Kirjoittaja Aihe: Joulutomppelit | S | höpödraama | Heikki/Kalevi | 3/3  (Luettu 3013 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 769
Ikäraja: S
Tyylilaji: höpödraama
Paritus: Heikki/Kalevi
Haasteet: Vuosi raapalehtien VII ja Sana/kuva/lause10 #2 (valkoisen valheen häntä jäi oven väliin.)

A/N: Jouluista Heileviä! Lukuiloa!




Joulutomppelit

1

Joulumarkkinoilla oli hirveä ihmisruuhka, mutta se ei ollut ainoa syy, miksi mulla oli niin epämukava, tympeä olo. Salasin sen parhaani mukaan ja annoin Heikin intoilla, selittää ja kiskoa mua joka puolelle ihmettelemään ja tutkailemaan kaikenlaista käsitöistä leipomuksiin. Myöntelin vain, että joo, tosi kiva, jee jee. Mä en ollut mikään jouluihminen. Joulu oli turhaa, tyhjänpäiväistä hössötystä. Siihen kohdistui ihan kohtuuttomia odotuksia ja sitten syyllisteltiin siitä, kun ne eivät täyttyneetkään. Ihan päätöntä hommaa. Näin puolessavälissä joulukuuta mä olin jo täysin kypsä koko sirkukseen, mutta Heikin vuoksi jaksoin esittää olevani kovinkin innostunut. Niin helvetisti mä tuota joulutomppelia rakastin.

”Hei”, Heikki sanoi ja veti mua vähän syrjemmäs, pois pahimmasta tungoksesta. ”Kai sulla on kivaa?”

”Tietty”, sanoin automaattisesti. Tuohon kysymykseen ei sopinut vastata väärin, koska siitä olisi pitänyt Keskustella. Ajatuskin vitutti. Heikki katsoi mua pitkään. Katsoin pokkana takaisin.

”Okei”, Heikki viimein sanoi. Se johdatti mut läpi ihmistungoksen pienelle kahvilateltalle. Varasin meille paikan, kun Heikki meni ostamaan juomat ja tortut. Kuuma pahvimuki tuntui mukavalta kylmettyneissä käsissä. Makean mausteiselta tuoksuvat glögit höyrysivät niin runsaasti, että koko ympäröivä ilma väreili utuisena.

”Mm”, Heikki hymisi mielissään hörppiessään glögiä. ”Tää on tosi hyvää.”

Siemaisin juomaa. Se todella oli hyvää. Glögissä maistui punaviini. Mua ei enää ärsyttänyt ja väsyttänyt niin paljoa. Oli se torttukin ihan hyvää, vaikka luumuhillosta en niin välittänytkään. Heikki katseli mua kuin pohdiskelisi jotakin.

”Kyllä mä tänne muutakin seuraa olisin saanut”, Heikki sanoi. ”Ei sun olisi tarvinnut käydä tätä läpi, kun selvästi inhoat koko joulua.”

”Enhän mä –”

”Kalevi”, Heikki sanoi painokkaasti. ”Nyt ei sovi enää valehdella.”

Irvistin anteeksipyytävästi.

”En halunnut pilata sun hyvää fiilistä”, mutisin. ”Oot ollut niin täpinöissäsi.”

Heikki huokaisi syvään ja näytti harmistuneelta.

”Katso nyt, mitä tapahtui. Olisit vain antanut olla”, sanoin.

”Sä et vain tajua”, Heikki sanoi ja mutusteli kiukkuisesti joulutorttuaan.

”No, en tajuakaan”, myönsin. ”Eikö se ookaan huomaavaista, että sun vuoksi teen asioita, joista en pidä?”

”Ei, kun sä valehtelet sun fiiliksistä”, Heikki tokaisi. ”Oli tosi kurjaa huomata, että yhteinen, kiva päivä onkin ollut täyttä huijausta.”

”Ei se nyt noinkaan ole.”

”No, siltä se tuntuu.”

Me kyräiltiin toisiamme. Glögit tuli juotua pahantuulisessa hiljaisuudessa. En jaksanut väitellä Heikin kanssa näin typerästä asiasta. Murjottakoon sitten.
« Viimeksi muokattu: 16.01.2020 00:01:11 kirjoittanut Sokerisiipi »

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 474
Ei haittaa vaikka on syksy, sillä joulusta on aina ihana lukea. Etenkin näiden kahden joulusta, vaikka tässä ei nyt toki kovin ruusuinen ja joulunpunainen asetelma olekaan. Voin hyvin uskoa, että Heikki on näistä kahdesta se enemmän jouluihminen ja Kaleville koko touhu on niin turhaa :D (Tosin luulen, että Tino on kaikista eniten jouluhörhö ;D) Hieno ele kuitenkin Kalevilta lähteä mukaan, mutta harmi kun homma kääntyi nyt noin. Jään odottelemaan kuinka nämä kaksi tilanteen ratkaisevat.

