Kirjoittaja Aihe: Menneisyytemme vankeina, 4/4, max. k-11, slash, Sirius Musta  (Luettu 10007 kertaa)

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Author: Zarroc
Pairing: jokaisessa raapaleessa eri.
Rating: korkeimmillaan k-11
Warnings: jokaisen osan alussa omansa
Genre: angst, romance, drama, slash
Fandom: Harry Potter
Disclaimer: En omista hahmoja tai tässä esiintyviä paikkoja, kirjoitan omaksi huvikseni enkä saa tästä rahaa.

A/N. Osallistuu Vuosi Raapalehtien IV -haasteeseen sekä Se oikea ja sen haaremi -haasteeseen hahmolla Sirius Musta. Jokaisessa raapaleessa 200 sanaa. Eppu Normaalin kappaleet (järjestyksessä) joiden sanoja on raapaleiden välissä:
1. Pimeyden Tango
2. Lensin matalalla
3. Kun olet poissa
4. Linnunradan laidalla




Rating: k-11
Pairing: Sirius/James
Warnings: lievää seksin kuvailua
Genre: drama, angst, romance




1. Kutsuhuudon kuulen minäkin

Vaan ei pimeys jää yksin rappukäytävään

Yhä useammin Jamesista jäi vain paha maku suuhun.
Hän maistui liian usein tuliviskiltä tai petokselta, ei ikinä siltä, miltä kuuluisi. Ei parhaalta ystävältäni, ei ensirakkaudeltani. Hän vei minua ilotaloihin, kun Rääkyvä Röttelö ei riittänyt, hän vei minua kauemmas kaikesta mahdollisesta. Maallisesta ja taivaallisesta.

Se tarttuu takinliepeeseen kuin vanhaan ystävään
Mua seuraa valoihin, ulos kapakoihin, ilotaloihin


Aina koulun alkaessa Tylypahkan katto näytti muuttuvan hänen mielialansa mukaan, kun hän nauroi, paistoi aurinko, kun murjotti, myrskypilvet valtasivat taivasta.
Minä nauroin silloin, kun hän murjotti ja murjotin, kun hän nauroi, en tiennyt kumpi ei tajunnut kumpaa. Ehkä me molemmat ymmärsimme toisiamme.

Jälleen helmoistani löydän tuon synkän kaverin
Kuin uhriansa ainoaa, mua seuraa, mua vainoaa


James suuteli minua varovasti huispausjoukkueen pukuhuoneessa, lammessa ja hylätyissä luokkahuoneissa. Hän suuteli rajummin öisin, kun olimme tupanneet itsemme samaan sänkyyn, koska pimeässä hän kaipasi minua.
Minä kaipasin häntä valossa, mutta en ikinä saanut häntä siihen samaan. Oli aina ilta tai yö, hän lakkasi leikkimästä ja liian usein hän vei kaiken, mitä sain osakseni.

Joskus vielä täyttyy toive eivätkä valot väistä mua
Siihen asti pimeässä kaipaan sua


Makasin lakanoilla alastomana ja raskaasti hengittäen, hän teki alavatsallani jotain, mitä en halunnut edes nähdä. Jos näkisin sen, muistaisin sen paremmin – enkä minä kestäisi sitä enempää. Se mitä en nähnyt, se ei minua satuttanut.
Silti inisin säälittävästi hänen otteessaan, kun tulin hänelle lukemattomia kertoja. Ja joka kerta James nauroi hiljaista, matalaa nauruaan, sai minut ärisemään omille mielikuvilleni.
Hän ei koskaan kysynyt miksi.

Vielä joskus törmään sinuun ja tiedän mitä se tarkoittaa.

En ikinä uskonut, että olisin voinut rakastaa ketään enempää.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 03:29:57 kirjoittanut Beyond »

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Rating: S
Pairing: Sirius/Remus
Genre: drama, angst, romance




2. Näen nyt enemmän

Näin kun kerran rakkauden talossa
nimittäin näin varjoja raakkauden valossa
Yöllä sänkyyni hiipi yksi
tunsin aamulla riivityksi
sydämeni se meni haavojaan nuolemaan


Jamesin mentyä minulle jäi Remus. Remus, Remus. Rakas Kuutamo, joka tiesi, ettei ikinä olisi tarpeaksi. Hän tuli pyydettäessä, hän ei lähtenyt pois.
En tiennyt oliko se sääliä vai rakkautta, mutta sama asia se meille kahdelle oli. Hän nauroi minun kanssani, murjotti kanssani. Hänestä minä tiesin, ettei hän ikinä ymmärtäisi minua. Mutta en minä sitä ikinä sanonut, minä suutelin häntä päivänvalossa, suutelin häntä siellä missä kaikki näkivät.

