Wright lyö Edgeworthin kanssa vetoa vastaajan tuomiosta.
Nimi: Voitonvarma
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Fandom: Ace Attorney
Paritus: Phoenix Wright/Miles Edgeworth
Ikäraja: S
Tyylilaji: kepeä draama, hupsunhauska söpöily
Haasteet: FanFic100 (1. Alku), FinFanFun1000 (386. Voitonriemu)
Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat Ace Attorneyn luojille. En ansaitse tällä rahaa.
A/N: Näin Tumblrissa kivan wrightworth-sarjakuvan ja inspiroiduin siitä! Sarjakuva löytyy fikin lopusta, se kannattaa tsekkaa vasta lukemisen jälkeen 
V O I T O N V A R M A
5. toukokuuta, 13.15
Wright & Co. lakitoimisto
”Ei.”
”Älä viitsi, Nick!”
”Unohda se. Tämä on tarpeeksi stressaavaa ilman sinun typeriä päähänpistojasikin.”
Maya henkäisee. ”Minun päähänpistoni eivät ole typeriä!” hän sanoo ja polkee maata jalallaan. ”Sanoit itse, että sinulla on luottavainen fiilis tästä oikeudenkäynnistä. Mitä pahaa yhdestä vedonlyönnistä voisi olla, kun olet niin varma voitostasi?”
Phoenix pudistaa päätään. ”Minä olen vakavastiotettava asianajaja. Ja niin on Edgeworthkin. Hän tuskin lähtee niin lapselliseen leikkiin mukaan.”
Maya päristää huuliaan. ”Olen varma, että herra Edgeworth tarttuu syöttiin, kun sinä olet vedon ehdottajana.”
Phoenix kohottaa Mayalle kulmiaan.
”Te olette pahimmat kilpakumppanit! Veriviholliset! Totta kai herra Edgeworth tarttuu syöttiin. Hän ei
voi olla tarttuamatta!”
”Minä olen
vakavastiotettava asianajaja”, Phoenix toistaa ja heittää oikeudenkäyntiasiakirjat työpöydälleen. ”Sitä paitsi minulla ei ole edes rahoja lyödä kenenkään kanssa vetoa. Pystyn tuskin maksamaan kuukauden vuokrani – puhumattakaan toimistotiloista!”
”Kuka tässä on puhunut rahasta…?” Maya virnuilee ovelana.
”Ei, Maya.”
Tyttö pyöräyttää silmiään. ”Olet oikea ilonpilaaja, sanonpahan vain…”
”Ja minä sanon, että voisimme mennä syömään.”
”Kadunkulmaan on avattu uusi hampurilaispaikka! Mennään käymään siellä, Nick! Joohan, Nick?!”
Phoenix virnuilee itsekseen, kun Maya kiirehtii hänen edellään ovesta ulos. Ruoka on aina ollut hyvä keino kääntää tämän ajatukset toisaalle. Hän jää kuitenkin itse pohtimaan Mayan ehdotusta. Edgeworthin naama olisi kyllä näkemisen arvoinen siinä tilanteessa, jos hän voittaisi. Mutta entä jos hän ei voitakaan? Hänellä ei todella ole varaa pistää lanttiakaan ylimääräistä turhanpäiväisiin vedonlyönteihin. Phoenix pudistaa päätään ja lukitsee toimiston oven. On parempi, ettei hän ajattele asiaa enempää.
5. toukokuuta, 23.44
Phoenix Wrightin olohuone
”Yoooo, Nick”, Larry sammaltaa ja kiertää kätensä Phoenixin hartioiden ympärille. ”Miksi sä näytät noin pitkää naamaa? Mä luulin, että tää sun nykyinen keissisi oli varma lakki. Mikä sua huolettaa?”
Tuo ei taida olla oikea sananparsi, Larry…”Ei minua huoleta mikään”, Phoenix sanoo. Hän hörppää pohjat kaljastaan ja kurottaa tyhjän pullon lattialle muiden seuraksi. ”Minä olen oikeastaan sataprosenttisen varma, että voitan ylihuomenna.”
”Miksi sä sitten näytät
tuolta?”
Phoenix hieroo leukaansa. ”Jotain, mitä Maya ehdotti tänään, jäi vaivaamaan minua…”
”Ja se jotain on…?”
”Vedonlyönti. Hän ehdotti, että löisin vetoa Edgeworthin kanssa asiakkaani tuomiosta.”