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 169
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Kiisin heti kärppänä lukemaan, kun huomasin, että Sana/kuva/lause10 #2 -haaste on saanut ensimmäisen tekstinsä! Kiinnostaa kovasti, millä tavoin kirjoittajat inspiroituvat paketeista, inspismurusia kun voi tulkita niin monin eri tavoin. :) Tässä pätkässä kiteytyy kyllä mainiosti tuo lause! Jouluhömpötyksistä nauttiminen ja niihin innolla lähteminen on tosiaankin valkoinen valhe jos mikä ja esimerkki siitä, että joskus tarkoitus voi pyhittää keinot. Tässä tapauksessa se toki kääntyy vähän päälaelleen, kun Heikki vaistoaa Kalevin todellisen mielialan. Ymmärrän hyvin molempia osapuolia. Ainahan sitä haluaa, että rakkaalla olisi kivaa, vaikka se omalta osalta vähän teeskentelyä olisikin - ja toisaalta toisesta osapuolesta se teeskentely ei tunnu yhtään kivalta, jos se paljastuu. Toivottavasti miesten sopu kuitenkin säilyy! Ehkäpä markkinoilta löytyisikin jotain molemmille mieluisaa tekemistä.

Onpa ihanaa lukea joulusta ja joulumarkkinoista. Jotenkin raikasta ja tuoretta. En ole niin pitkään aikaan lukenut mitään jouluista! Kaksin verroin ihanamman tästä lukukokemuksesta tekee se, että kuvittelen tämän mielessäni heti ensimmäisistä sanoista lähtien Turkuun, jokirantaan jonnekin Vanhan Suurtorin liepeille. Siellä olen suurimman osan elämäni joulumarkkinoista kokenut, joten ehkä siksi kuvittelen miljööksi heti sen, haha. Voi miten aloinkin yhtäkkiä ikävöidä Turkua!

Kiitoksia kivasta lukupalasta! :-* -Walle

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
Siitä onkin aikaa kun olen lukenut Heileviä. Tämä otsikko on mukavasti kummitellut ja kutsunut lukemaan, joten mikäettei. Voi minä ymmärrän Kalevia joka ei tykkää olla ihmispaljoudessa markkinoilla. Vaikka onhan siellä oma tunnelmansa ja tuoksunsa. Eikä muuten ole helppoa piilottaa tuo oma myrtynyt olotila. Eikä tietenkään Kalevi voi sitä kaikista ihmisistä Heikiltä yrittää piilottaa.

Kuten Waulish tuossa mainitsi, niin tosiaan mieleen piirtyy väkisinkin tuo Turun jokirannan maisema, jossa niitä markkinoita hyvin usein on. Tämä kaksikko muistaakseni on lähtöisin Jyväskylästä, minne sieltä sitten muuttivatkaan opintojen perään. Tämä fikki johdattaa mielen jo vähitellen tuota joulunaikaa kohti.
« Viimeksi muokattu: 26.09.2019 06:25:44 kirjoittanut Fairy tale »

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 769
Vendela: Jee, kivaa, että näiden joulutouhut kiinnostaa! Tino on juurikin se jouluhörhö ;D Kalevi on valmis mihin vain Heikin vuoksi. Kiitos kommentista!!

Waulish: Joo, tuo lause inspiroi tähän välittömästi! Kivaa, että se myös välittyi itse tekstistä! Itsekin ymmärrän hyvin molempien osapuolten motiivit ja tunteet niiden takana. Hienoa, että nekin sieltä välittyivät! Tämä sijoittuukin itse asiassa Turkuun! Joten mielikuvasi on aivan paikkansa pitävä! Turussa oli kyllä puolensa! Kiitos kommentista!!

Fairy tale: Tervetuloa taas Heilevin pariin <3 Kiva, että tykkäät otsikosta! Juuri Heikiltä Kalevi ei niin hyvin osaakaan tunteitaan piilottaa, se on aivan totta. Hyvä, että tää teksti virittelee jo joulufiiliksiä :3 Kiitos kommentista!!



2

Markkinoista oli kulunut jo useampi tunti eikä me vieläkään puhuttu. Heikki ei edes yrittänyt sovitella, se vain mökötti. Mun oli siis tehtävä aloite. Anteeksipyytäminen ei vain ollut kovin helppoa silloin, kun olin vakuuttunut siitä, etten ollut tehnyt mitään väärää. Mut tää etäinen kalseus oli sata kertaa pahempaa kuin mun pikkumainen vimma olla oikeassa kaikessa, joten viimein mä annoin myöten.

”Anteeksi siitä aiemmasta, beibe”, sanoin sohvan toisella laidalla istuvalle Heikille, joka tuijotti tiukasti läppäriään. ”Mitä mun olisi kuulunut tehdä?”

