Ficin nimi: Me yhdessä voitetaan
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Voltron
Ikäraja: k-11
Mukana: Adam/Shiro
Genre: Slice of life
Summary:
”Tuolla tyypillä on enää Gengar, mutta se ei tässä kohtaa kamalasti lohduta.”A/N: Anteeksi jo etukäteen otsikosta, se vain loksahti paikoilleen ihan liian kivuttomasti.
Olin jo pitkään halunnut kirjoittaa jotain Pokémoniin liittyvää kuitenkin toisen sarjan kautta, joten tässä sitä ollaan. Varsinkin old school -Pokémon on lähellä sydäntäni. <3 Päähenkilöitä ja paritusta piti hetki tuumailla, mutta Shiro ja Adam kelpaavat mitä mainioimmin. Sen lisäksi, etten ole aiemmin kirjoittanut näistä hahmoista yhdessä, he ovat takuulla sitä väkeä, joka kasvoi Pokémonin parissa enemmän tai vähemmän. Kokosin mukaan myös avuliaan linkkiarmeijan siltä varalta, että jotain on vaarassa mennä ohi. Osallistuu haasteisiin
Neliottelu ja
Minä asiantuntijana 2.
***
”Voi nyt helvetti...”
”Kerro toki.”
Adam hengähti turhautuneena ja puristi kaksin käsin pelikonsoliaan. ”Otan täällä vain turpaan niin että höyheniä pölisee.”
Shiro pudotti teekuppiinsa sitruunanviipaleen ja kääntyi oleskelutilan keittiön puolelta kohti oranssia sohvaa, jolla Adam loikoili Pokémonia pelaten.
”Hävisitkö jollekulle?”
”En ainakaan vielä, mutta yritys on kova”, Adam murahti naputellessaan sormiaan Nintendo DS:n pintaan. ”Minulta alkavat nyt ideat loppua...”
”Haluatko avata lyhyesti?” Shiro kysyi ja istui sohvalle.
”Katsopa nyt.” Adam nousi istumaan ja toi pelinsä Shiron nähtäväksi. ”Tuolla tyypillä on enää tuo
Gengarinsa, mutta se nyt ei kamalasti lohduta.”
Shiro kävi Adamin tiimin läpi. Kuudesta pokémonista oli jäljellä enää kaksi, joista toinen oli viittä vaille mennyttä kalua. Hauskana yksityiskohtana Shiro laittoi merkille, että Adamin tiimiin kuului ainoastaan ensimmäisen sukupolven pokémoneja. Tuttua ja turvallista.
”Kävi ilmi juuri äsken, että se Gengar osaa
Thunderboltin”, Adam totesi. ”Joten sinne meni
Pidgeot, ja niin kyllä menee
Butterfreekin, ellei se kupsahda saman tien, kun astuu kentälle. Siellä nimittäin pyörii sekä pieniä kiviä että sataa rakeita vuoron päätteeksi...”
”Tässähän sinulla on ihan pätevä
Kadabra”, Shiro huomautti ja vilkaisi pokémonin statusta tarkemmin. Kadabra näköjään kärsi myrkytyksestä, mutta sen energiat olivat silti vihreän puolella.
”Niin, Kadabra”, Adam murahti. ”Siitä onkin kamalasti hyötyä.”
”Sinuna minä ottaisin sen.”
”
Kadabra, Takashi”, Adam toisti ja katsahti mielitiettyään ärtyneenä. ”Ei pahalla, mutta mitä saadaan, kun heitetään meediopokémon kummituspokémonia vastaan? Vastaus: itsemurha.”
Shiro kohotti kulmiaan. ”Olen perillä Pokémonin perusteista.”
Adamin silmät kaventuivat epäilevästi. Tarkemmin ajatellen he eivät kai olleet aiemmin puhuneet Pokémonista mitään sen suurempia kuin että kyseessä oli tuttu konsepti molemmille. Shiron kommentin sävy kuulosti siltä kuin tällä olisi ollut kokonainen arsenaali hyviä vinkkejä takataskussaan.
