Tämä oli vuoden 2020 joulukalenterin 9. luukku.Tyrmissä on ollut tapana järjestää
joulukällejä jo varmasti ainakin kolmen sukupolven ajan, ellei kauemmin. Nyt kolme ainutta kahdeksannen vuoden luihuista ovat halunneet tuoda perinteen vielä viimeiseenkin jouluunsa Tylypahkassa.
Draco, Pansy ja Blaise ovat päättäneet koota edellisvuosien parhaista källeistä
jekkukalenterin kahdeksansien yhteistupaan. Ystävykset ovat sopineet, etteivät paljasta valitsemiaan kepposia edes toisilleen!
Tätä fikkiä lukiessasi voit laittaa taustalle soimaan vaikka Spice Girlsin
Christmas Wrapping, joka on vuodelta 1998 (ja epäilemättä Draco Malfoyn suosikkibiisi)!
Lukiessasi voit itse päättää, kuka ansaan joutuu ja kuinkas sitten käykään..!
Ikäraja: S
Genre: huumori, fluff, suorastaan romantiikka?
Pituus: jos kaikki tapahtumavaihtoehdot lasketaan yhteen, n. 1000 sanaa.
On joulukuun yhdeksäs. Kahdeksana kuluneena päivänä Pansy, Draco ja Blaise ovat jekuttaneet muita tupalaisiaan.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä herkullisen näköisistä karamellikääröistä lenteli kasvoille limaklönttejä (Dracon källi).
Toinen joulukuuta tuvassa leijui lumous, joka loi kaikkien päihin joulukruunut, joita ei saanut riisuttua edes suihkua varten (Pansyn källi).
Kolmas joulukuuta kruunut olivat tiessään, mutta keskelle oleskeluhuonetta ilmestyi upea Blaisen loihtima piparkakkutalo. Ne onnettomat, jotka napsivat salaa talosta koristeita, saivat kuulla kunniansa piparkakku-ukoilta (”Sue Li on tahmasormi!” ”Ernest Macmillan on karkkivaras ja pipariroisto!” ”Ronald Weasley on ahmattipossu!”).
Neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs päivä kuluivat samankaltaisten, enemmän tai vähemmän nolaavien, mutta reilusti joulumieltä nostattavien kepposten merkeissä.
Kahdeksantena päivänä joulukuuta tuvan portaikkojen askelmat tarrasivat kiinni nilkoista ja irti pääsi vain laulamalla tarpeeksi hartaasti joululauluja. (Pansyn källi).
Sinä lumisena keskiviikkona koko vuosikurssi hermoilee ja spekuloi jo aamusta, sillä jokainen osaa jo odottaa jonkinlaista pilaa, mutta kukaan ei tiedä minkälainen se mahtaa olla. Paitsi Blaise Zabini, sillä on jälleen hänen vuoronsa järjestää källi.
Aamiainen ja aamun oppitunnit sujuvat normaalisti, eikä lounaallakaan käy mitään tavallisesta poikkeavaa.
Iltapäivisin on kahdeksannen vuoden opiskelijoilla itsenäistä opiskelua. He palaavat lounaalta tupansa oleskeluhuoneeseen tuttuun tapaan yksitellen tai pienissä ryhmissä vain huomatakseen, että
mistelin alle on jäänyt jumiin
Draco Malfoy,
jonka vaalea tukka on hiestä laineilla, sillä hän on yrittänyt lihas- ja taikavoimin päästä irti mistelin alta jo tunnin. Tuloksetta.
”Blaise! Senkin mielikuvitukseton paskiainen! Päästä minut heti! Misteli!? Mikä klisee!”
Tumma poika nauraa ystävänsä ahdingolle ja kohottelee kulmiaan merkitsevästi.
”Klisee, vai klassikko?” Blaise virnistää.
Hannah Abbott,
jonka alahuuli väpättelee uhkaavasti yllättävästä tilanteesta ja huomion keskipisteeseen joutumisesta.
”Misteli, klassikko!” Draco huudahtaa hymyillen ja heittää Blaiselle ylävitosen.
