjoitus takaa virheettömän lopputuloksen.
- Oliko se virheetön? varmisti Kirk silmissään pilkahtaen.
- Kertakaikkisen, Spock totesi, mutta vaikutti siltä, kuin jokin tunne olisi värähtänyt hänen kasvoillaan. – Ellet sitten epäile, että tekniikkaa tulisi vielä tarkistaa?

Kirk nyökytti päätään helpotuksen kuultaessa ilmeessään.
- Jospa vielä muutaman kerran?
- Tietenkin, kapteeni.
Spock astui lähemmäs luokseen astelevaa miestä.
- Ollakseni aivan varma tästä… Ei siis tällä lailla? varmisti Kirk, tarttuen miestä molemmista hartioista ja painaen suunsa hänen huulilleen.
- Ei missään nimessä, Spock vastasi Kirkin viimein päästäessä hänet syleilystään. – Onnekseni minulla on näin huolellinen kapteeni. 

Kirk taputti sinistä hihaa kannustavasti.
- Onni on minun puolellani, hän vakuutti silmät ylpeydestä säteillen. – Kenelläkään ei voisi olla huolellisempaa opastajaa ja ystävää kuin minulla.

Hetken aikaa he hymyilivät toisilleen lämpimästi, kunnes kumpikin tunsi olonsa hieman nolostuneeksi ja vetäytyi tahoilleen. Hymy ei kuitenkaan karannut kummankaan kasvoilta heidän jatkaessaan omien askareidensa parissa.


* * *

Vieraan planeetan asukkaiden kohtaaminen oli aina yhtä jännittävää, mutta tällä kertaa siihen sekoittui uusi jännitystä luova elementti. Heidän siirtyessään värähdellen vieraan aluksen kannelle vastatusten rivinä seisovaa tuntematonta isäntäväkeä Kirk ryhdisti rintaansa, astui kohteliaasti lähemmäs ja vastasi hillityn arvokkaasti vieraan vallan johtajattaren poskisuukkoon. Toisilleen kumartaen molemmat kapteenit hyväksyivät yhteistyökumppaninsa ja päätyivät suunniteltuun sopimukseen.

Myöhemmin Enterprisen komentosillalla Kirk huomasi, että kämmen hakeutui hänen omaansa pöydän alla. Spock katsoi tiiviisti eteensä, ilmeenkään värähtämättä, mutta hänen kätensä ote oli lämmin ja vakaa. Silloin kapteeni hymyili ohjatessaan aluksen uuteen kurssiin. Hän tiesi onnistuneensa täydellisesti – useammalla tavalla kuin oli odottanutkaan.
 

* * *   

[Karvalakkirakastaja]

Tämä olikin melkoinen yllätys mulle. Hyvin sä tuolleen lonkalta vedät, tai niihin youtube-klippeihin perustuen, mutta nehän kyllä kertoo kaiken olennaisen kuten tästä huomataan.  En olisi tullut edes ajatelleeksi koko vanhanaikaista leffapussaustyyliä ellet olisi siitä maininnut.  Nyt mä nauran sille jatkuvasti. Mutta asiaan. Kyllä se istuu todella hyvin Spockin analyyttiseen mieleen, että asiaa voidaan lähestyä näin ja toisaalta Kirk voisi ihan hyvin miettiä, että antaa Spockin opettaa oikea tekniikka. Sirä paitsi se on loistotekosyy Kirkille päästä pussaamaan Spockin kanssa. Miksei se ole tajunnut sitä siinä sarjassa? Tai sitten se oli Spock, joka oli tosiasiassa kiero. Sehän aina väittää, ettei vulkanuslaiset valehtele, mutta se on puoliksi ihminen ja ihmiset valehtelee.

Kiitos tästä. Poistun hihitellen takavasemmalle. 

[zilah]

Voi apua! En ehkä kestä! <3 

Spock neuvomassa Kirkille suutelemistekniikoita! 

- Jospa vielä muutaman kerran?
- Tietenkin, kapteeni.
Spock astui lähemmäs luokseen astelevaa miestä.
- Ollakseni aivan varma tästä… Ei siis tällä lailla? varmisti Kirk, tarttuen miestä molemmista hartioista ja painaen suunsa hänen huulilleen.
- Ei missään nimessä, Spock vastasi Kirkin viimein päästäessä hänet syleilystään. – Onnekseni minulla on näin huolellinen kapteeni.

Tälle kyllä repesin ihan täydellisesti! Tottakai pitää tekniikat hioa täydelliseksi! Ja aika ajoin tietysti pitää ottaa uusintaharjoituksia! <3

Kiitos tästä herkkupalasta! <3



zilah

[Fiorella]

Hihii, myöhäinen mutta sitäkin hyväntuulisempi kiitos kommenteistanne, Karvalakkirakastaja ja zilah! <3 Saivat minutkin kikattamaan itsekseni.

Tai sitten se oli Spock, joka oli tosiasiassa kiero. Sehän aina väittää, ettei vulkanuslaiset valehtele, mutta se on puoliksi ihminen ja ihmiset valehtelee.

