3 kertaa, kun Andromeda pelkäsi siskoaanKirjoittaja: LaLuna
Genre: drama, angst
Beta: Wienova
Hahmot: Andromeda Musta/Tonks, Bellatrix Lestrange, Nymphadora Tonks
Ikäraja: K-11. Päädyin tuohon nyt ihan varmuuden vuoksi pitkällisen pohdinnan jälkeen.
Summary:
"Minä tapan sinut, jos häpäiset Mustan suvun"A/N: FF100 sana on
024.Perhe. Kolme kertaa, kun... haasteeseen osallistun seuraavalla aiheella:
3 kertaa, kun Andromeda pelkäsi siskoaan. Tekstissä olevat kursivoidut jutut on ajatuksia ja sitten tuossa toisessa jutussa on toistoa ihan tarkoituksella.
1. Andromeda ja Ted Andromeda oli ollut varma, että näki ikkunassa liikettä. Hän hätisti Tedin matkoihinsa, sillä olisi erittäin huono idea tuoda mies liian lähelle kotitaloa. Siskojen ei pitäisi olla kotona ja vanhemmat olivat aivan varmasti nukkumassa. Kenet hän oli nähnyt verhojen takana? Hän toivoi hiljaa mielessään, että se olisi voinut olla kuka muu tahansa kuin Bella. Bella oli käyttäytynyt aina vanhanaikaisesti. Hän ei ollut koskaan edes suostunut koulussa puhumaan jästinsyntyisille ja sillä tiellä nainen oli vieläkin.
Bella oli alkanut käyttäytyä vieläkin oudommin sen jälkeen, kun oli mennyt hankkiutumaan Voldemortin joukkoihin. Hän oli pitänyt huolen siitä, ettei kukaan hänen perheeseensä kuuluva ollut tekemisissä "alempiarvoisten" kanssa. Andromeda huokaisi syvään ja avasi ulko-oven hieman tärisevin käsin.
"Kuka tuo oli?" Bellatrixin ääni kuului olohuoneen ovelta.
"Kuka?" Andromeda yritti pitää äänensä tasaisena.
"Tuo mies", Bella sanoi kävellen siskonsa viereen.
"Ei kukaan", Andromeda naurahti.
"Älä valehtele", mustahiuksinen sihisi hampaidensa välistä.
"Sisko, sinä tiedät, etten valehtele sinulle", yritti nuorempi siskoksista vielä sanoa ilman, että ääni olisi tärissyt.
"Kerta se olisi ensimmäinenkin"
"Älä nyt viitsi, minua väsyttää"
"Minä tapan sinut, jos häpäiset Mustan suvun"
Andromeda katsoi siskoaan silmät suurina.
Mitä hän oli juuri sanonut? Mustahiuksinen nainen kääntyi ja lähti portaisiin. Hän vielä sanoi varmalla äänellä:
"Muista se. Sinä, eikä kukaan muu tule häpäisemään Mustan nimeä ilman, että joutuu tekemisiin kanssani."
Andromeda katsoi siskonsa jälkeen järkyttyneenä. Hän oli aina tiennyt, että Bella otti suvun kunnian tosissaan, mutta koskaan hän ei olisi voinut kuvitella kuulevansa tappouhkausta häneltä. Nuoren naisen kädet tärisivät ja hänen kasvonsa täyttyivät kyynelistä. Kaikista pelottavinta oli, että hän tiesi siskonsa sanat tosiksi; hän kuolisi, jos jäisi suhteestaan kiinni.
2. Andromeda ja Bellatrix Bellatrix näki Andromedan kasvoista, ettei hän ollut unohtanut vuosia sitten lausuttuja sanoja.
"Minä tapan sinut, jos häpäiset Mustan suvun"Mustahiuksisen naisen kasvoille levisi pirullinen hymy, kun hän katseli verenpetturia, joka etsi katseellaan pakotietä. Andromeda oli aina ollut liian hyväsydäminen taistelemaan; hän luultavimmin kuolisi ennen kuin nostaisi sauvansa toista ihmistä vastaan. Ihan miten hän haluaa.
Vaaleampi naisista aukaisi suunsa sanoakseen jotain, mutta ääntä ei kuulunut.
”Oletko peloissasi, likainen verenpetturi?”