”Olet vai?”
Shiro kohautti olkiaan. ”Kohtuullisesti, sanotaan niin. Sinulta taas on tainnut unohtua yksi juttu.”
”Mikä niin?”
”Gengar on myös myrkkytyypin pokémon.”
Adam jähmettyi paikoilleen. ”On vai?”
”Kummitus-myrkky.”
Niinpä taisi ollakin, nyt kun tarkemmin päätään vaivasi.
”Hemmetti, olisit aikaisemmin sanonut! Minulta olisi säästynyt niin aikaa, järkeä kuin pari muutakin pokémonia”, Adam virnisti ja asettui poikaystävänsä kainaloon, kun tämä oikaisi käsivartensa hänen niskansa taakse. ”Saat minut vaikuttamaan ihan aloittelijalta.”
”Neropatti”, Shiro hymähti ja keskittyi meneillään olevaan otteluun. Adam jatkoi peliä päästämällä kentälle Kadabran, joka otti pienen osuman heti alkajaisiksi.
”
Stealth Rock.”
”Mm-hm.”
”Okei, katsotaan, mitä tulee...” Adam puri huultaan naputellessaan käskyn pokémonilleen. ”Eli
Psychic varmasti tehoaa, jos Gengar kerran on duaalityyppi?”
”Tehoaa tehoaa”, Shiro vakuutti. ”Toivon vain, että Kadabrasi on nopeampi, koska muuten olet liemessä.”
”Kyllä sen pitäisi olla nopeampi. Nyt vain pitää toivoa, että minun iskuni osuu...”
”
Psychic osuu aina.”
”Hyvä tietää...”
Adam pidätti hengitystään, kun Kadabra hyökkäsi. Kuten Shiron puheet olivat osoittaneet, meediotyypin isku puri kohteeseensa varsin tehokkaasti. Vastoin heidän odotuksiaan Gengarin palkkiin jäi kuitenkin ihan pieni määrä energiaa, mikä sai heidät molemmat vetämään jännittyneinä henkeä.
”Voi piru, sillä oli
Focus Sash...” Adam tunsi kylmän hikipisaran kertyvän ohimolleen.
”Ihan rauhassa, peli jatkuu vielä.”
”Mmm... Oho, se yritti
Destiny Bondia.”
”Luuli kai olevansa sinua nopeampi.”
”Eipä onnistunut, reppana. Surkea taktiikka muutenkin.” Virnistys nousi Adamin suupieleen, kun hän uskalsi hiljalleen tuudittautua ajatukseen, että ottelu ehkä kääntyisi kuin kääntyisikin hänen voitokseen. ”Se tosin taitaakin nyt jäädä raekuuron alle...”
”Tai sitten ei”, Shiro tuumasi, kun
Hail kului loppuun juuri sen vuoron päätteeksi. ”Eipä haittaa, uutta iskua peliin.”
Adam katsoi jännityksellä, kun Kadabra menetti vuoron päätteeksi hieman energiaansa myrkytyksensä ansiosta, mutta säilyi hyvässä kunnossa seuraavalle kierrokselle. Toinen
Psychic osui niin kuin pitikin, ja lopputulemana hänestä kruunattiin ottelun voittaja.
”Aah, vihdoin!” Adam huokaisi silkasta helpotuksesta ja tömäytti konsolin reisiään vasten. ”Pokémon todella aiheuttaa ennenaikaisia harmaita hiuksia...”
”Niin tekee”, Shiro hymähti pörröttäen hänen hiuksiaan. ”Onnea voitosta.”
”Kiitosta vain. Kannatti taas kuunnella sinua”, Adam virnisti tallennettuaan pelinsä ja sulki konsolin.
”Ja silti oli pakko kyseenalaistaa”, Shiro hymähti ja hörppäsi viimein sitruunalla silattua teetään. ”Tämäkin pääsi jäähtymään.”
