Kirjoittaja Aihe: Palapelin kaltainen, S  (Luettu 8141 kertaa)

Fredu

  • Luihuisnörtti
  • ***
  • Viestejä: 1 011
    • Mieleni on maalaus
Palapelin kaltainen, S
« : 10.02.2009 19:36:08 »
Nimi: Palapelin kaltainen
Ikäraja: S
Paritus: Hermione/Ron, Harry/Ron, Hermione/Draco, Draco/Astoria.
Genre: Angst.
Summary: Olemme palapeli, jonka palat eivät sovi toisiinsa.
Disclaimer: En omista hahmoja.

Palapelin kaltainen

Voisit sinäkin joskus keittää, kun kerrankin kotona olet.

Voisit kerrankin laittaa pyykit, kun olet syönyt ja ruokaleposi on päättynyt, sillä eihän televisiosta mitään tule. Voisit sinäkin joskus siivota, kun sinulla on aikaa. Voisit kerrankin käydä kaupassa, kun pyydän. Voisit joskus asioida puolestani kaikkialla.

Muttet tahdo. Et edes rakasta minua. Tämä on avioliitto, joka solmittiin vain koska kaikki odottivat sitä. Paitsi yksi, Harry. Nyt vihoittelet minulle siitä, että veit minut vihille vaikkemme kumpikaan sitä enää halunneet. Olisimme voineet huoletta tuottaa saman pettymyksen kuin Harry ja Ginny. Muut olisivat kyllä ymmärtäneet. Mutta ajattelit vain äitisi tunteita, ja pistit meidät molemmat maksamaan sen. Tiedän että makaat paljon muiden kanssa, mutta minä jaksan sinnitellä.

Odotan, että kerrankin toisit minulle kukkia kotiin tullessasi ja yrittäisit edes saada tätä toimimaan. Vaikka sekin olisi tuhoon tuomittu yritys. Se on nähty monta kertaa. En uskalla yrittää ottaa eroa. Miten kaikki siihen reagoisivat? Sitä pelkään eniten, koska onnistuinhan esittämään umpirakastunutta häissämme. Oikeasti itkin sisälläni ja käperryin kokoon. Kaikki olisi paremmin, jos olisin vastannut etten tahdo.

Kaikki olisi paremmin, jos olisin myöntänyt etten rakasta.

Kaikki olisi paremmin jos olisit myöntänyt sen itsellesi.

Syytän sinua muutamista asioista, mutta sitä enemmän syytän itseäni. Elämämme ovat kohta täysin pilalla, jos emme vapaudu toisistamme. Olemme toisillemme vain taakaksi, murheeksi. Tiedän, että haluaisit Harryn, et minua. Tiedän, että menetin oman rakkaani jo aikoja sitten. Sidoimme itsemme toisiimme ja kadotimme oikeat rakkaamme. Astoria vei Dracon ja Harry on ollut jo kauan teillä tietymättömillä. Toivoen, että saisi joskus kuulla meidän eronneen.

Haluat sinnitellä kaikkien muiden vuoksi, muttet ajattele itseäsi. Ja luulet vielä olevasi hyväkin ihminen, vaikka oikeasti teet itsestäsi huonomman. Jos jompikumpi meistä olisi kuollut, olisiko se puolisko tästä kokonaisuudesta jo saanut sydämensä valitun? Väärin, emme ole kokonaisuus.

Olemme palapeli, jonka palat eivät sovi toisiinsa.

Mitä sitten, jos joskus rakastin sinua enemmän kuin Dracoa?
« Viimeksi muokattu: 14.05.2016 14:01:29 kirjoittanut iskelmäprinsessa »
Avatar: Beauty Enchants
hiphei, hurraa, nyt ei surra! pienet on konstit nää: jos joskus täytyy huolia olla, tuntuu pahalta, itkettää, itke kyyneleet sovinnolla,
ei ne silloin sisälle jää
~*~
Hävisin pelin

