Tyttö ei katso poikaa ilkeästi, hän ei naura, ei osoittele sormella. Kirjoittaja:annicamaria
Ikäraja: S
Paritus: Scorpius Malfoy/Rose Weasley
Tyylilaji: Fluffy.
Betan toivossa ..............
A/N: Osallistuu Het10 haasteeseen
en omista J.K Rowlingin hahmoja, enkä saa sen puoleen hopeasirppejä, kuin kultakaljuunoitakaan kirjoituksistani. Elkää lähettäkö räyhääjiä
Jälleen on kesä ohi. Tylypahkan pikajunassa velhot ja noidat pukeutuvat koulukaapuihinsa, ekaluokkalaiset aivan ensimmäistä kertaa. Kaavut tuoksuvat uusilta.
Viimeisessä vaunussa istuu poika. Hän on jo vaihtanut vaatteensa ja odottaa nyt junan saapuvan määränpäähänsä, odottaa saavansa tuntea ensiaskeleensa Tylypahkan kivetetyllä pihamaalla.
Vaunuosaston ohi kulkee tyttö, ruskeat pitkät hiukset, hieman pisamainen naama. poika tunnistaa hänet heti. Posket punehtuvat, katse hapuilee lattiaa. Juna on tullut määränpäähänsä. Tyttö on kadonnut.
***
Saapuu talvi, poika kulkee enimmäkseen omissa oloissaan. Kaikki eivät pidä hänestä. Halveksivia katseita toistensa perään. Mutta poika on viaton, poika on puhdas. Hän saa maksaa isänsä tekemistä virheistä. Lumihiutale laskeutuu pojan vaaleille kutreille, toinen samanlainen hänen nenänpäälleen. Hän huitaisee ne pois. Sormet ovat kohmeessa, hiukset huurussa.
Tyttö kävelee ohi. Tytön hiukset lainehtivat vaaleanpunaisen pipon alta. Poika seuraa tyttöä katseellaan, kun hän häviää sisään linnan suurista pariovista. Tyttö ei katso poikaa ilkeästi, hän ei naura, ei osoittele sormella.
***
Saapuu kevät. Poika istuu yksin pihamaalla, haistelee ilmaa, se tuoksuu kukkaiselta. Hänen silmänsä kiinnittyvät tyttöön, joka istuu järven rannassa, myös yksin. Poika jää katselemaan, hän toivoo, ettei hetki pääty ikinä. Tytön kasvot näyttävät hohtavan kevään ensisäteissä. Hän poimii kukan, repäisee siitä terälehden. Poika seuraa tytön puuhia.
Tyttö nousee ylös. Hän katsoo pojan silmiin, vilkuttaa, hymyilee. Poika hämmentyy, hän ei hymyile takaisin, kääntää vain katseensa pois.
Onnentunne pulppuilee hänen pienessä rinnassaan. Nuori sydän lyö lujaa, lujemmin kuin ikinä ennen. Tyttö on huomannut hänet.
***
Lukuvuosi päättyy. Koulukaavut vaihtuvat farkkuihin. Tylypahkan pikajuna täyttyy uudelleen. Viimeisessä vaunuosastossa istuu jälleen sama poika, katse kiinnitettynä horisonttiin.
Vaunun ovi avautuu. Sisään astuu tyttö. Vaaleanpunainen villapaita, silmät yönsiniset. Hän istuu poikaa vastapäätä ja hymyilee.
”Hei, minun nimeni on Rose.”