Nimi: Sattuu vain idiooteille
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Fandom: Ace Attorney
Paritus: Phoenix Wright/Miles Edgeworth
Ikäraja: S
Tyylilaji: fluff
Haasteet: FanFic100 (99. Oma valinta: Kuume), Vuosi raapalehtien VII
Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat Ace Attorneyn luojille. En ansaitse tällä rahaa.
A/N: Odo näppärästi muistutti, että mun raapalehtisten DL on ensi viikolla. No, mikäs sen hauskempaa kuin paniikkiraapaleiden kirjoittaminen! Tämä sijottuu Bridge to the Turnabout -keissin keskelle. Harmittaa, ettei päästy yhdessä Edgeworthin kanssa katsomaan Phoenixiä, kun se makasi sairaalassa, joten tässä yhden wrightworth-shippaajan silmin kerrottu pieni snipetti, mitäehkämahdollisesti siellä sairaalassa tapahtui
SATTUU VAIN IDIOOTEILLE250 sanaaPhoenix Wright oli maailman onnekkain kovaonninen ihminen, jonka Miles tiesi. Hän oli valmistautunut pahimpaan, kun Larry oli keskellä yötä soittanut hänelle paniikissa ja kertonut, että Phoenix oli tippunut Eagle-jokeen. Miles tiesi hyvin, kuinka vilkas ja hyinen sen virta oli. Phoenix oli onnekas, että oli selvinnyt pudotuksesta hengissä ja pelkin mustelmin. Miles oli silti hermostunut istuessaan Phoenixin sairaalasängyn vieressä ja valvoessaan tämän levotonta unta. Phoenixin kulma oli rypyssä ja hikinen. Hänelle oli noussut korkea kuume, johon voimakkaat lääkkeetkään eivät jaksaneet purra. Phoenixin kasvot olivat yhtä kalpeat kuin sairaalasängyn lakanat. Miles veti tuoliaan lähemmäs ja laski kätensä tämän liian lämpimälle kämmenselälle.
Phoenix havahtui kosketuksesta hereille.
”Olet idiootti”, Miles sanoi, ennen kuin Phoenix ehti tervehtiä häntä. Phoenix katsoi häntä hämillään, mutta suli nopeasti laiskaan hymyyn.
”Mukava nähdä sinuakin.”
Miles puristi Phoenixin kättä, ennen kuin vetäytyi pois. ”Ajattelin, että Larry vitsaili kertoessaan sinun tippuneen
palavalta sillalta alas. Olisihan minun pitänyt arvata, että sinä jos kuka todella menisit ja tekisit jotain niin ajattelematonta.”
”Äh”, Phoenix ähisi punastuen ja rapsutti niskaansa. ”Sellaista sattuu kaikille…”
”Vain idiooteille.”
Hän laski kätensä takaisin sängylle ja katsoi Milesia odottaen. Miles epäröi, mutta vei lopulta kätensä takaisin Phoenixin kädelle.
”Kiitos, että tulit takaisin”, Phoenix kuiskasi.
”Jääminen ei ollut vaihtoehto”, Miles vastasi. Hän silitti Phoenixin rystysiä, mutta lopetti, kun tunsi kasvojensa kuumenevan. Hän oli ikävöinyt Phoenixiä enemmän kuin oli ymmärtänytkään.
Phoenixin silmät lipsuivat kiinni. ”Jää vielä hetkeksi. Miles, minä… Minun täytyy pyytää sinulta jotain… jotain tärkeää…”
Phoenixin sanat hiipuivat uneliaiksi henkäyksiksi. Miles hymyili itsekseen ja peitteli Phoenixin käden peiton alle.
”Jään, tietenkin.”