Herkkuoone

  • Vieras
Vs: Like a puzzle, S
« Vastaus #1 : 30.05.2013 00:03:36 »
Oh! Hyvää iltaa ja terveisiä tuolta Räpellyksen epävirallisesta kommenttihaasteesta!
Ellen olisi uteliaisuuttani avannut tätä tuolta kommenttihaasteen kautta, en luultavasti olisi koskaan tullut tänne eksymään, sillä vierastan vahvasti englanninkielisiä otsikkoja suomenkielisissä teksteissä. Avaamattomuus olisi tietysti ollut sääli, sillä mielenkiintoinen fic olisi jäänyt lukematta! :<

Tykkäsin tästä ideasta suunnattomasti, koska en ole suuri Hermione/Ronin ystävä. Jotenkin jännittävä löytää ficci, jossa heidän suhteensa ja avioliittonsa olisi pelkkää valhetta, esittämistä, pahaa oloa. Kaksikko sinnittelee yhdessä muiden vuoksi, ilman, että he antaisivat mahdollisuutta ajatella itseään ja asioita omalta kannaltaan. Ron haluaisi Harryn ja Hermione Dracon, joka kuitenkin on yhdessä Astorian kanssa. Tämän ficin ihmissuhteiden monimutkaisuus on äärimmäisen samaistuttavaa, sillä tällaisia hankalia kiemuroita tulee varmasti eteen myös oikeassa elämässä. :/

Yhden pienen epäselvyyden pongasin:
Voisit sinäkin joskus keittää, kun kerrankin kotona olet.
Tuo keittää-verbi tuntuu tässä yhteydessä tosi yksinäiseltä tapaukselta ja vaatisi vierelleen täydentävää sanaa, joka vastaisi kysymykseen: "Keittää mitä?"

Minusta tähän tekstiin olisi sopinut paremmin hieman ilmavampi kappalejako, sillä noin tiiviisti yhteenkirjoitettuna pakettina tämä tuntui tosi raskaalta luettavalta, vaikkei sitä oikeasti olekaan. Kannattaa harkita kappalejaon muokkaamista, sillä muokkaamalla sitä, lyhyistä virkkeistä, huomautuksista, tulisi paljon iskevämpiä ja tauotus tukisi niiden sanomaa paremmin. :>

Loppuun haluan lainata vielä suosikikseni nousseen virkkeen, koska se on vain niin upea (ja minä hulluna palapelivertauksiin):
Olemme palapeli, jonka palat eivät sovi toisiinsa.
Oi voi. ♥ Tämän lisäksi pidin myös viimeisestä virkkeestä, koska se katkeruus ja jossittelu... Vau!

Kiitos. : )
~ Herkku.

Arte

  • Puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 5 392
Vs: Palapelin kaltainen, S
« Vastaus #2 : 15.11.2017 12:58:24 »
Awww, tietenkin sinulta voi löytää ficin, jossa Romione ei vaan toimi! :P

Argh, Hermione, ota kukka kauniiseen käteesi ja eroa, hyvä nainen! Yllättävää kuulla Hermionen näin alentuneesti marisevan tilanteesta, kun itse jotenkin näen hänet niin toiminnallisena. Mutta ehkä siihen rooliin on sitten vain jotenkin jämähtänyt. Hermione/Draco jäi tässä vähän irralliseksi, mutta ehkä heidän suhteensa ei ollutkaan se kaikista olennaisin kohta tässä.

Toivottavasti nämä saisivat erottua toisistaan ja Harry voisi palata ulkomailta Ronin luokse ♥ Ja Hermione tulla järkiinsä Dracon suhteen. :P


“Tomorrow may be hell, but today was a good writing day,
and on the good writing days nothing else matters."
- Neil Gaiman

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 643
Vs: Palapelin kaltainen, S
« Vastaus #3 : 25.11.2017 17:23:11 »
Aws, mä kuvittelen tän kp-versumiin ajalle, kun Harry on huitsinnevadassa (eli Nicaraguassa vai missä se olikaan)! Paitsi tietysti mun Hermione kuolais Frediä eikä Dracoa, mut ehkä se löytäis Fredin vasta sit kohta x)