”Olla rehellinen ja sanoa, ettei sua huvita lähteä”, Heikki sanoi.

”Mut mä halusin viettää aikaa sun kanssa.”

”Oliko se todella valehtelemisen arvoista?” Heikki kysyi epäreilusti kuin mä olisin tehnyt jonkin kovinkin kauhistuttavan petoksen.

”Ei se ollut valehtelemista. Kyllä mulla oli kivaa, niinku sun kanssa aina on”, sanoin turhautuneena. ”Tää aika vuodesta on vaan välillä raskasta, mutta mä en silti halua sun lopettavan sun jouluintoilua, koska sä tykkäät semmosesta, ja se on osa sua.”

Heikin tuima ilme ei heltynyt sekunniksikaan.

”Sä oot niin hellyttävä, kun intoilet”, sanoin ja yritin parhaani saadakseni tuon kivinaaman hymyilemään, ”vaikkakin jostain niin typerästä kuin joulusta.”

Heikki sulki läppärin kannen, ja mä ajattelin vihdoin tehneeni läpimurron tässä typerässä, kohtuuttoman suureksi paisuneessa riidassa.

”Okei, asia on loppuun asti käsitelty”, Heikki sanoi. ”Mä meen nukkumaan.”

”Sä et vaikuta kovin leppyneeltä vieläkään”, huomautin. Heikin suu nytkähti selvästi ärtyneenä.

”Mua vain väsyttää”, mies tiuskaisi.

”Mikä oikeesti on hätänä?” kysyin hiljaa ja lempeämmin. Vähitellen, mun odottavan katseen myötä Heikin kiukku haalistui syväksi harmiksi.

”Sä vihaat joulua”, Heikki puuskahti.

”En nyt sentään vihaa”, toppuuttelin, ”mutta vaikka vihaisinkin, niin miksi sä otat sen niin raskaasti?”

”Koska joulu on mulle niin tärkeää aikaa”, Heikki sanoi, ja vihdoin mä ymmärsin ainakin osittain, miksi Heikki oli niin pahoilla mielin.

”Eihän se tarkoita, että välittäisin susta sen vähempää”, sanoin. ”Ei meidän täydy rakastaa samoja asioita, vaikka me rakastetaan toisiamme, tiedäthän sä sen, kulta?”

”Tietysti tiiän, mutta mua harmittaa silti se, ettei tästä voi tulla meidän yhteistä juttua.”

”Ei se sitä tarkoita”, sanoin lempeästi, mutta Heikki näytti silti surulliselta. Multa alkoi sanat loppua. ”Saanko vähän pussata sua?”

Heikki tuhahti muka pahantuulisena, mutta sinisissä silmissä tuikahti aivan selvä ilahdus.

”Kai sä saat.”

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 474
Voihan näitä, ovat kyllä yksiä pässinpäitä ;D Vaikka toisaalta ymmärränkin Heikkiä aika hyvin. Itse olen super-jouluihminen ja toivoisin että kaikki muutkin lähelläni olisivat. No, näin ei ole, joten samaistun kyllä tuohon Heikin kurjaan fiilikseen. Toki Kalevi on ihana kun yrittää ja Heikki voisi nähdä sen yrityksen läpi eikä kiukuta vaikka onneksi leppymistäkin oli havaittavissa :)

Ehkä nämä löytävät jonkun muun jutun mistä tulee sitten se heidän kahden oma juttunsa :D Pidän kuitenkin peukkuja, että tässä kävisi hyvin ja sopiva joulumieli löytyisi kummallekin.

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
Hei, miehet ovat asian ytimessä. Samoista asioista ei voi aina pitää ja miten löytää sellainen kompromissi että molemmilla on hyvä mieli.  Kunhan he vain löytäisivät sen kompromissin. Markkinat eivät ehkä ole se Kaleville soveltuvin asia joulumielessä paistattelulle. Minäkin kartan markkinoita. Mutta entäs jokin muu juttu, josta tulee aito jakamisen kokemus. Yrittävätköhän he ratkaista tämän jouluisen ongelman vai mitenkähän tässä käy?

Joulu on niin kaksipiippuinen juttu. Kodin laitto, koristelu ja kynttilät ovat niitä kivoja asioita, mutta se muu. Tämä ihana höpödraama kyllä pohjustaa mukavasti joulukuuta, johon ei ihan kamalan pitkää aikaa enää ole.  :)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 769
Vs: Joulutomppelit | S | höpödraama | Heikki/Kalevi | 2/3
« Vastaus #7 : 13.01.2020 15:59:24 »
Vendela: Nää on kyllä niin pässinpäitä, että hohhoijaa ;D mutta söpöjä sellaisia! Minä taas olen tosi Kalevi, mitä tulee jouluun, tosin ehkä aavistuksen myönteisemmällä asenteella, kun näitä jouluisia tekstejä tulee kuitenkin jokunen kirjoitettua. Kiitos kommentista!!