Lensin matalalla
liian matalalla
voi törmätä johonkin


Ei sillä ollut väliä enää sen jälkeen, kun Tylypahka jäi taakse. Me saatoimme olla kahden ja kaikki helpottui. Meille oli aina toisemme, Remus kuiski sitä hiljaa öisin yhteisessä sängyssämme.
Minä vastasin, että hänen pitäisi lähteä kotiin. Hän ei ollut tarpeaksi samanlainen.

Nousin ylemmäksi
ja kaikki hidastui
Tuntui kuin olisin syntynyt kuolemaan


Enkä minä tajunnut sitä vielä silloin, että kieltäminen ei vain johtaisi mihinkään. Ei Kuutamon kanssa ainakaan.

Silloin sydämeni halusta rakastun ja aloitan alusta
ja ympyrä katkeaa alkaakseen uudestaan


Mutta pikkuhiljaa minä tajusin rakastuvani häneen. Se alkoi siitä, kun en enää sanonut, etteikö hän saisi jäädä. Se jatkui siihen, kun ostin hänelle sitä, mitä hän tarvitsi. Se loppui siihen, kun suutelin häntä kynnyksellä aina, hänen lähtiessään Killan kokoukseen jos se oli jossain muualla, kuin täällä.
Koska tänne minä olin jäänyt, Kalmanhanaukio 12:sta.

Kun maa on roudassa mieli tekee seuraa
kun routa on mennyt mielikin mennä saa


Remus hymyili aina surullista hymyä, kun voihkin Jamesin nimeä. Hän ei sanonut mitään, puristi sormiani ja silmät huusivat, että hän ymmärsi.
Mutta minä en ymmärtänyt, kuinka saatoinkaan satuttaa häntä niin.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 03:29:19 kirjoittanut Beyond »

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Mixiuu

  • ***
  • Viestejä: 193
  • Ava by laaksokukka <3
Terve kommenttikampanjasta! (:

Näitä raapaleita oli mukava lukea ja kiva juttu tässä oli se, että olit sekoittanut mukaan myös Eppu Normaalia. Tykkään lukea ficcejä joissa mukana on myös laulujen sanoja ja vieläpä kun toisessa raapaleessa oli parituksena Sirius/Remus niin ah <3 Olit myös kirjoitellut tuonne ihania yksityiskohtia, joista pidin tosi paljon, esim. tuo Rääkyvä Röttelö oli kiva maininta.

Muutenkin tää oli onnistunut kaikin puolin ja mulle välittyi tunnelma tästä. Varsinkin noiden molempien raapaleiden viimeiset lauseet oli ihania ja sai mut sulamaan ihan täydellisesti. <3

Virheitä en huomannut yhtään kappaletta, vaikka tosin en mä niitä etsinytkään kauheasti. Mut kuitenkin, oli pitkästä aikaa kiva lukea jotain Sirius/Remusta ja Sirius/Jamesia tai ylipäätänsäkin jotain Siriuksesta, koska Sirius on ehdottomasti yksi parhaimmista hahmoista niin elokuvissa kuin kirjoissakin. Joten kiitos siis näistä kahdesta ihanasta raapaleesta, voit olla varma, että luen vielä loputkin, kunhan ne ilmestyvät tänne! =)
-Mix
« Viimeksi muokattu: 18.06.2014 20:22:49 kirjoittanut Mixiuu »
Believe In Your Dreams

Leijonat ♥

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Mixiuu, hienoa, että tunnelma välittyi ja pidit näistä pikku yksityiskohdista, joita tykkään viljellä joskus liikaakin tekstini sekaan 8'D Ja se on kyllä totta, että Sirius on yksi parhaimmista hahmoista :3 kiitos kommentistasi! <3



Rating: k-11
Pairing: Sirius/Severus
Genre: drama, angst, romance




3.  Kun olet poissa

Ajatukseni kuin perhoset hullut lamppua loistavaa
kiertelevät kun yö on tullut rataa itsensä toistavaa


Istuin jälleen kerran tämän sukuni kotitalon keittiössä. Oli aamu, hiljainen sellainen ja minä join kahvia mustana. Olin tehnyt tämän saman muinakin aamuina ja silti jokin tuntui puuttuvan. Se jokin tuli ovesta kuin liukuen, en olisi edes huomannut sitä, ellen olisi jo tottunut tähän.

Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä joissa kuu heijastuu


Joka aamu hän tuli luokseni aamukahville, istui pöydän toiselle puolelle ja katseli minua ilmeettömänä. Yhä useampana aamuna minä olin alkanut kurkottaa pöydän ylitse painaakseni suudelman hänen suupielelleen, poskelleen, huulilleen.

Miksi minulle sinäkin olet vain heijastus peloistani?
Joku kanssani sinut jakaa enkä selviä veloistani


Yhä useammin hän antoi sen tapahtua, antoi käsiensä vaeltaa ranteillani, sormien koskettaa hauiksiani, niskaani. Hän antoi minun ottaa vallan itsestään, kuin toivoisi, minun olevan jotain muuta.
Kyllä minä tiedän mitä hän haki, me haimme saman asian eri puoliskoja. Hän halusi vihreät silmät ja punaiset hiukset, minä halusin pähkinänruskeat silmät ja mustat, kurittomat hiukset.

Saisi aurinko nousta
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta, se katkeaa jos en unta saa


Vein hänet yläkertaan ja huohotin hänen kosketukselleen, suljin silmäni ja sain hänet hetken näyttämään Jamesilta. Severus ei välittänyt, hän työntyi minuun uudestaan ja uudestaan ja tultuaan hymyili minulle, kuin oikeasti rakastaisi minua. Me olimme vankeina omissa ruumiissamme, me olimme vankeina muistoissamme.

Kun olet poissa ja makaan yksin veren kohinaa kuunnellen
Samaa vanhaa kappaletta sen tempoa muunnellen


Silti tunsin oloni vajavaiseksi, kun Severus oli poissa. Se tuntui oudolta, kuin hänet olisi tarkoitettu ikuisesti olemaan lähelläni.
Ehkä se olisikin niin, mutta en silti saattanut uskoa siihen, että hän olisi siinä. Me olimme aivan liian erilaisia, tai samanlaisia.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 03:29:32 kirjoittanut Beyond »

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Rating: k-11
Pairing: Sirius/Harry
Genre: drama, angst, romance




4. Ei katoa milloinkaan

Valo silmistämme lähti silloin matkalle tähtiin
ikuisesti vaeltaa
Saa ehkä joskus jonkun
silmät tavoittaa


Harryn tullessa elämääni minä yritin välttää näkemästä sitä, minkä halusin nähdä. Näin Jamesin. Näin Lilyn. Näin vain Jamesin, enkä koskaan Harrya. Severus takertui hihaani epätoivoisen miehen ottein, hän tiuskaisi, etten voisi vain yrittää saada poikaa itselleni. Hän ei ollut James.

Vaikka aika täällä maanpäällä ylitsemme ajaa
emme täysin katoa silloinkaan
Linnunrata loisti vyöllä
rakastuimme sinä yönä


Kyllähän minä sen tiesin, mutta silti päädyin kuin vahingossa painamaan Harryn seinää vasten ja suutelemaan häntä. Hän oli niin kokematon, hän tuntui niin pieneltä ja nuorelta. Ehkä väärältäkin.
Harry hengitti hiuksiini väärällä tavalla, hymy kuoli hänen kasvoilleen ja arpi väänsi silmät harmaiksi. Minä hakkasin itseäni seinään aina silloin, kun kukaan ei nähnyt.
Minä en löytänyt hänestä sitä mitä tarvitsin.

Alla tähtien
yhdessä siitä lähtien


Silti hän turvautui minuun, hänen silmänsä kutsuivat minua luokseen ja minä huomasin jälleen tekeväni kaikkeni jonkun ihmisen vuoksi. Minä nukuin hänen vierellään, kun muut eivät sitä nähneet, kiedoin käteni hänen vyötärölleen, kun hän tarvitsi tukea ja suutelin häntä, kun hän tarvitsi armahdusta.

