Title: Paras velho voittakoon!
Author: FractaAnima
Genre: draama, tietovisa
Rating: S
Characters: Hermione ja Severus, sekä muita Feeniksin killan jäseniä.
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa hahmot, minä omistan mielikuvitukseni. En saa tästä minkäänlaista hyvitystä.
Oneshot
Haasteisiin:FF100 sanalla 017. Ruskea
FFF1000 sanalla 467. Mazagran
Kielellisesti sivistävä kesähaaste
A/N: Tämä on
Nevillalle, joka alkoi puhua Severuksesta tietovisassa, mistä minä sitten inspiroiduin ihan liikaa.
Paras velho voittakoon!
Kalmanhanaukio kahdessatoista oli päättymäisillään jälleen yksi Feeniksin killan kokous. Ihmiset nyökkäilivät toisilleen ja kokoilivat läpikäytyjä materiaaleja. Molly Weasley oli kadonnut keittiöön keittämään kaikille teetä, mitä luultavammin tarjolla olisi myös skonsseja, juustoa ja jotakin hilloketta.
"Eiköhän pidetä perinteinen tietovisailta nuorten ystäviemme liittymisen kunniaksi", Arthur Weasley ehdotti.
"Erinomainen idea", Remus hymyili.
"Minä otan parikseni Harryn", Sirius nyökkäsi pojalle, joka näytti hyvin tyytyväiseltä.
"Selvän teki", poika vastasi kummisedälleen.
"Hmm, tarvitsen parikseni jonkun terävän", Ron pohti ääneen. Hermione katsahti häntä huokaisten syvään. Tytön katse kiersi huoneen läpi etsien sopivaa paria, sillä ystävänsä tuntien Hermione tiesi, ettei Ronista olisi hänelle mitään apua. Hänen katseensa osui teepannua kantavaan Mollyyn ja mieheen, jonka kanssa tämä keskusteli.
"Minä otan parikseni professori Kalkaroksen", Hermione ilmoitti. Kaikkien pöydässä istuvien katseet kääntyivät Hermionen suuntaan. Myös Kalkaros tuijotti tyttöä pistävästi. Molly oli kohottanut kulmansa hyvin korkealle.
"Mitä? Oletko järjiltäsi?" Ron yritti kuiskata, mutta hänen äänensä kiiri hiljaisuudessa jokaisen korviin.
"Öm, Hermione, professori Kalkaroksella ei ole ollut tapana visailla kanssamme", Remus katsahti sanojensa lomassa Kalkarosta. Mies yritti selvästi tehdä tilanteesta heille kaikille helpomman. Kalkaros liikahti.
"Kukaan - ei ole koskaan pyytänyt", professorin kasvoille nousi hyvin omahyväinen ilme, kun hän asteli pöydän ääreen ja veti itselleen esiin tuolin Hermionen vierestä. Hermione katsahti nopeasti Harryyn pohtien, oliko tämä sittenkään hyvä idea. Harry kohautti hänelle huomaamatta olkiaan.
"Hyvä on, minä pelaan sitten Remuksen parina", Ron tokaisi.
"Se sopii", Remus hymyili näyttäen pojalle tyhjää paikkaa vieressään.
Loputkin osallistujat muodostivat pareja: Molly ja Arthur, Fred ja George sekä Tonks ja Kingsley.
"Meitä on pariton määrä", Hermione huomasi yhtäkkiä seuratessaan ihmisten parien muodostusta.
"Oi, ei huolta nuori neiti Granger, minä voin hyvin toimia pelin johtajana", Dumbledore hymyili. Vanha velho näytti olevan erityisen mielissään siitä, että professori Kalkaroskin oli saatu osallistumaan.
Mollyn kannettua esiin skonssit ja lisukkeet, tietovisa vihdoin alkoi. Dumbledore nosti huoneen kirjahyllystä esiin pienen gramofonia muistuttavan kojeen ja napautti sitä taikasauvallaan. Koje rahisi hetken ennen kuin aloitti.
"Hyvää iltaa arvoisat visailijat. Tervetuloa pelaamaan. Kysymyksiä tulee yhteensä kymmenen. Vastausvuoron saatte ilmoittamalla ensin nimenne ja sitten vastauksenne. Tasatilanteessa on mahdollista ottaa jokerikysymys. Paras velho voittakoon!" koje honotti.
Tai noita, Hermione huomautti mielessään. Pöydän toisella puolen Remus hymyili hänelle kuin arvaten tytön ajatukset. Hermione hymyili miehelle nopeasti takaisin ja keskittyi sitten kuuntelemaan kojetta.
"Aloitetaan. Ensimmäinen kysymys: mitä tarkoittaa konservaatio?"
"Remus!" vastaus oli salamannopea. "Säilyttäminen tai kunnossa pitäminen, esimerkiksi esineen tai rakennuksen käsitteleminen niin, että sen säilyminen turvataan."
