Kirjoittaja Aihe: Vielä on kesä (S • rentoa kesälomailua, Joni/Eetu • tuplaraapale)  (Luettu 3117 kertaa)

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 9 173
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50




S

Raapalejuoksu on jälleen kerran katkaissut luovan kirjoittamisen blokkini, hurraa! :D Kirjoitin tämän pätkän alun perin sanasta sieni, mutta joku ehti ensin, joten ujutin mukaan pienen mutkan kautta vielä toisenkin sanan, hylly. Teksti on inspiroitunut omasta sienihulluudestani, sillä Eetun tapaan minäkin olen melkein täysin kykenemätön jättämään kantarelleja metsään, jos vain satun niitä huomaamaan. :P

Hahmot ovat peräisin Murtovesiä-originaalisarjastani, mutta tämän tarinan lukeminen ei vaadi aiempaa hahmotuntemusta; tämä on vain tällainen kevyt höpsöttely, joka sijoittuu jonnekin tarkemmin määrittelemättömään tulevaisuuteen. Lämmin kiitos, jos luet, ja kaikenlaiset kommentitkin ovat mitä lämpimimmin tervetulleita! ♡

🌿

Joni nojaa pyöränsä tankoon ja hörppii vettä katsellessaan, kuinka Eetu kyykistelee sammalikossa keräämässä kantarelleja. Eetu on tyhjentänyt oman juomapullonsa tilapäiseksi sienisäiliöksi, ja se on jo puolillaan metsän antimia.

Heidän ei ollut tarkoitus sienestää, vaan kaikki sai alkunsa sattumalta, kun Eetu kävi tarpeillaan tiensivussa, huomasi jotain keltaista ja meni katsomaan, oliko kyseessä aikansa elänyt koivunlehti vaiko sittenkin himoittu herkku. Pyörälenkki keskeytyi siihen paikkaan, sillä Eetu on täysin kykenemätön jättämään kantarelleja taakseen. Eetu mieluummin hyllyttää uuden aikaennätyksen tavoittelun kuin hylkää rakkaat aarteensa.

”Se siitä pikasesta pissapaussista sitte”, Joni hymähtää. ”Mää alan kohta aatella, että se oli pelekkä tekosyy katsastaa potentiaaliset sieniapajat…”

Eetu virnistää ja näyttää kieltä. Mäntyjen välistä siivilöityvä aurinko leikittelee hänen silmiensä ruskalla. Kenties silmäkulmassa kimmeltää myös kujeilu, joka kertoo, että vaikka hätä olisikin ollut todellinen, paikkavalinta saattoi olla jotain muuta kuin silkkaa sattumaa.

Lopulta Jonikin astelee avuksi. Hänessä ei juuri ole sienestäjän vikaa, mutta hän tykkää syödä, eikä mikään voita Eetun kantarellirisottoa tai -piirakkaa; Eetu suhtautuu ruoanlaittoon vielä palavammalla intohimolla kuin raaka-aineiden keräämiseen. Sitä paitsi kelloa ehtisi tuijottaa myöhemminkin – sitten syksyllä, kun treenit jälleen alkaisivat ja sekuntipelit käynnistyisivät.

Vielä on kesä, vielä on kantarelleja ja lomasta nauttiva Eetu. Jonikin haluaa nauttia, vaikka se sitten tarkoittaisi pitkittynyttä lenkkiä ja multaisia sormia.

Meldis

  • puuskupurilainen
  • ***
  • Viestejä: 2 907
Yritin kauheasti etsiä jo eilen jotain kivan kesäistä arpajaisiin, joten tämä tuli juuri sopivasti. :) Koska on vielä kesää jäljellä, onhan tuo elokuu ihan oikeasti kesäkuukausi. ^^ Ihana kuulla, että blokki on purkautunut, olen toivonut lisää luettavaa näistä kahdesta ja oli jopa vähän nostalgista lukea heistä kesäisissä tunnelmissa, kun edellinen tarina oli niin kivaa kesäluettavaa. Tämä oli aivan ihana arkipätkä, juuri sellainen arkinen palanen ja established relationship, mitkä ovat yhdessä minusta paras asia ikinä. <3 Yhteinen pyörälenkki lomalla kuulostaa tosi kivalta hommalta ja se, että Joni ei ollut oikeasti harmistunut pysäytyksestä sai tuntumaan, että suhdekin on hyvällä pohjalla. ^^

Itsekään en ole sienestäjiä Jonin tavoin, enkä suuri sienten ystävä muutenkaan, mutta ehkä se johtuukin siitä, että en ole päässyt maistamaan Eetun teoksia. Mutta minustakin on kiva nähdä toisen into jostain häntä innostavasta asiasta. Hupaisaa, että vesipullo oli pitänyt uhrata sienien keruuseen jopa, vaikka - mitään sienestämisestä tietävänä - kuvittelisin, että eihän sinne mahdu montaa sientä edes. Mutta pakko silti kerätä vaikka sitten kuinka pikkuiseen astiaan. :D

Lainaus
Mäntyjen välistä siivilöityvä aurinko leikittelee hänen silmiensä ruskalla.

Ah, niin nättiä. <3 Myös Jonin ajatus, että kelloa ehtii katsoa syksyllä oli miellyttävä, sitä yritin itsekin tavoitella lomalla, että aikataulut voi jättää sitten siihen arkeen. ^^ Jonissa oli rauhaa, joka hänestä puuttui paljolti Kovanonnenpotkussa, joten oli ihanaa, että hän on vihdoin päässyt tällaiseen mielenmaisemaan, varmaan Eetun ja itsetutkiskelun ansiosta. Sitä hänelle toivoinkin. ^^
Kiitos tästä, näistä kahdesta oli tosi piristävää taas päästä lukemaan!
Hine on ylde, eft gewunigen wilgesiþas, þonne wig cume.

˚*・༓☾ Tóspringe!☽༓・*˚

Angelina

  • Luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 6 756
Arpajaisista moikka! ♥ Mä halusin lukea lisää Eetua ja Jonia, koska viimeisimpänä luin Jonin surkeasta joulusta ja tarvitsin nyt jotain piristävämpää :'3

Ja no, sitähän tää ehdottomasti oli - oikein loppukesän fiilistely <3 Mä olisin tässä skenaariossa myös aivan kuten Joni, koska mä en sienestä, mutta ehdottomasti niitä syön! Tykkäsin kuitenkin myös siitä, miten kuvailit Eetun intoa ja sitä, miten noita herkkuja ei vaan yksinkertaisesti voi jättää tienposkeen.

Tässä oli ihanasti just se fiilis, että vielä saa nauttia viimeisistä kesä- ja lomapäivistä, ennen kuin se arki alkaa. Vaikka toisaalta, ei mua yhtään harmittaisi lukea poikien lätkätreeneistäkään (eikä haittaa muutenkaan tuleva lätkäkauden startti) ;D

Tästä tuli tosi hyvä mieli, kiitos!


© Inkku ♥