Otsikko: Taivasikkuna maahan
Fandom: Supernatural
Kirjoittaja: Violetu
Ikäraja: S
"Genre": Kulttuurihistoriallisia raapaleita x6
Summary: Castiel katselee ihmiskunnan varhaisia vaiheita.
A/N: Osallistuu Minä asiantuntijana 2 -sovella oppimaasi -haasteeseen. Kirjoitin nämä valmistautuessani kulttuurihistorian tenttiin, ja miksipäs en laittaisi niitä tänne, jos joku muukin saisi revittyä näistä jotain iloa.
***
Taivasikkuna maahan
Castiel katseli ihmeissään, miten ihmisenalut löysivät puoliksi kalutun hirven ja lähtivät kuljettamaan sitä kohti asumusrykelmäänsä. Haaskalinnut lentelivät kulkueen ympärillä ja rääkyivät närkästyneesti, kun niiden lounas loittoni loittonemistaan.
Pitkään ihmisenalut olivat syöneet pelkkiä kasveja ja muita maasta löytämiään asioita, ja nyt oli siirrytty tällaiseen, selvästi yksi kehityksen käännekohta, josta pitäisi raportoida.
Nuo kumarassa kulkevat haaskansyöjät tulisivat joskus olemaan niitä, jotka pelastaisivat maailman sen väistämättömältä lopulta. Heillä ei vielä ollut vaatteitakaan, mutta oli vain ajan kysymys, koska vaeltaminen riistan perässä pohjoisempaan alkaisi. Nopeasti nuo pienet ihmiset hoksaisivat siirtyä haaskoista elävään riistaan, jota olisi sitten seurattava pohjoiseen. Kylmempi ilmasto toisi tullessaan vaatteet.
*
Toistaiseksi ihmisalkujen kommunikointi oli murahtelua ja osoittelua, Castiel odotti jo kielen syntymistä ja rikastumista. Hän oli nähnyt tulevaisuuden ja sen kielien paljouden, joka tätä maailmaa vielä kirjoisi.
Taudit vähenivät pohjoisessa, sillä viileässä bakteerit eivät menestyneet.
Castiel katseli ihmisiä hellän kiinnostuneena, samalla tavoin kuin ihmis-tiedemies joskus tulevaisuudessa katsoisi petrimaljaansa.
Castielin silmät pyöristyivät, kun hän kerran ihmisiä tarkkaillessaan huomasi näiden liikehtivän poikkeuksellisesti, näennäisen tarkoituksettomasti jopa.
Yksi avasi suunsa ja päästi pitkän, korkean äänen, johon muutama muu yhtyi, ja toiset jatkoivat liikehdintäänsä. Tanssi. Tanssi ja laulu. Castiel pyyhki äkkiä silmiään, ettei hänen viereensä tullut Uriel huomaisi hänen liikutustaan. Tanssi oli merkittävä kehityksen askel ihmishistoriassa.
*
Ihmiset lisääntyivät ahkerasti, ja Cas tunsi pistoksen joka kerta, kun tapahtui näennäisen turha kuolema. Niin Jumala oli sen kuitenkin suunnitellut, ekologia ei murtunut paineen alla, vaan asetti rajat, joissa ihmispopulaatio pysyi ainakin vielä. Vähän samaan tapaan kuin petoeläimet estivät jäniskantaa kasvamasta liian suureksi, esti luontokin ihmispopulaatiota räjähtämästä käsiin. Ainakin vielä.
Ihmiskunnan hitaasti paisuessa, keksivät nämä jotain uutta keräilyn ja metsästyksen rinnalle. Ihminen alkoi käyttää maata, ja Castiel hehkui ylpeydestä. Nämä pienet ihmisalut osasivat käyttää sitä, mikä oli heidän edessään. Kieli, kulttuuri. Kuka olisi osannut aavistaa, että kulttuurin syntyminen vaati ensin sen, että ihminen oppi viljelemään maata? Tutkimattomat olivat ihmistenkin tiet.
*
Paleoliittisella kaudella lähi-idässä noin 11.000 vuotta sitten tapahtui tämä kaikki, Castiel kirjoitti tarkkailumuistikirjaansa, joka käsitteli kokonaan ihmisiä. Hänen käsiään melkein kihelmöi jännityksestä, seuraavaksi oli nimittäin vuorossa yksi hänen suosikeistaan: kotieläimet ja yksivuotiset ruokakasvit.
Nämä asiat tapahtuivat Euraasiassa, koska siellä oli suuri kanta potentiaalisesti kesytettäviä ja ruuaksi kelpaavia eläimiä.
Castielia hiukan inhotti kehitys parhaasta ystävästä pihviksi, mutta aina hän oli sen tiennyt, että ihmisillä oli pimeä puolensa.
Kasvit olivat yksivuotisia ja panostivat siementensä kokoon, mikä oli Castielistä tavattoman kiehtovaa.
Kiinnostavaa oli myös, että maanviljely kehittyi vuoristossa Vähä-Aasiassa, ja levittäytyi myöhemmin Mesopotamiaan. Laakeat pellot olivat ihmiskunnan historiassa jotain perin uutta, kumma kyllä.
*
Maanviljely aloitti kehityksen lumivyöryn, ihmiset rakensivat itselleen kiinteitä asumuksia, ja näin syntyivät ensimmäiset kaupungit.
Castiel ei olisi halunnut poistua tähystyspaikaltaan hetkeksikään, sillä pelkäsi menettävänsä jotain hienoa.
Uskontojen syntyminen oli hienoa seurattavaa. Se kiinnosti jopa muita enkeleitä, joita kerääntyi sankoin joukoin väittelemään siitä, oliko kukaan ihmisistä millään muotoa oikeassa, vai olisiko ollut parempi, jos nämä eivät olisi koskaan edes laskeutuneet puista. Castiel yritti sulkea korvansa ja katsoa ihmisten maailmaa kälättävistä veljistään ja siskoistaan välittämättä.
Ihmiset olivat ryhtyneet hallitsemaan laajoja alueita ja kehittäneet aakkoskirjoituksen hallinnan välineeksi. Kaupungit tekivät ihmisistä kilpailuhenkisiä, ja pian keksittiin myös terä-aseet, jopa 1200 vuotta ennen virallista ajanlaskun alkua.
*
Castiel oli hiukan huolissaan. Ihmiskunnan katselu oli vähän kuin olisi katsellut elokuvaa, jonka loppuratkaisun tiesi, mutta silti toivoi joka kerta, että se muuttuisi. Silmät piti peittää usein, jollei kestänyt katsoa epätasa-arvoa ja ylipäätään raadollisia asioita.
Pian ihmisille eivät enää riittäneet pienet kahakat, vaan syntyivät sodat, järjestelmälliset, suunnitelmalliset kampanjat, joissa tuli ruumiita yhä vain enemmän.
Samaan aikaan kehittyi myös kaupankäynti, ja jumalan rinnalle nousi raha, vaikka pronssi olikin lähinnä eliitin metalli. Hiukan myöhemmin tuli onneksi rauta, jota saattoi kutsua demokraattiseksi metalliksi, sillä sitä oli saatavana lähes kaikkialla.
Castiel toivoi, että voisi mennä alas, puhua ihmisiin järkeä, mutta enkeleitä oli kielletty sekaantumasta.