Fairy tale: Juurikin näin! Ratkaisu – jos sitä sellaiseksi voi kutsua – tulee päätösosassa ;) Joulu on kyllä monelle vaikea konsepti niin monesta eri syystä. Kiitos kommentista!!



A/N: Huh. Vihdoin päätösosa. Spurttisana: hymy.



3

Joulumarkkinajupakan jälkeen me kumpikin katsottiin vähän tarkemmin tekemisiämme ja sanomisiamme, kun oli kyse joulusta. Kompromissimeiningillä mentiin. Heikki intoili yhä, mutta hillitymmin enkä mä enää yrittänyt pakottaa itseäni jouluhulinoihin. Me vietettiin enemmän aikaa mun luona. Lähinnä siksi, että Heikin koti pursui joulukrääsää. Mulla taas ei ollut yhden yhtä koristetta, ja niin oli hyvä, kunnes sitten eräänä aamuna heräsin ja huomasin, että Heikki oli viritellyt jouluvalot mun olkkarin ikkunan ylle.

”Ne on talvivalot”, Heikki vakuutteli mulle, kun katsoin sitä tuimasti, että mitäs helvettiä. ”Ne on nätit, eikö?”

Kohautin murahtaen olkapäitäni ja otin kahvia. Heikki katseli mua varovasti.

”Voin mä ne ottaa alaskin, jos sä vihaat niitä”, Heikki sanoi ja yritti parhaansa ollakseen näyttämättä pettyneeltä. Otin mukini ja menin olkkariin katsomaan yksivärisiä talvivaloja. Rumiksi niitä ei voinut luonnehtia millään, ja yllätyksestä toivuttuani mun oli todettava, että viritelmä hiveli silmää. Valojen hehku oli lämmin ja kotoisa. Heikki hiipi mun taakse ja halasi mua, jotta välttyisi mahdollisilta moitteilta. Heikin läheisyys kääri mut suloiseen mielihyvään. Pehmeät suudelmat saivat niskan kihelmöimään.

”Ne on ihan kivat”, myönsin lopulta, ”mutta seuraavalla kerralla, kun saat tämmösen päähänpiston, kerro mulle etukäteen, jooko?”

”Okei”, Heikki lupasi. ”Anteeksi.”

”Ei se mitään. Söpö ajatushan se oli, mutta mä oon vähän mustasukkainen mun omasta tilasta, joten…”

”Joo, mä ymmärrän.”

Heikki ei kuulostanut loukkaantuneelta. Se halasi mua hetken tiukemmin. Rutistus sai mut hymyilemään. Heikin käsivarsien alla mulla oli hyvä, kotoisa olo. Join kahvia ja katselin talvivalojen tuiketta hämärässä asunnossa. Fiilis oli taianomainen. Se oli mun lempihetki pitkään aikaan, mutta kunnia ei kuulunut lähestyvälle joululle vaan Heikille.

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 474
Vs: Joulutomppelit | S | höpödraama | Heikki/Kalevi | 3/3
« Vastaus #8 : 15.01.2020 17:37:24 »
Suloinen päätös tälle pienelle sarjalle :) Talvivalot on jotain aivan muuta kun jouluvalot ;) joten hienoa, että Kalevi kelpuutti ne vaikka toki Heikki olisikin voinut kysyä ensin. Onneksi kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin ja kummallakin jäi hyvä mieli. Ihanaa, että Heikki osasi hillitä itseään ja Kalevikin jousti hieman omasta tilastaan. Hieno kompromissi siis kaikkineen.

Kiitos tästä tarinasta, ja vaikka olenkin jouluihminen, niin olen silti tyytyväinen että joulu on vain kerran vuodessa ;D Nyt on taas kiva odottaa moooonta kuukautta ennen kuin "saa" taas aloittaa joulupöhinän, sillä liika on minullekin liikaa ;D

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Fairy tale

  • ***
  • Viestejä: 2 809
Vs: Joulutomppelit | S | höpödraama | Heikki/Kalevi | 3/3
« Vastaus #9 : 25.01.2020 18:04:05 »
No tottakai talvivalot ovat eri asia kuin jouluvalot. Talvivalot saavat loistaa iltaisin aina 29.2. asti (ainakin minulla  ;D).
Hieno homma että nämä kaksi pääsivät yhteisymmärrykseen.

Tuo otsikko kyllä tottavie sopii tähän asetelmaan. Toinen on ihan tomppelina jouluun ja kaikkeen siihen, mitä se pitää sisällään ja toinen taas on ihan tomppelina kaikkea sitä vastaan. Mutta niinhän se menee että "ihminen toistansa hioo" - särmät ja kulmat sileiksi.