”Hannah, muru. Ei kannata surra. Misteli on ihana! Tiedät kyllä kuinka sinä pääset sieltä. Ei siihen taikoja vaadita”, Blaise sanoo makeasti ja Draco virnuilee hänen vierellään.
”Kyllä sinulle joku pusun antaa. Noin söpölle puuskulle”, Draco sanoo suutaan mutristaen.
Padma Patil.
Hän tekee tarkkaa ja huolellista loitsutyötä yläpuolellaan leijuvaan misteliin. Blaise vaikuttaa huolestuneen, että noita saattaa saada itse lumouksen purettua. Kuinka tylsää?
”Ilonpilaaja!” ympäriltä huudellaan.
”Padma hei, voin kyllä antaa sinulle suukon, joulutanssiaisten muistolle. Tuskin Hermionea haittaa?” Ron sanoo ja Harry hymähtää hänen vierellään. Ronilla ei siis ole Padmaan niin minkäänlaista saumaa.
”En anna sinun suudella minua, vaikka odottaisit sata vuotta”, Padma toteaa ja loihtii seuraavan, monimutkaisen loitsusarjan misteliin. ”Vaikka ei minulla mene enää kuin muutama minuutti, niin saan tämän ratkaistua.
Blaise seuraa noidan työtä tiiviisti. Pojan suupielet kohoavat hieman jokaisella Padman hienostuneella sauvanheilautuksella.
Ron Weasley,
joka istuu tyynenä lattialla ja imeskelee polkkaraitaista joulukarkkia. Hänellähän on tyttöystävä, jota hän suutelee kaiken aikaa. Tässä ei ole mitään kiusallista. Hänen tarvitsee vain odottaa Hermionea kirjastosta.
Siihen tosin saattaa kulua jokunen tunti. Tämähän on heidän itsenäisen opiskelun aikaansa. Suurinpiirtein tärkeintä aikaa siis.
”Odottelen vain, että Herms saa esseensä valmiiksi… toivottavasti kuitenkin melko pian… kuselle pitäisi päästä”, Ron sanoo ja Harry on purskahtamaisillaan nauruun, vaikka yrittääkin ehkä näyttää myötätuntoiselta.
”Voin muuttaa tästä yöastian, jos tahdot?” Harry ehdottaa ja tekee muodonmuutosloitsun kahvikuppiinsa. “Tai sitten minä suutelen sinua? Ei se olisi ensimmäinen kerta.”
“Tiedän, että saat pussailla poikia liian harvoin, mutta ei kiitos”, Ron vastaa.
Blaise katselee mistelin alle joutunutta uhriaan ja hymyilee sitten leveästi.
”Tässä on nyt tarkoitus kunnioittaa Minervan toivetta tupien välisestä
ystävyydestä. Mistelin alta pääsee vain suutelemalla jotakuta oman tupansa ulkopuolelta”, Blaise selittää.
Draco
kihisee kiukusta mulkoillen Blaisea ja kaikkia muita ympärillään.
Parvati tarjoutuu pussaamaan häntä, sen jälkeen Lavender ja sitten vielä Susankin. Viimeisenä vuonnaan Dracosta on tullut monien päiväuni. On käynyt ilmi, ettei toinen olekaan terroristi, vaan sisimmiltään aivan hyvä ihminen, sodan uhri suorastaan itsekin.
Dracossa on mystistä karismaa, ryhtiä, pahan pojan maine ja kuolettavan kauniit kasvonpiirteet.
“Hyvä on”, Draco murisee hampaidensa välistä.
Parvati hihkaisee ja sipsuttelee vaalean pojan eteen suikatakseen kevyen suukon tämän huulille, mutta Draco ei pääse vapaaksi.
Hän yrittää vielä Lavenderin ja Susaninkin kanssa, mutta mitään ei tapahdu.
Lukuisat muutkin käyvät iltapäivän mittaan kokeilemassa onneaan Dracon kanssa, mutta turhaan.