Toinen ei vieläkään sanonut mitään. Bella nosti sauvansa osoittamaan suoraan siskonsa sydämeen.
”Sinä olit aina heikko”
Hiljaisuus alkoi raastamaan Bellatrixin hermoja.
Miksei Andromeda puhunut?”Sano viimeiset sanasi ennen kuin minä tapan sinut”
”Sinä et minua tapa”
”Hah. Nosta sitten sauvasi ja taistele!”
”Minä en taistele sinun kanssasi”, nuoremman siskon ääni tärisi ja Bella näki, kuinka toisen kädet tärisivät samaan tahtiin äänen kanssa. Kuului pieni poks, eikä Bellatrixin edessä seisonut enää ketään. Andromeda oli koonnut ajatuksensa ja onnistunut kaikkoontumaan paikalta.
"Minä tapan sinut, jos häpäiset Mustan suvun"Andromeda kuuli vielä kotonakin, kuinka monta vuotta sitten lausutut sanat kaikuivat hänen päässään.
3. Andromeda ja Nymphadora ”Äiti!” Nymphadora Tonks juoksi lapsuudenkotinsa ulko-ovesta sisään.
”Mitä, kultaseni?” tytön äiti vastasi iloisena.
”Minä pääsin sisään auroriopistoon!” tyttö innostui ja hypähti heilutellen pergamenttia äitinsä kasvojen edessä. Hän melkein kaatoi naulakon siinä samassa, mutta tytön äiti kerkesi ottamaan telineestä kiinni tottunein elkein. Hän ei kuitenkaan kauaa jaksanut huomioida heiluvaa naulakkoa, vaan keskittyi siihen, mitä tytär oli hetki sitten sanonut.
”Sinä teit mitä? Mehän sovimme, ettet sinä hae sinne”
”Sinä sovit”, pinkkihiuksinen tyttö mumisi istahtaen keittiön pöydälle.
”Me puhuimme tästä jo viime keväänä”
”Älä nyt jaksa. Minä olen aina halunnut auroriksi”, tytön pinkit hiukset alkoivat tummua ja hetken kuluttua ne olivat lähes veren väriset; hän ei selvästikään ollut äitinsä kanssa samaa mieltä.
”Mutta se on niin kovin vaarallinen ammatti”, Andromeda yritti keksiä syitä siihen, miksei halunnut ainoata lastaan rikollisten armoille.
”Minun elämäni, minun päätökseni”, tyttö kuitenkin sanoi heilutellen jalkojaan välillä osuen oikealla jalallaan viereiseen tuoliin.
”Mutta...”
”Älä. Se, että sinä pelkäät pientä taistelua ei tarkoita sitä, että minun pitäisi vältellä niitä”
”Mutta sinä olet niin kömpelökin”, nainen vielä yritti viimeiseksi.
Liian kömpelö, jos joudut taistelemaan Bellatrixin kanssa.”Kiitos muistutuksesta, äiti”
Andromeda katsoi tytärtään, eikä edes olisi halunnut ajatella häntä aurorina, vaikkakin oli varma hänen suoriutuvan hyvin tehtävistään. Tyttö oli aina ollut omapäinen, eikä suostunut mihinkään kompromisseihin. Ei edes silloin kun oma henki oli kyseessä.
Nymphadora lähti suuntaamaan vanhaan huoneeseensa hiukset tavallisen pinkkeinä aiemman punaisen tilalla. Andromeda istahti keittiönpöydän ääreen ja huoahti. Hän oli varma, että hänen tyttärensä tulisi kohtaamaan Bellatrixin jossain vaiheessa. Eikä sisko tulisi antamaan nuorelle tytölle armoa, luultavimmin vihastuksissaan pistäisi hänet vain kärsimään enemmän kuin olisi tarpeen. Pöydän ääressä istuva nainen värähti pelosta. Hän tekisi mitä tahansa, ettei Nymphadora joutuisi kärsimään oman tätinsä käsittelyssä.
Andromeda ei ollut vuosiin ajatellut siskoaan ja nyt hän pelmahti naisen mieleen ja toi takaisin sen pelontunteen, mitä vaalea nainen oli tuntenut juuri ennen kotoa lähtöään monia vuosia aiemmin.
Finito.
