Fandom: Horizon Zero Dawn
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama
Paritus: Aloy/Talanah
Haaste: Femme10 #6, Spotify Wrapped (AK & Faodail - Pale Love) ja Tavoita tunnelma III (sama kappale)
A/N: Musiikkihaasteisiin ja raapalejuoksuun tämäkin sanalla armollinen. Se on sanottava, että Aloy on kyllä hyvin shipattava hahmo. Hänet voisi parittaa kelle tahansa pelissä esiintyvälle liittolaiselle (ja ehkä muutamalle vihollisellekin) :'D
Kaikenlaiset kommentit ilahduttavat ja lämmittävät! ♥︎
Tuulikelloista muistan sinut
Aloy tulee tietoiseksi ensin liikkeestä, sitten väreistä. Hänen silmäluomensa ovat jäykät. Räpyttelykin saa pään jyskyttämään. Kauniit kankaat liehuvat pyykkinarulla ja pullistuvat kuin purjeet. Aivan kuin ne tanssisivat heleän musiikin lumoamina. Ääni on lempeä ja vaivaton. Tuulikelloja. Sointi on metallinen, hieman liian kylmä. Niitä ei ole tehty luista, kuten kotona. Niissä on silti jotakin tavattoman tuttua ja armollista.
Raikas ilma hyväilee uupuneen noratytön kasvoja. Se elävöittää raskasta mieltä. Hän on ulkona, mutta auringolta suojassa. Hän on sairas tai ehkä loukkaantunut. Aloy ei hahmota ruumistaan kyllin selkeästi tajutakseen, mistä on kyse. Hän tietää kuitenkin olevansa turvassa.
”Olet hereillä.” Ääni on naisen. Siinä on voimaa ja itsevarmuutta. Onni pörhistyy Aloyn sydämessä.
Talanah.Talanah kastelee kankaan ja puristaa siitä vesipisaroita Aloyn kuivaan suuhun. Hän virkistyy tarpeeksi katsoakseen naista, kumppaniaan, jonka huolenpitoon norasoturi ei ole vielä ehtinyt tottua. On pelottavaa olla niin altis ja haavoittuva, vaikka tietää, ettei todellista vaaraa ole. Aloy ei ole luottanut turvaan sitten Rostin kuoleman. Muisto viiltää yhä haavan auki hänen rinnassaan. Paraneekohan se koskaan?
”No, kuolenko minä?” Aloy kysyy käheästi. Hänen äänessään on leikkisyyttä, joka saa Talanahin vaaleanruskeat silmät siristymään hymystä, vaikka suu pysyy vakavana.
”Et toki”, Talanah sanoo. Hän kumartuu ja laskee kätensä Aloyn rinnalla lepääville käsille. Aloy hengittää syvään piparmintun raikasta tuoksua. Suudelma on kevyt, mutta täynnä luottamusta. Voima virtaa Aloyn jäseniin. Hän jaksaa puristaa Talanahin sormia. ”Pian sinä paranet ja sitten me metsästämme taas.”
Aloy hymyilee ja sulkee silmänsä.
Hän tuntee jo pitkän heinikon kutittavan poskipäitään ja hurjan riemun välkkeen, kun nuoli osuu koneen kiiluvaan, haavoittuvaan silmään.