Larryn kasvot syttyvät innokkaaseen loistoon. ”Mutta Nicky, sehän on ihan sika hyvä idea!”
”Olisihan se ihan hauskaa vähän ärsyttää Edgeworthiä… Mutta entä jos en voitakaan? Minulle jää tuskin kahvirahaa kuukauden budjetistani…”
”Onko teidän pakko lyödä fyrkasta vetoa?”
”Niinhän Mayakin sanoi… Mutta mistä ihmeestä sitten!”
Larry rapsuttaa pukinpartaansa. ”No, täytyyhän olla jotain, mitä sä olet aina halunnut vanhalta Edgeyltä.”
Phoenixin kasvot helahtavat punaisiksi. Totta kai on
jotain, mitä hän on aina Edgeworthiltä halunnut, mutta eihän hän mitenkään…
”Sä taisit jo keksiä jotain”, Larry hymyilee ylpeänä ja läimäyttää Phoenixiä selkään. ”Tässä, ota mun puhelimeni.”
”Häh? M-mutta miksi?” Phoenix takeltelee.
”No totta kai siksi, että sä soitat heti Edgeylle ja ehdotat vedonlyöntiä, daa! Tässä, anna mä näpyttelen…”
”E-e-ei tarvitse, Larry.” Phoenix yrittää väistää, kun Larry painaa puhelimen hänen korvalleen, muttei pääse miehen pitkiä käsiä karkuun. ”I-ihan oikeas–.”
”
Larry Butz?” Edgeworthin tuttu, kyllästynyt ääni vastaa linjan toisesta päästä. ”
Älä sano, että sinulla on taas parisuhdeongelmia.”
”Aah, Edgeworth!” Phoenix vinkaisee ja yrittää piiloutua sohvatyynyn taakse, vaikka turhaahan se on.
”
Wright? Phoenix Wright?”
Phoenix ynisee epämääräisesti luuriin. Hän yrittää työntää sen takaisin Larrylle, mutta Larry pinkaisee turhan ketterästi (niin monta kaljaa juoneeksi) ylös ja hipsii vessaan. Phoenix jää vääntelehtimään tuskastuneena sohvalle.
”
Wright… Jos kuvittelit, että lapsellinen pilapuhelu horjuttaa keskittymistäni, olit harvinaisen väärässä.”
”E-enhän minä…” Phoenix mutisee aina vain punaisempana. ”Öh, minun piti itseasiassa puhua kanssasi ylihuomisesta…”
”
Cruzin oikeudenkäynnistäkö? Älä ole naurettava, Wright. Kello on kohta kaksitoista. Sinun on korkea aika mennä nukkumaan, kuulostat hieman nauttineenkin. Hyvää illanjatk–.”
”Haluan lyödä vetoa!”
Edgeworthin päässä on niin pitkään hiljaista, että Phoenix luulee tämän jo lyöneen hänelle luurin korvaan. Sitten Edgeworth hymähtää.
”
Mistä?”
”No totta kai oikeudenkäynnin voitosta!” Phoenix huudahtaa.
”
Hmph, päättelin niin pitkälle itsekin. Tarkoitin, mistä
sinä haluat lyödä vetoa kanssani. Rahastako? Hah! Sinulla tuskin on varaa sellaisiin summiin, jotka kiinnostaisivat minua.”
”En ajatellut rahaa”, Phoenix myhäilee, ”vaan jotain paljon parempaa.”
”
Puhu, Wright. Minulla ei ole koko yötä aikaa turhalle kiertelylle.”
”Häviäjän täytyy tehdä jotain voittajan toiveesta.”
Edgeworth miettii asiaa tuskin sydämenlyöntiä kauempaa. ”Hyvä on. Haluan, että tulet siivoamaan toimistoni seuraavan kuukauden ajan, kun voitan.”
’Kun’ voitat… Edgeworth on yhtä itsevarma kuin aina ennenkin…
”Entä sinä?” Edgeworth puhuu. ”
Kerro ehtosi, Wright.”Phoenix tietää, että tulee katumaan sitä aamulla, mutta humalassa huonoimmatkin ajatukset tuntuvat pahimmillaan vain hieman kehnoilta.