Ohoo, mikä oivallus! Tätä en tiennyt/tullut ajatelleeksi, mutta kieltämättä erittäin loogiselta kuulostaa! 

[Pura]

Tervehdys kommenttikampanjasta! <3
Olin iloinen kun löysin listauksestasi matalan ikärajan Kirk/Spockia, sillä se on aika poikkeuksetta suloista luettavaa josta tulee hyvä mieli, ja sitä oli ehdottomasti tämäkin!

On Spockilta todella in character lähestyä suutelemista tuollaisesta näkökulmasta, ja hyvää työtähän hän tekee opettaessaan Jimille hiukan itsehillintää ja soveliaisuutta, vaikka sitten kummallakin olisi muutamia taka-ajatuksia ja pieni pilke silmäkulmassa

Kirk pudisti päätään. Hänen silmissään pilkahti jotakin, mitä Spock ei oikein osannut tulkita. Tai ehkä hän ei vain halunnut osata.
- Mitäpä suotta, tuumasi Kirk leppoisasti, vaikka hänen kätensä liikkuivatkin hermostuneesti. - Jos yksinkertaisesti vain… Sinä esittelisit minulle asianmukaisen tekniikan itse.

Spock katseli häntä hetken hiljaa.
- Lieneeköhän se aivan soveliasta, hän viimein lausui kuin itsekseen ääneen pohdiskellen, siirrellen papereita työpöydällään, vaikka ne olivatkin ihmissilmään katsoen moitteettomassa järjestyksessä.
- Tässähän on kyse silkasta teoriasta, vakuutti Kirk esittäen huolettomampaa kuin olikaan.

Ihanan asiallista kiertelyä ja kaartelua :'D Tällainen sanailu on näille kahdelle tosi sopivaa, ja sitä oli ilo lukea.

Iloa tuottivat myös suudelmat ja etenkin niiden muokkauminen epäsopivista varsin siveiksi ja takaisin Ehkä olisin kaivannut vielä enemmän kuvausta siitä, miltä suudelmat heistä tuntuivat, mutta toisaalta matalan ikärajan tekstiin sopiikin pitää kuvailu minimissä ja keskittyä keskusteluun ja tunnelmaan muuten.

Myöhemmin Enterprisen komentosillalla Kirk huomasi, että kämmen hakeutui hänen omaansa pöydän alla. Spock katsoi tiiviisti eteensä, ilmeenkään värähtämättä, mutta hänen kätensä ote oli lämmin ja vakaa.

Tämä lopetus oli aivan ihana, ja sai kyllä hymyilemään siksikin, että tämähän on Spockilta rohkeaa, ellei jopa aika hurjaa! Vulkanuslaisillehan kahden sormen koskettaminen toisen sormiin vastaa suudelmaa, joten kädestä pitämisen täytyy olla jo jossain kiihkeän suutelun tasolla, ja siinä sitä vaan harrastetaan sellaista pöydän alla julkisella paikalla <3

Kiitos tästä, pidin hahmojen kemiasta, keskustelusta ja pusuista paljon, ja tämä tosiaan jätti jälkeensä hyvän mielen, niin kuin arvelinkin.

[Fiorella]

Kiitos kommentistasi, Pura! Oli hauskaa, että valitsit tämän vähemmän luetun ficin. Ja ilahdutti kuulla, että se oli toivotunlaista luettavaa eikä hahmotulkinta mennyt liikaa metsään.

[Beelsebutt]

Kommenttikampanjasta väsynyttä huomenta! o7

Ensinnäkin täytyy sanoa, että mielijohteesta syntyneet yllärit ovat yleensä varsin muikeita! Kuten tämäkin, sillä alku on varsin muheva Spockin kiusaantuneisuuden ja Kirkin pokerinaamalla heitetyn huumorin kera.

Kapteeni rypisti kulmiaan mietteliäänä. Spock vaikutti olevan vakavissaan.
- Ehkäpä sinun tulisi näyttää minulle, kuinka se tulisi tehdä, Kirk virkkoi lopulta.

Ehkäpä niin! Kuten Spock tuossa sanoo, hän on Kirkin lähin mies <3

Tää on kyllä kaikessa kankeudessaan (siis en tarkoita kirjoitustyyliä vaan näitä hahmoja, apua, eikä ne nyt oikeasti kankeita ole vaan käyttäytyvät juuri, niin kuin protokolla vaatii, haha!) aivan ihanan sulavaa! Tuli mieleen sellainen joku vanha tanssityyli, jossa on tietyt askellukset ja hyvinkin jäykät muotoseikat niin asuissa kuin päänliikkeissäkin, mut sit kun sen osaa niin tanssiin tulee niin paljon sulavuutta, että se ei ole jäykkää ollenkaan! Ihan kuin nämä kaksi osaavat toisensa niin hyvin, ettei varmasti kukaan muu <3


Kiitos tästä!

[Fiorella]

Kiitos kommentistasi, Beelsebutt!

Hauskaa, että tällainen tarina miellytti! Kieltämättä tämä kaksikko on melko kankeaa väkeä, mutta onhan nyt toki protokollaa noudatettava ja esiinnyttävä arvokkaana.