Silmin yhä aremmin
näen paremmin
Mitä näkemättä olla toivoisin
näkisinpä unta


Minä sain hänet huutamaan, nauramaan ja itkemään, eikä mikään silti tuntunut tarpeaksi hyvältä. Ei tarpeaksi riittävältä. Minä laskin itseni hiljalleen kiintymään häneen, vaikka tuntui, etten voisi enää ikinä tehdä niin. Kun Severus oli poissa, Remus oli poissa ja James oli poissa, ainoa asia, mistä saatoin välittää, oli Harry.

Se ei katoa milloinkaan
sillä kaukaiset tähdet me nähtiin


Hän piti minua kädestä hautajaisissa, hän itki puolestani julkisilla paikoilla ja piti minusta kiinni, kun minä sorruin omien seinieni sisällä. Hän kuiski muiden mukana, ettei päästäisi minua enää pois.
Minä itkin enemmän, eikä hän ikinä tajunnut, että se oli siitä kiinni.

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Mixiuu

  • ***
  • Viestejä: 193
  • Ava by laaksokukka <3
Kuten sanoin, tulin nyt lukemaan viimeisetkin raapaleet!

Näin aluksi haluan mainita, että nuo kaksi viimeisintä paritusta on ihanat! En tiedä mikä Sirius/Severuksessa tai Sirius/Harryssä minuun vetoaa, mutta kuitenkin olen täällä ruudun toisella puolella ihan sulanut.

Ja varsinkin tuo viimeinen raapale oli se, joka iski syvälle. Varmaankin johtui siitä, että Sirius yritti löytää Harrysta Jamesia, ennen kuin tajusi ettei Harry ole James. Se oli jotenkin tosi herkistävää!

Lainaus
Minä itkin enemmän, eikä hän ikinä tajunnut, että se oli siitä kiinni.

Oih, kuinka ihana lause! <3 Sanoinkin jo aiemmassa kommentissa, niin nämä jokaisen raapaleen viimeiset lauseet on parhautta. :-)

Miten vaan, ennen kuin tämä kommentti menee ihan överiksi, niin kiitän näistä kaikista neljästä ihanasta raapaleesta. Niitä oli todella kiva lukea! <3
-Mix
Believe In Your Dreams

Leijonat ♥

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Mixiuu, ihanaa kun palasit vielä kommentoimaan :3
Sirius on siitä hieno hahmo, että sitä voi parittaa aika monelle henkilölle kuulostamatta kuitenkaan kornilta. Ja jostain syystä olen aina pitänyt Sirius/Severuksesta ja varsinkin Sirius/Harrysta. Hih ^^
Hienoa, että pidit ja kiitos kommentistasi! <3

~ Zar

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

FMAlover

  • ***
  • Viestejä: 283
Kommenttikampanjasta hyvää... öh yötä!

Nam. Raapaleita, tykkään nykyään raapaleista ihan älyttömästi. Jotenkin tykkäsin Siriuksesta (Sirius on lempihahmo :) ) tässä ihan hirveästi. Siriuksen ajatukset tuntuivat jotenkin hirveän todellisilta. James oli sitten Siriukselle se ainut ja oikea, harmittaa vaan, että lopulta Sirius sai pelkästään Harryn. Tuo Severus kohta oli upea. En ole koskaan ajatellut Siriusta ja Severusta parina mutta tuo pätkä sai minut oivaltamaan, että ehkä he voisivatkin sopia yhteen.

Kiitos tästä. Olen pahoillani kommentin lyhyydestä mutta tykkäsin tästä kovasti.
It does not do to dwell on dreams and forget to live
//Ava ei ole minun tekemäni, vaan puolipron kiitos siitä!

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
FMAlover, ihanaa, että tykkäsit :3 ja minusta Sirius ja Severus ovat aina sopineet jollain tavalla toisilleen, ei ehkä romanttisessa mielessä, mutta juurikin noin.. vähän sellaisena tarpeena vain. Kiitos kommentistasi! ^^

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 497
  • Ilo on sisäpiirin homma
Kommenttikampanjasta hyvää iltapäivää (: !
Huomasin tämän siellä sun listauksessa ja raapalesarjan nimen perusteella päätin tämän ottaa. Semmoisen sopivan mystinen ja mielenkiintoinen! Vasta sitten topan avattua luin tarkemmat tiedot ja hyvältä kyllä vaikutti.


Sirius/James paritus on sellainen paritus, johon (ainakin mä ite) törmää aika harvoin. Ehkä vähän epäileväinen olin tästä parituksesta, mutta eipä se loppujen lopuksi mikään huono ollutkaan. Wolfstar on vaan juurtunut näistä kelmiparituksista eniten tuonne takaraivoon, ehkäpä se epäilys johtui siitä :'D Noi on itseasiassa aika söpöjä (;

Remus/Sirius paritus toimii aina :3 Mua oikein harmittaa Remuksen puolesta, vaikka Sirius ei tarkoitakkaan pahaa, mut silti. Remus on kanssa tosi ihana hahmo ja haluan hänelle vain kaikkea hyvää!
...ettei ikinä olisi tarpeaksi.
Tarpeeksi kenties? Huomasin ton vasta toisella lukukerralla, ei mikään iso virhe mutta laitoinpa sen nyt tähän kuitenkin! c:

Severus/Sirius o: Tämäkin paritus on kyllä mielenkiintoinen ja ei-niin-yleinen. Mielenkiintoinen ajatus, että Severus menisi vapaaehtoisesti Siriuksen luokse juomaan kahvia ja tekemään vähän muutakin... Koska canon on aina canon, mutta eipä tämäkään yhtään huonolta vaikuttanut! Mulla on ehkä vähän liikaa ennakkoluuloja, joista mun pitäis päästä yli...

Kun luin ton parituskohdan (Sirius/Harry) mul tuli heti jotenkin "eieieihyihyihyi" olo! Ei saa tahrata sitä hyvää mielikuvaa, mikä mulla noista kahdesta on! Sirius on Harryn kummisetä ja he ovat rakkaita toisilleen, mutta juttuun ei liity mitään tuollaista! Not cool bro :'D


Kerronta raapaleissa oli hienoa. Minä kertoja toimi hyvin, kun kaiken lisäksi päähahmona ja minähahmona toimi Sirius. Sirius on ihana hahmo ja hänestä voi kirjoittaa todella monenlaista tekstiä, ja tämäkin tyyli toimi oikein hyvin.
Alussa jaksoin lukea myös noita kappaleiden sanoja, mutta loppua kohden se meni vähän sellaiseksi pomppimiseksi ja silmäilyksi, keskityin enemmän itse tuohon tekstiin.

Kiitän hienosta lukukokemuksesta!
-A

© Raitakarkki

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Ales, haha, jokaisella on selvästi omat paritustottumuksensa. 8'D ja aikalailla tabutyyppisistähän tässä oli kysekin, ainakin Potter -maailmassa. Nimittäin Sirius/Severukseen en ole montaa kertaa törmännyt ja Sirius/Harry tuntuu ällöttävän monia. Mutta kirjoittamisen onkin tarkoitus aiheuttaa keskustelua ja pohtimista.
Kiitos siis kommentistasi ja hyvä, että tykkäsit kaikesta huolimatta! :3

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Taelia

  • Vieras
Luin tän kiireessä jo jokin aika sitten, mutten silloin ehtinyt kommentoimaan. Päätin kuitenkin palata astialle, koska tässä oli mun mielestä hyviä teemoja. :) Tykkään kovasti ficeistä, jossa kuvataan yhden hahmon suhteita useampaan eri hahmoon, olivat ne suhteet sitten seksuaalisia tahi eivät. Erityisesti Siriuksen miellän sellaiseksi hahmoksi, jolla olisi hyvin voinut olla vispilänkauppaa ties kenen kanssa. Ja pointsit Eppu Normaalista!

1. Kutsuhuudon kuulen minäkin

Ensimmäinen pätkistä saattaisi varmaan olla oma suosikkini. Tässä oli hyviä kielikuvia ja sellainen miellyttävän katkeransuloinen tunnelma. En ole paljoa Sirius/Jamesia lukenut, mitä nyt muutaman tunnetuimman suomenkielisen, eikä mulla ole kovin laajaa käsitystä tästä parista, mutta sellainen mielikuva mulle on kuitenkin syntynyt, ettei näiden(kään) suhde voi olla kovin tasapainoinen ja onnellinen enää siinä vaiheessa, kun se ylittää ystävyyden rajat.