"Täydellistä, herra Remus. Yksi piste", koje ilmoitti. Dumbledore heilautti sauvaansa vetäen ilmaan yhden hehkuvan viivan Remuksen ja Ronin yläpuolelle. Hermione, joka olisi tiennyt vastauksen myös (kuten varmasti moni muukin), oli kiitollinen siitä, että sai nähdä ensin kuinka peli käytännössä toimi. Nyt hän olisi valmis osallistumaan myös itse.
"Toinen kysymys: kuka arvovaltainen henkilö on syntynyt 1. heinäkuuta 1961?"
Osallistujat kurtistelivat kulmiaan. Hermione kävi läpi mielessään lukemiaan taikuuden historian teoksia, mutta muutti sitten suuntaansa, sillä henkilö ei voinut olla kyllin vanha löytyäkseen historian teoksista.
"Ei aavistustakaan", Molly kuiskasi. Sirius ja Harry katsoivat toisiaan pudistellen päitään. Tonks teki ehdotuksia Kingsleylle, joka puolestaan kertoi, ettei syntymäpäivä täsmännyt. Vaikutti siltä, että mies muisti hyvin monen henkilön syntymäpäiviä ulkoa. Hermione katsahti Kalkarosta, joka näytti siltä, ettei edes viitsinyt osallistua kokoa mittelöön.
Kuinka hyödyllinen valinta, Hermione moitti itseään.
Arvovaltainen - velhomaailmassa ei ole kuninkaallisia. Kukaan taikaministereistä ei ole niin - hetkinen? Kuka sanoi, että sen pitäisi olla velhomaailmasta? Mutta toisaalta, tämä on velhotietovisa. Hermione puntaroi ajatuksiaan. Hän tuli siihen tulokseen, että aina voisi yrittää.
"Tuota noin", Hermione selvensi ääntään. "Hermione", hän ilmoitti ja gramofonin näköinen koje kääntyi kuuntelemaan. "Walesin prinsessa Diana", Hermione sanoi kokeilevasti. Muutama henkilö pöydän ääressä kohotti kulmiaan.
"Hienosti tiedetty, neiti Hermione. Lienette haka jästitiedossa? Yksi piste."
Dumbledore hymyili lämpöisesti heilauttaen sauvaansa Hermionen suuntaan. Hänen ja Kalkarosken yläpuolelle ilmestyi hehkuva pystyviiva.
"Kolmas kysymys: minkä värinen on rastasmistelin marja?"
"Remus, ruskea", vastaus tuli nopeasti jättäen jälleen muut vain ähkäisemään tiedon päälle ja pudistelemaan päitään. "Olen varma, että sinäkin olisi tiennyt tämän, Severus", Remus hymyili miehelle. Kalkaros tuhahti. Hermione, joka oli seurannut sananvaihtoa odottaen, näytti nyt aavistuksen alakuloiselta.
"Älä anna parisi pettyä. Hermione ei olisi valinnut parikseen typerää miestä", Remus huomautti ja hörppäsi sitten teetään.
"Mitä sinä höpötät, Remus. Juuri niinhän tyttö teki", Sirius virnisti ilkikurisesti.
"Teillä ei liene sananvaltaa, herra Musta. En näe pisteitä teidän yläpuolellanne", Hermione kuittasi, sillä hän tunsi tulleensa loukatuksi, vaikka miehen sanojen piikit olivatkin mitä luultavammin osoitettu professori Kalkarokselle. Sivusilmällään Hermione oli näkevinään Kalkaroksen suupielen nykivän.
"No niin, lapsukaiset. Jatketaanhan", Dumbledore näytti huvittuneelta hänkin.
"Neljäs kysymys", koje jatkoi kuin käskystä, "mikä on suplementti?"
"Kalkaros, teoksen tai kirjasarjan täydennysosa tai täydennys itse teoksessa", Kalkaros laukoi vastauksen ennen kuin kukaan ehti edes pohtia asiaa.
"Hienoa, herra Kalkaros. Yksi piste."
"Tilanne on varsin tasainen kahden joukkueen välillä, kaksi pistettä Severuksella ja neiti Grangerilla, kaksi pistettä Remuksella ja herra Ron Weasleylla", Dumbledore ilmoitti. "Jatketaan."
"Viides kysymys: kuka pelasi vuoden 1994 etsijän paikkaa Irlannin maajoukkueessa?"
"RON!" poika ponkaisi innosta pystyyn. "Aidan Lynch!"
"Siinäpä vasta tietäjä, onnea herra Ron. Yksi piste."
Ron näytti hyvin omahyväiseltä. Hän katsoi Hermionea kasvoillaan sellainen ilme kuin olisi juuri voittanut koko kisan.
"Kuudes kysymys: mikä on nimeltään leijonan tähdistön päätähti?"
"Remus", mies sanoi ja nosti katseensa sitten empien. Hän katsahti Siriusta ja näytti yhtäkkiä haluttomalta jatkaa. Siriuksen katse tummui. Mies nyökkäsi ystävälleen, jonka jälkeen Remus jatkoi: "Regulus."
"Upeaa tietämystä, herra Remus. Yksi piste."
"Neljä - kaksi", Dumbledore ilmoitti tilanteen. Hermionesta oli alkanut tuntua siltä, että muut olivat jo luovuttaneet ja jääneet seuraamaan tilannetta kahden joukkueen välillä.