Mut kamalaa! Aivan hirveää joutua tuommoiseen solmuun, kun kaikki odottavat yhtä, mutta itse (ja muutkin) haluavat jotain ihan muuta. Mutta miten vaikeaa on junan poiketa raiteiltaan ja muuta sellaista. Oikeasti miltei sanoisin, että pelottava ficci! Tai silleen kun miettii, että jos joutuisi tuommoiseen itse. Tai siis en tiedä, sitä haluaisi ajatella, että ei sitä itse, en minä jäisi tuommoiseen, vaan puhuisin ääneen tunteeni ja sanoisin suoraan asiat, mutta entä jos en kuitenkaan uskaltaisi vaan Hermionen tavoin menisin helpomman kautta ja jättäisin sanomatta ja tekemättä ja lähtemättä ja vapautumatta.

ARRRRgh.

Silleen jännä toi Hermione/Draco-kuvio, mut sen selittäminen ei toki kuulu tähän ficciin. Ois ehkä jännä kuitenkin lukea siitäkin puolesta? O.O Tietysti vielä mieluummin lukisin siitä, kun Harry tulee takas ja whiskaisee Ronin mukaansa ja Hermione saa huokaista helpotuksesta, kun Rarrysta tulee vuosisadan pariskunta ja rakkaus, oi, rakkaus virtaa vapaana \o/

Hups, mitkä sivuraiteet? O.O


Kiitos tästä pus <3



//
Herkulle, mulle toi "keittää" ihan yksittäisenä on itsensä selittävä, tarkoittaa ruuanlaittamista. Ehkä tää on murrejuttu? ;D
Artelle, right, RIGHT?! Täs on ihan väärät parit x)

Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Fredu

  • Luihuisnörtti
  • ***
  • Viestejä: 1 011
    • Mieleni on maalaus
Vs: Palapelin kaltainen, S
« Vastaus #4 : 25.11.2017 22:37:41 »
Herkku, oon selkeesti ollut laiska kommenteistakiittelijä kun en ole sulle vastannut silloin aikanaan. :D Vastaanpa siis nyt. Musta on jotenkin hassua, että sä kaipaisit tuohon keittämisen lisäksi jotain, koska jotenkin kun aikanaan mietin siihen jotain niin mikään ei tuntunut sopivan koska se tarkottaa nimenomaan ruoanlaittoa. :D Aikojen saatossa oon itekin alkanut vierastamaan enkunkielisiä otsikoita suomenkielisissä teksteissä ja siksi vaihdoinkin nimen, sekä sun ehdotuksesta pilkoin tän. Tuli muuten paljon parempi ja selkeämpi myös omasta mielestäni, kiitoksia siis kommentista! ♥

Arte, kauhistuin kun huomasin sun kommentoineen tätä, koska tämä tuntuu jo iänkaikkisen vanhalta tekstiltä. :D Oon aina mieltänyt Hermionen sosiaalisilta taidoiltaan vähän kömpelöksi ja sen takia Hermione tässäkin vaan valittaa ja jahkaa itsekseen. On kyllä totta, että se jahkailu on niin raivostuttavaa kun haluais vaan että pojat sais olla keskenään onnellisia. Kiitoksia kommentista. ♥

bbuttis, Nicaraguassa se Harry piileksi mun muistaakseni! Nyt kun mainitset, niin tää melkein jopa sopis siihen versumiin ja nyt vähän hämmentää. :D Oon samaa mieltä sun kanssa, olis kamalaa joutua tuommoiseen tilanteeseen ite. Mun muistaakseni tästä piti aikanaan tulla joko Dramione tai Rarry, mutta silloin en ollut valmis yrittämään romanssin kirjoittamista niin kuin nyt. Se ei vaan luonnistunut. :D Kiitoksia kommentista, pus <3
Avatar: Beauty Enchants
hiphei, hurraa, nyt ei surra! pienet on konstit nää: jos joskus täytyy huolia olla, tuntuu pahalta, itkettää, itke kyyneleet sovinnolla,
ei ne silloin sisälle jää
~*~
Hävisin pelin