Lilyä ei mainittu, mutta oletin canonin kuitenkin olevan syy sille, ettei James voinut kuulua täysin Siriukselle? Se tuntuisi realistiselta. Saattoi mulle tietysti syntyä tässä kohden väärä mielikuvakin.

Lainaus
Yhä useammin Jamesista jäi vain paha maku suuhun.
Hän maistui liian usein tuliviskiltä tai petokselta, ei ikinä siltä, miltä kuuluisi. Ei parhaalta ystävältäni, ei ensirakkaudeltani. Hän vei minua ilotaloihin, kun Rääkyvä Röttelö ei riittänyt, hän vei minua kauemmas kaikesta mahdollisesta.

Lempikohtani löytyi jo ihan tekstin alusta. Erityisesti tuo ensimmäinen lause tuntui jotenkin hienosti kiteyttävän loput tekstistä. 

2. Näen nyt enemmän

Ja katkeransuloinen meininki vain jatkuu! Tämä oli mun mielestä jo aika raastava. S/R on mulle kelmiparituksista se läheisin, mutta tuntuu hyvin luontevalta, että jos James on mukana pelissä, niin se tekee äkkiä Remuksesta jonkinlaisen korvikkeen.

Tässä pätkästä parhaat palat löytyivät mun mielestä tekstin lopusta.

Lainaus
Mutta pikkuhiljaa minä tajusin rakastuvani häneen. Se alkoi siitä, kun en enää sanonut, etteikö hän saisi jäädä. Se jatkui siihen, kun ostin hänelle sitä, mitä hän tarvitsi. Se loppui siihen, kun suutelin häntä kynnyksellä aina, hänen lähtiessään Killan kokoukseen jos se oli jossain muualla, kuin täällä.
Koska tänne minä olin jäänyt, Kalmanhanaukio 12:sta.

Tuntuu ihan mahdolliselta, että mikäli näiden kahden suhde olisi syventynyt vasta myöhemmällä iällä, se olisi voinut tapahtua näin. Mä olen oikeastaan aina halunnut lukea jotain S/R:ää näillä teemoilla. Olisi kiinnostavaa lukea enemmänkin siitä, miten haavoitettu Sirius yrittäisi osoittaa välittämistään yrittämällä vaikkapa ostaa rutiköyhälle Remukselle jotain, mitä tämä kipeästi tarvitsi (ja miten Remus siihen reagoisi).

Vaikka ylläolevan lainauksen sisältö on musta huippua, niin kieliasussa jokin kuitenkin tökkii mua.

Lainaus
Se loppui siihen, kun suutelin häntä kynnyksellä aina, hänen lähtiessään Killan kokoukseen jos se oli jossain muualla, kuin täällä.

Tässä on mun mielestä pilkutuksessa jotain häikkää. Mä ehkä jättäisin tuon 'aina'-sanan pois tuolta keskeltä, se tuntuu olevan vähän irrallinen. Ainakin mun nähdäkseni sanoma välittyy lukijalle ilmankin. Ja tuonne loppuun ei kuuluisi pilkkua ennen 'kuin'-sanaa, vaikka joissain yhteyksissä pilkku tuollaiseen paikkaan tulisikin.

Lainaus
Koska tänne minä olin jäänyt, Kalmanhanaukio 12:sta.

Tässä ei ole mitään muuta vikaa kuin lukujen taivutus. Oikea taivutus olisi 'Kalmanhanaukio 12:een'. Tuollaisenaan tuo tarkoittaisi 'Kalmanhanaukio kahdestatoista'. Lukujen taivutus on oikeasti ihan älyttömän hankalaa. :D

Lainaus
Remus hymyili aina surullista hymyä, kun voihkin Jamesin nimeä. Hän ei sanonut mitään, puristi sormiani ja silmät huusivat, että hän ymmärsi.
Mutta minä en ymmärtänyt, kuinka saatoinkaan satuttaa häntä niin.

Yhyy, en kestä! Sattuu niin paljon. Munkin headcanonissa Remus on ehkä ollut Siriukselle jonkinlainen hiljainen ymmärtäjä, joka oman rakkautensa tähden sietää siltä aika paljon enemmän kuin ehkä olisi henkisen jaksamisen kannalta terveellistä. Pidin siitä, että tässä Sirius tuntuu kuitenkin ymmärtävän sen, että satuttaa toista omalla toiminnallaan, vaikkei osaakaan sitä muuttaa. Tämän pätkän viimeinen rivi yhdistettynä James-pätkän viimeiseen riviin on vaan niin itkuparku, että en oikeasti kestä. :D

3. Kun olet poissa

Tämä pätkä aiheutti mussa hetkellisen wtf-tuntemuksen. Sirius/Severus on musta ehkä yksi koko fandomin epätodennäköisimmistä parituksista, ainakin siis ilman mitään raiskaus-hyväksikäyttö-kelmijekku-bdsm-kuolonsyöjäorgia -elementtejä. :D Tämä olisi ehkä toiminut vähän paremmin pidempänä tekstinä, jossa olisi avattu sitä, miten näiden kahden välille on syntynyt seksisuhde. Jotenkin tuntuu vaikealta kuvitella, että Sirius pystyisi mitenkään näkemään tai yrittämään nähdä Severuksessa Jamesin, vaikka Remuksen tai varsinkin Harryn kohdalla sellainen tuntuu ihan uskottavalta.

Toki ajatus siitä, että toinen haikailee Jamesin ja toinen Lilyn perään, jotka päätyivät yhteen keskenään ja kuolivat nuorina, on aika mehukas. En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, ehkä siksi, kun en ole niin kovin S/J -orientoitunut. Silti hassua kuvitella vihamiehet hakemassa lohtua toisiltaan. :D

Lainaus
Oli aamu, hiljainen sellainen ja minä join kahvia mustana. Olin tehnyt tämän saman muinakin aamuina ja silti jokin tuntui puuttuvan.

Tästä puuttuu parit pilkut. 'Oli aamu, hiljainen sellainen, ja minä join kahvia mustana. Olin tehnyt tämän saman muinakin aamuina, ja silti jokin tuntui puuttuvan', näin mä tämän pilkuttaisin itse. Ei sinänsä häiritsevää, kunhan ajattelin mainita.

Lainaus
Hän antoi minun ottaa vallan itsestään, kuin toivoisi, minun olevan jotain muuta.

Tässäkin muokkaisin lauserakennetta hieman. "Hän antoi minun ottaa vallan itsestään, kuin toivoen (/kuin olisi toivonut) minun olevan jotain muuta", tai jotain sellaista. Alkuperäisessä on musta vähän turhia pilkkuja, joita voisi siivoilla pois vähän lauserakennetta hiomalla. Nää on toki makuasioita. :)

4. Ei katoa milloinkaan

Sirius/Harry taas kuuluu mun mielestä ehdottomasti niihin fandomin mielenkiintoisimpiin parituksiin, joista kirjoitetaan ihan liian vähän. Mitään hattaraista fluffya en näiden kahden välillä oikein pysty näkemään, eikä siitä tässä toki ollutkaan kyse. Paritus tuntuu oikeastaan aika uskottavalta siinäkin valossa, mitä Rowling on FK:n aikaisesta Siriuksesta meille kertonut. (Oletan tässä nyt siis, että teksti sijoittuu about FK:n aikoihin).

Lainaus
Silti hän turvautui minuun, hänen silmänsä kutsuivat minua luokseen ja minä huomasin jälleen tekeväni kaikkeni jonkun ihmisen vuoksi. Minä nukuin hänen vierellään, kun muut eivät sitä nähneet, kiedoin käteni hänen vyötärölleen, kun hän tarvitsi tukea ja suutelin häntä, kun hän tarvitsi armahdusta.

Tämä oli lempikohtani tästä pätkästä. Helppo kuvitella, miten Sirius haluaa nähdä Harryssa edesmenneen parhaan ystävänsä (ja tässä kontekstissa toki myös rakastajansa), ja miten toisaalta taas Harry etsii kipeästi jonkinlaista isähahmoa, jollaiseksi Siriuksesta ei ole, eikä ollut kirjoissakaan. Harry tuntuu tässä mun mielestä jotenkin oikealla tavalla haavoittuvaiselta.

Pidin myös kovasti tuosta tekstin alun Severus-maininnasta. Siinä sidotaan taas kivasti kaikkia neljää ficciä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Voi olla, että mun pää nyt vaan lyö tyhjää, mutta mä en yhtään tajunnut, että kenen hautajaisista tuolla ihan lopussa puhutaan?



No niin, kiitoksia tästä lukukokemuksesta tosiaan! Kokonaisuutena pidin näistä teksteistä kovasti, kirjoita ihmeessä lisääkin Siriuksesta, niin palaan kyllä lukemaan ja kommentoimaan. :-*

- Trauma

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Trauma, hui miten pitkä kommentti 8'D Ensimmäisessä pätkässä canon on tosiaan syy, miksei James ole Siriuksen.
Numeroiden taivutus on tosiaan vaikeaa, jotenkin ajattelen sen koko ajan Kalmanhanaukio kahteentoista, mutta ehkä se on joku murrekysymys... no joka tapauksessa. Aion nyt sanoa, että en vaihtele pilkkujeni paikkoja, mutta kiitos joka tapauksessa niistä huomauttamisesta 8'D minun pilkutusmallini on, ettei sellaista ole.

Lopussa ei puhuta oikeastaan kenenkään hautajaisista, se oli vain rinnastettu surullinen tapahtuma Siriuksen ajatuksenkulkuun. Kiitos hirveästi kommentistasi ja katsotaan, jos vielä joskus palaan Siriukseen :)

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Röhkö

  • ***
  • Viestejä: 1 170
  • Oot kuuma.
Kommenttikampanjan tiimoilta hyvää joulua! *<:)
En tiedä miksi, mutta jostain syystä liitän nimenomaan kelmit jouluun. Kaiken kaikkiaan helppolukuista tekstiä, joista oli melko helppo bongata paritukset ja yhtenäinen teema. Lyriikoiden merkitykset eivät minulle ihan auenneet, mutta yleensä ne ovatkin lähinnä kirjoittajalle kaikista selkeimmät inspiraation lähteet.

1: Ja kiitos tämän ficin, en saa ajatusta Rääkyvästä röttelöstä ilotalona pois päästäni..

Aina koulun alkaessa Tylypahkan katto näytti muuttuvan hänen mielialansa mukaan
Aluksi pidin tästä lauseesta paljon, mutta sitten jokin siinä ärsyttää: kuvastaa jotenkin Jamesin mahtavuutta.

Jokin tuossa lopussa sai minut uskomaan, että Sirius rakastui kuitenkin vielä johonkin toiseenkin Jamesin jälkeen.

2: Ja tässähän sitten tulikin vastaus uskomukseeni. Tästä osiosta pidin kaikista vähiten. En vain voinut parittaa enää Siriusta ja Remusta. Minusta joidenkin pitäisi vain olla ystäviä tietyissä tilanteissa, voi laastari sentään. Mutta hyvin kirjoitettu!

3: En oikein osannut päättää oliko tässä kyseessä Sirius/Severus vai jopa Lily/Severus. Ehkä lähinnä tuo ensimmäinen. Mielenkiintoinen ja epätodennäköinen paritus, kuten muutkin ovat todenneet. Katkeran suloinen tarina tämäkin. Jotenkin kauniisti olet nimenomaan katkeruudella yhdistänyt tekstisi. Tässä osassa oli kaikista tylsin/kliseisin otsikko.

4: Tässä lyriikat ja teksti olivat irvokkaalla tavalla hyvin erilaiset. En pidä lainkaan pedofiliasta lukemisesta, joten tämä ei ollut suosikkejani. Olen Trauman kanssa samaa mieltä siitä, että toki Siriuksen on helppo kuvitella James Harryksi. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa jotain mehevää, mutta paritusta en siitä haluaisi. Hmm. Kenties jotain, missä Sirius sekoaa? :D
Pidin tästä osasta siinä suhteessa, että se inspiroi!

- Röh
Mitä tapahtuu ficissä, jossa päähenkilö kirjoittaa ficciä? Ficcinception, K-15

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 376
Röhkö, minua naurattaa kun tämä on ilmeisesti kaikkein suosituin teksteistäni. Mutta silti jotenkin ihmiset eivät joko a) pidä tästä b) ymmärrä tätä. 8'D
Hauskaa. Mutta asiaan, 3. osan otsikko oli kliseinen, koska se oli suoraan biisistä. Sehän se idea vähän olikin.
Ja tosiaan, en sano pedofiliaan juuta tai jaata, koska itse pidän Sirius/Harrysta silloin joskus kun pääsen sitä lukemaan.

Kiitos kommentistasi!

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.