"Seitsemäs kysymys: mihin monimutkaiseen liemeen käytetään muun muassa pitsiperhosen siipiä, iilimatoja - ", kojeen luetellessa Hermione tunsi Kalkaroksen tuijotuksen itsessään. Hän katsahti miestä, jonka kasvoilla oli hienoinen tietävä virne, jonka saattoi nähdä vain jos siihen kiinnitti erityisesti huomiota. Koje jatkoi: " - vuoheinää, piharatamon lehtiä - ", sitten Hermionella välähti.
"Hermione", tyttö keskeytti koneen, joka kääntyi heidän suuntaansa. "Monijuomaliemi."
"Varsinaista taidokkuutta, sillä varsinainen paljastava vihje - eli jonkun henkilön DNA jäi vielä mainitsematta. Erinomaista, neiti Hermione. Yksi piste."
Hermione sai kuitenkin pistettäkin paremman palkinnon, kun Kalkaros nyökkäsi hänelle hyväksyvästi. Kalkaros ei ollut ystävällinen mies. Tämän pienen pieni ele oli enemmän kuin mitä Hermione oli koskaan ansainnut mieheltä, vaikka olikin yrittänyt hakea tältä hyväksyntää taidoillaan yhtä lailla kuin muiltakin professoreilta.
"Hah, viidennen vuoden oppilas päihitti itse liemimestarin tämän omalla aihealueellaan", Sirius ilkkui.
"Ei aivan niinkään, Musta. Me olemme samaa joukkuetta, minulla ei ole tarvetta kilpailla neiti Grangeria vastaan, sen sijaan neiti Granger päihitti teidät kaikki muut", Kalkaros kohautti kulmaansa ja nojautui taaksepäin tuolissaan. Sirius näytti happamalta ja aikoi vielä sanoa jotain, mutta tuli kojeen keskeyttämäksi.
"Kahdeksas kysymys: mikä eläin on älykäs, itsenäinen ja ajoittain pahansisuinenkin; ulkonäöltään tämä Britanniassa jalostettu laji on suurikorvainen ja sillä on leijonamainen häntä."
"Hermione, gäätä", tyttö vastasi nopeasti.
"Jälleen varmaa tietoa, neiti Hermione. Yksi piste."
"Tilanne on tasan; neljä - neljä", Dumbledore hymyili vetäessään taas yhden viivan ilmaan.
"Yhdeksäs kysymys: minkä niminen on japanissa sijaitseva taikakoulu?"
"Kalkaros, Mahoukotoro", Kalkaros vastasi ilmekään värähtämättä ja jälleen niin nopeasti, ettei kukaan muu ehtinyt avata edes suutaan. Remus näytti siltä, että olisi tiennyt myös vastauksen, mutta ei ehtinyt muistaa sitä yhtä nopeasti.
"Tämä käy jännittäväksi", Dumbledore myhäili maistaessaan skonssia teensä ohessa.
"Kymmenes, eli viimeinen kysymys: mikä on Mazagran?"
Huoneeseen lankesi hiljaisuus. Hermione kurtisti kulmiaan, mutta oli jo valmiiksi varma, ettei ollut koskaan kuullutkaan moista sanaa. Hän vilkaisi Kalkarosta, joka pudisti pienesti päätään. Myös Remus näytti tietämättömältä, Ronia Hermionen ei tarvinnut vilkaistakaan. Äänettömyys jatkui useamman minuutin, ennen kuin Kingsley nosti kasvonsa ja kohotti kulmiaan.
"Kingsley", mies sanoi hämmentyneenä ilmeisesti itsekin siitä, että hän tiesi tämän. "Kyseessä on algerialainen kylmä kahvijuoma tai vaihtoehtoisesti algerialainen kaupunki Mostaganemin läänissä."
"Täydellistä, herra Kingsley. Yksi piste", koje ilmoitti ja kiersi sitten kierroksen itsensä ympäri. "Peli on päättynyt. Kierroksen paras tietäjä on herra Remus, onneksi olkoon."
"Aivan niin, mutta koska tämä oli paripeli, voitto menee tällä kertaa neiti Grangerille sekä Severukselle. Lienee aika antaa aplodit parhaille tietäjillemme", Dumbledore näytti muille esimerkkiä. Kiltalaiset puhkesivat taputtamaan, lukuun ottamatta Ronia, joka näytti hapanta naamaa ja Siriusta, joka tuhahti kuuluvasti.
"Älä viitsi, Sirius, he ovat voittonsa ansainneet", Remus ojensi ystäväänsä ja taputti sitten Ronia olkapäälle kiittäen hyvästä pelistä.
"Kiitoksia, neiti Granger", Kalkaros katsahti Hermioneen ja tutki häntä hetken katseellaan. Sitten mies nyökkäsi, nousi ylös ja poistui Kalmanhanaukio kahdestatoista. Hermione, joka ei ollut ehtinyt vastata yllätykseltään mitään, hymyili ujosti kevyen punan kiiriessä hänen poskilleen.
Kiitos itsellesi, professori Kalkaros, ettet antanut minun pettyä.