Lopulta Draco kieltäytyy pussailemasta enää ketään ja alkaa kirota Blaisea sekä mielessään, että taikasauvallaan, kunnes kaikki jättävät hänet yksin lähteäkseen Suureen saliin illalliselle.
Hannah
katselee kasvot punaisina ympärilleen kerääntyneitä oppilaita. Susan rientää halaamaan ystäväänsä ja kuiskuttelee tämän korvaan jotain, mille Hannah hieman naurahtaa.
Ron töytäisee Nevilleä vieressään. Neville rykäisee oleskeluhuoneen perältä ja Harry nostaa Hannahille rohkaisevasti peukkujaan. Neville harppoo huoneen poikki, laskee kätensä Hannahin hiuksiin ja kumartuu suutelemaan hellästi tytön huulia.
Misteli kipinöi hieman ja laskeutuu katonrajasta heidän yhteennivoutuneisiin käsiinsä.
“Olet ihana, Hannah”, Neville kuiskaa ja suukottaa tyttöä uudelleen.
Padma
virnistää ilkeästi Blaiselle ja viskoo viimeisen herjan misteliä kohti, jolloin se hajoaa silpuksi hänen ympärilleen. Ylpeänä nopeasta suorituksestaan Padma kävelee näkymättömästä vankilastaan ja pyyhkii mistelisilppua hartioiltaan.
“Mistelini…” Blaise mutisee harmistuneena ja Draco ulvoo naurusta hänen vieressään.
Padma astelee kaapunsa helmat hulmuten Blaisen eteen, tarttuu kiharatukkaista poikaa niskasta ja suutelee tätä suoraan suulle.
“Ilman kepposia ensi kerralla”, noita sanoo ja Blaise puree huultaan mielissään.
Ron
istuu edelleen lattialla, mutta on alkanut näyttää tuskaiselta. Hän on vakaasti päättänyt yrittää ensin tyttöystävänsä suutelemista, mutta hikipinko-Hermionea ei vain kuulu.
Lopulta sana on kiirinyt kirjastoon saakka ja Hermione pelmahtaa kahdeksansien olohuoneeseen. Hän riemastuu nähdessään Ronin mistelin alla ja rientää suutelemaan rakastaan. Misteli napsahtaa irti katosta ja laskeutuu Hermionen letitetyille hiuksille kuin kruunuksi.
“Kusipää! Zabini! Valehtelija!” Ron huutaa ja pinkaisee karkuun juosseen Blaisen perään. “Ei sen tarvinnut olla eri tuvasta! Mitä hittoa!”
Ron päättää kuitenkin äkkiä jättää Blaiselle kostamisen myöhemmälle, sillä luonto kutsuu häntä.
Yhdeksännes joulukuuta kääntyy iltaan, lumi leijailee tornin ikkunan takana suurina ja hitaina palleroina maahan. Jostain makuusalista kantautuu Spice Girlsin uusi jouluhitti, toisesta huoneesta kuuluu naurua ja kolmannesta lahjojen paketoinnin rapinaa.
Eittämättä joulutunnelma on saavuttanut koko kahdeksansien tornin.
Draco
istuu edelleen mistelinsä alla ja murjottaa. Hän on saanut enemmän suudelmia kuin koko kuluneen elämänsä aikana, mutta Blaisen kirottu källi ei vain suostu purkautumaan.
He ovat jo keskustelleet jo Minervan apuun kutsumisesta ja Blaise on yrittänyt itsekin taioin murtaa tekemäänsä taikaa, mutta tuloksetta.
Myöhään illalla Harry Potter ilmestyy kuin tyhjästä. Hän tunkee näkymättömyysviittansa kaapunsa taskuun ja kyykistyy Dracon eteen hymyillen varovaisesti.
“Saisinko minä vielä yrittää?” Harry kysyi hiljaa ja puna kohoaa Dracon poskille.
Harry polvistuu ja sujauttaa sormensa Dracon silkkisiin hiuksiin. He suutelevat kipinöivän mistelin alas katosta, eivätkä edes huomaa.