”Liian jännittävä meno saa unohtamaan teekupitkin”, Adam naurahti ja painoi poskensa Shiron hartiaa vasten. ”Et muuten olekaan tainnut aiemmin mainita tuosta sinun pokémonnörttiydestäsi.”
”En kai”, Shiro sanoi mietteliäänä. ”Toki panin merkille sinun pelailevan sitä aikasi kuluksi, mutten vaivautunut sen kummemmin ruotimaan tiimiäsi tai latelemaan mitään hyväksi katsottuja neuvoja. Jokainen pelaa niin kuin pelaa.”
”Hienotunteista, kultaseni.”
”Mutta nyt kun tuli puheeksi”, Shiro aloitti viekas hymy suupielessään. ”Haastaisin sinut mielelläni otteluun tai pariin.”
”Älä viitsi, häviäisin heti paikalla”, Adam puuskahti ja maistoi Shiron jäähtynyttä teetä tämän tarjottua kuppiaan hänelle. ”Ellen sitten turvautuisi pahimman sortin nössötaktiikkaan, joka käsittäisi vain
Protectia ja
Explosionia. Varsinkin kaksi vastaan kaksi -otteluissa näkee sitä...”
”Kieltämättä aika säälittävää”, Shiro tokaisi. ”Tiedän muuten yhden mielenkiintoisen taktiikan, joka on kohtuullisen käyttökelpoinenkin...”
”Oletko varma, että haluat jakaa salaisia strategioitasi minun kanssani?” Adam kysäisi ja suukotti Shiron kaulaa tämän sormien kaivautuessa mukavasti hänen hiuksiinsa.
”Toki”, Shiro myhäili ja nojautui poikaystävänsä korvalle. ”Muistatko, mitä
Taunt tekee?” hän kysyi ääntään madaltaen.
”Hmm... En ole varma...”
”Se estää vastustajaa käyttämästä muita kuin hyökkäysliikkeitä.”
”Aivan...”
”Kuvittelepa, jos vastustaja lankeaa ensin siihen”, Shiro jatkoi, ”ja seuraavalla vuorolla saa niskaansa
Encoren...”
Adam päästi hersyvän naurun. ”Aika pahuksen ilkeä veto! Sitten se on jumiin jähmettyneenä ainakin parin vuoron ajan.”
”Juuri niin. Vapaata riistaa kaadettavaksi...”
Adam oli kuin huomaamattaan ponkaissut hajareisin Shiron lantiolle. ”Jotenkin kummasti voin samaistua... Kerro lisää...”
”Hmm... Ota tiimiisi kummituspokémon ja tee
Perish Song...”
”Mm-hm...”
”Sen jälkeen iske
Mean Look, eikä vastustaja voi karata minnekään...”
Adam hykersi Shiron huulia vasten. ”Suorastaan ihailtavan häikäilemätöntä...”
Shiro vastasi Adamin suudelmaan, eikä voinut olla hymyilemättä ajatukselle, että Pokémonin pelitaktiikoista puhuminen sai tämän niin eloisaksi. Sama tosin päti häneen itseensäkin, sillä Adamin liikahtaessa muutamaan otteeseen hänen housuissaan alkoi tuntua hetki hetkeltä ahtaammalta.
”Minusta tuntuu, että...” Adam hengähti irrottautuessaan kiivaasta suudelmasta ja suoristi hieman silmälasejaan, ”...voisimme jatkaa tätä keskustelua jossain toisaalla.”
”Mainio idea”, Shiro virkkoi takaisin ja työnsi Adamin lempeästi sylistään. He olivat jo oleskelutilan ovella, kun Adam äkkiä kääntyi takaisin.
”Nintendo jäi.”
”Ota mukaan vain”, Shiro naurahti ja kohtasi poikaystävänsä viekkaan katseen.
”Totta ihmeessä!” Adam sanoi lasejaan merkitsevästi kallistaen. ”Haluan tietää jokaisen pääsi sisällä piilottelemasi strategian, Takashi...”
