Sukeltajantauti • K11 • Peter

[Vilna]

Kirjoittaja – Vilna

Ikäraja – K11
Paritus/Hahmot – Peter Piskuilan
Sanamäärä – 245

Yhteenveto – Öisin hän tuntee hukkuvansa aaltojen pohjalle, verivirtojen armoille. Joskus hän pääsee pintaan liian nopeasti ja sairastuu.

A/N: Tästä ei voi sanoa oikein mitään. Aika tajunnanvirtaahan tämä on. Olen aina ollut sitä mieltä, että Peter on aivan liian aliarvostettu, joten niin. Sanokaa toki tästä jotain. : )

Sukeltajantauti

Peter näkee mustaa valkoisen sijaan, näkee kuolemaa elämän sijaan ja näkee itsensä muiden sijaan.

Hän ei ole aina ollut sellainen. Hän on joskus heittäytynyt jäätävän kylmään järveen ja sukeltanut sen syövereihin. Hän on syönyt liian paljon suklaata yön pimeinä tunteina ja mennyt valvottujen sellaisten jälkeen koulutunneille nukkumaan. Hän on joskus elänyt omaa elämäänsä - juossut ajan kanssa rinta rinnan, mutta nyt aika saavuttaa jo maaliviivaa, ja Peter on uupunut. Niin uupunut ja väsynyt.

Itsesääli kovertaa häntä sisältäpäin ontoksi hetki hetkeltä enemmän ja pelko lamaannuttaa aivotoiminnan. Hän on antautunut jo aikaa sitten, mutta he ovat petollisia. Nauravat hänen päässään ilkeästi, niin että kyyneleet kihoavat hänen silmiinsä.

Joskus hän pääsee niistä irti, kahdeksi hetkeksi ehkä, mutta ne palaavat aina. Nukkuminen on kauheinta, sillä Peterin alitajunta on pahin vihollinen. Se luo hämäriä kuvia ja käärmeitä ja kylmiä kasvoja. Ja öisin hän tuntee hukkuvansa aaltojen pohjalle, verivirtojen armoille. Joskus hän pääsee pintaan liian nopeasti ja sairastuu.

(Sukeltajantauti voi olla tappava.)

Typpi kiehuu veressä ja on vaikea hengittää. Ehkä muutaman päivän kaikki on hyvin, mutta sen jälkeen se myrsky alkaa.

Kädet vapisevat ja pää tuntuu räjähtävän. Hän tuntuu huutavan apua, mutta kukaan ei ole kuulemassa. Hän on yksin, aivan yksin. Ja sitten se loppuu. Hetken aikaa kaikki on niin kuin ennen – ennen kuin saasteet meren valtasivat. Vain syyllisyys kolkuttaa hänen sydäntään (joka on saattanut jo harmaantua).

Jostain kuuluu välillä nauruakin. Se on aika kaunista. Sitä ei ehkä ole osannut arvostaa ennen, mutta se kuulostaa mukavalta.

(Mutta eihän sukeltajantauti aina tapakaan?)

*

[Herkkuoone]

Heippa hei ja terveisiä kommenttikampanjasta, murunen. :> ♥ Nappasin tämän sieltä noin viikko sitten, koska sinä + tietysti Peter, josta tämä täydellisyys kertoo. Kuten itsekin sanoit, Peter on aivan liian aliarvostettu ja täytyy myöntää, että todella harvoin luen hänestä mitään. Jos luen jotain Kelmeihin viittaavaa, niin Peter on ehkä mukana mainintana, ehkei ollenkaan. :<

Peter näkee mustaa valkoisen sijaan, näkee kuolemaa elämän sijaan ja näkee itsensä muiden sijaan.
Minun kannaltani menee kai kamalan hyvin, jos kuolin heti tekstin ensimmäisen virkkeen jälkeen? : D Koska oikeasti, oh gaad, miten upeasti tää on sanottu. Tuo vastakkainasettelu (musta vs. valkoinen, kuolema vs. elämä, itse vs. muut) on hyvin vaikuttavaa ja tykkäilin kyllä ihan hurjasti – niin paljon, etten osaa kunnolla edes ilmaista, että kuinka paljon, mutta ainakin näääääääääin paljon. :>

Oon aina tykkäillyt sun kuvailusta, mutten oikeastaan osaa sen tarkemmin selittää syytä. Sun ilmaukset ihastuttavat tuoreudellaan ja löydät aina oikeat sanat oikeisiin kohtiin - ja ne ”oikeat sanat” ovat vielä sellaisia, jotka eivät itselleni olisi ikinä tulleet mielen viereenkään. Tässä tekstissä on paljon ihania yksityiskohtia, joihin ei voi olla ihastumatta; on sukeltajantautia, aivotoimintaa, alitajuntaa, verivirtoja, typpeä ja ties mitä muuta. Oh, vau!

Hän on joskus elänyt omaa elämäänsä - juossut ajan kanssa rinta rinnan, mutta nyt aika saavuttaa jo maaliviivaa, ja Peter on uupunut.
Yhdyn kyllä Renneton mielipiteeseen tästä kohdasta: se on hieno. Ja loistava esimerkki juuri tuosta kuvailusta, josta ehdinkin jo puhua. (Yritin kytkeä kielioppinatsi!Herkun pois päältä loppuillaksi, mutta *sniif sniif* en kyennyt siihen. :< Eli tuossa pitäisi olla tuon lyhyen väliviivan (-) tilalta pidempi ajatusviiva (–) niin kuin tuolla vähän myöhemminkin oli. :3)

Loppuun vielä ehdottomaksi suosikikseni noussut kohta:
(Mutta eihän sukeltajantauti aina tapaakaan?)
Astfvgh. ♥

Jottei the pointtini nyt vaan jäänyt mitenkään epäselväksi, niin: tämä teksti on ihastuttava ja sinä myöskin! ♥ Kiitos! ♥ ♥
~ Herkku.

[Iloinen Sipuli]

Wou. