Ficin nimi: Tomuun peittyvät pyhäinjäännökset
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Berserk
Ikäraja: k-11
Päähenkilöt: Guts & Griffith
Genre: Synkkä draama, angst
Summary:
Guts on nähnyt Griffithin kuolevan ja syntyvän uudelleen, mutta se kaikki on liian kieroutunutta herättääkseen hänessä lämpimän tunteen pilkahdustakaan. A/N: Otsikon kanssa sain vaihteeksi vähän tapella, mrrh.
Osallistuu
Idän temppeli -haasteeseen.
***
Griffithillä on arkkienkelin kasvot ja antikristuksen sydän.
Lumen peittämällä aukealla törröttävien miekkojen määrää ei saata ihmissilmin laskea. Taistelujen mukanaan viemät sielut vaeltavat jo jossain muualla, mutta kerran kunnialla palvelleet aseet on korotettu kolkoiksi pyhäinjäännöksiksi. Jälkipolvien silmissä ne herättävät kunnioitusta ja tuovat mukanaan haikeuden vireen. Kohtalo kun ei aina ota huomioon verisiä taisteluja, jotka ratkaistaan lojaalien sotamiesten hengillä.
Se, että Griffith seisoo miekkakedon keskellä, häpäisee kaikkea pyhää. Näky on niin irvokas, että Guts kuulee verensä kuohuvan ohimoissaan. Sokean, valkean lailla kytevän raivon lisäksi hän tunnistaa mitättömän pienen hämmennyksen, joka on vähällä jäädä kokonaan huomaamatta. Se tuntee halua kysyä, miten Griffith saattaa yhä olla elossa ja siinä, hänen silmiensä edessä. Kenties hän vain näkee harhakuvia. Miten kovasti hän niin toivoisikaan.
Kerran auringonpimennyksen aikaan kaikki muuttui pysyvästi. Griffithiä katsoessa se kaikki palaa kutsumatta hänen mieleensä. Se on kuin sairaus, joka riuduttaa sisältä haavojen jäädessä olemattomiksi.
Guts on nähnyt Griffithin kuolevan ja syntyvän uudelleen, mutta se kaikki on liian kieroutunutta herättääkseen hänessä lämpimän tunteen pilkahdustakaan. Griffith on kuvottava, taivaista langennut enkeli, joka on helvetin liekkien läpi kuljettuaan kohonnut yhdeksi manalan valtiaista. Guts näkee enää vai sellaista, mitä ei kuollakseenkaan kykene katsomaan ilman, että käsi kouristuu miekankahvaan ja Griffithin heijastus peilautuu aseen terästä. Hänen miekkansa saisi repiä tämän
palasiksi. Hänelle Griffithiä ei enää ole.
Kohdatessaan silmät, jotka eivät sillä hetkellä ole verenpunaiset vaan tuttua harmaansineä hohtavat, Guts muistaa ohikiitävän hetken, miten niissä on kerran pilkahtanut aito ilo, josta hänkin on päässyt osalliseksi. Verevät huulet ovat kauan sitten hymyilleet hänelle, haarniskan peittämä käsivarsi tarjonnut tukeaan ankeina aikoina, mutta mitä enemmän hän katsoo, sitä vähemmän ne kovin onnelliset muistot saavuttavat enää tilaa hänen mielessään.
Ne muuttuvat nopeasti tomuksi ja liaksi, eikä niille suoda enempää ajatuksia.
Guts tuntee murhanhimoa, sillä Griffith ei edelleenkään tunne katumusta. Griffith syleilee autuaasti kuolemansyntejä vallanhimossaan ja uskaltaa julkeasti katsoa häntä silmiin kaiken sen jälkeen, mitä heidän välillään on tapahtunut. Siltikään tämä ei odota hänen sanovan mitään.
Eikä Guts siihen pystykään hengityksen käydessä raivosta ja katkeruudesta liian raskaaksi.
Ghost - Deus In Absentia
In this your time of need
You're turning to the light
You had just begun to explore the dark
In the urban night
The world is on fire
And you are here to stay and burn with me
Our funeral pyre
And we are here to revel forevermore
You're so God damn frail
Failing for a change
You just had to know all about the world
But you will never know
'Cause no one ever told you how
The world is on fire
And you are here to stay and burn with me
A funeral pyre
And we are here to revel forever
The world is on fire
And we are tied as one eternally
Our funeral pyre
And we are here to revel forevermore
All of your imaginations
Are now running down your face
All of your imaginations
Are now running down your face
Oh, you are looking good
Bareback in disgrace
And you are doing fine worshipping your lord
Standing in his grace
'Cause no one ever told you how
The world is on fire
And you are here to stay and burn with me
A funeral pyre
And we are here to revel forever
The world is on fire
And we are tied as one eternally
Our funeral pyre
And we are here to revel forevermore