7. toukokuuta, 12.29
Käräjäoikeus
Vastaajan aula nro 2
”Onneksi olkoon, Nick!” Maya iloitsee ja taputtaa käsiään yhteen. ”Tiesin, että pääsisit lopulta niskan päälle! Näytit herra Edgeworthille, mistä kana piss–.”
Oven pamahdus katkaisee Mayan onnittelut. Kiukusta kihisevä Miles Edgeworth marssii vastaajan aulaan hämmentynyt etsivä Dick Gumshoe kannoillaan. Hänen hartiansa ovat niin kireät, että Phoenix pelkää tämän takin vielä repeävän. Edgeworth näyttää siltä, että on murha-aikeissa.
”Odota, herra Edgeworth”, Gumshoe huohottaa. ”M-mitä ihmettä sinä nyt…?”
”Ah, se on herra Edgeworth!” Maya huudahtaa ja hätkähtää taaksepäin. ”Ugh, hän ei näytä järin iloiselta…”
”Öh… H-h-hei Edgeworth”, Phoenix änkyttää ja heilauttaa vaivaantuneena kättään. Edgeworth katsoo häntä murhankiiltoa silmissään.
”Eeh, ei sinun oikeasti tarvitse tehdä tätä…” Phoenix yrittää perääntyä. ”Sehän oli pelkkä typerä–.”
Edgeworth tarttuu häntä rajusti poskista ja painaa huulensa hänen huulilleen. Phoenixin silmät laajenevat yllätyksestä. Nopeasti hänen päänsä tyhjenee kuin puhjennut kuumailmapallo. Kun Edgeworth päästää hänestä irti, Phoenixin naama on punainen ja ajatukset korkealla vaaleanpunaisissa pilvissä.
”Veto on veto, vaikka kuinka typerä sellainen…” Edgeworth mutisee itsekin punehtuneena ja mulkaisee sitten Mayaa, etsivä Gumshoeta että sivummalla seisovaa oikeudenpalvelijaa, jotka ovat jääneet kaikki toljottamaan heitä suut apposen auki.
”Sanakin ja leikkaan teidän kaikkien seuraavan kuun palkoista”, Edgeworth sihahtaa veitsenterävällä äänellä. Phoenix on liian huumaantunut syyttäjän pehmeistä huulista ja hopeisista hiussuortuvista ja vienosta parfyymintuoksusta, että pystyisi kyseenalaistamaan, onko Edgeworthillä edes valtuuksia pidättää heidän muiden kuin Gumshoen palkoista. Etsivä Gumshoe ja oikeudenpalvelija heittävät kädet otsalle kunnianosoitukseen ja mutisevat nopeat kylläherrat. Mayakin näyttää säikyltä, vaikkei edes saa palkkaa.
”Ja Wright”, Edgeworth sanoo ja kääntyy katsomaan Phoenixiä viimeisen kerran, ”me näemme huomenna kahvilla kello 12.30. Älä myöhästy. Odotan sinua toimistossani.”
Phoenix huojuu paikoillaan typerä hymy huulillaan, kun Edgeworth marssii pois etsivä Gumshoe kintereillään.
”N-Nick?” Maya änkyttää. ”Mitä ihmettä äsken tapahtui? Mitä herra Edgeworth puhui vedonlyönnistä? Et kai sinä lopulta…?”
Phoenix mumisee epämääräisiä aina vain hönelömpi virne kasvoillaan.
”Nick!” Maya hengähtää ja paiskaa kätensä yhteen. ”En voi uskoa, että pyysit herra Edgeworthiltä suudelman ja treffikutsun! Sinä et kyllä kaihda keinoja päästäksesi herra Edgeworthin ihon alle. Se on varsin ihailtavaa!”
Phoenix havahtuu viimein takaisin siihen aikaan ja paikkaan. ”Öh, e-en minä oikeastaan…”
”Mitä?!”
”Suudelman… niin, toki”, hän takeltelee. Hän ei oikeastaan haluaisi puhua asiasta Mayan kanssa. ”Mutta kahvikutsu… En tiedä, mistä Edgeworth keksi sen.”
Maya räpyttelee hämmentyneenä silmiään. Phoenix rypistää otsaansa. Niin, miksi oikeastaan Edgeworth edes pyysi häntä kahville?
”En voi uskoa tätä”, Maya viimein sanoo. ”Nick, mennään syömään. En voi ajatella tätä asiaa tyhjällä vatsalla.”
”Nyt puhut asiaa.”
A/N: Sarjakuva (S)
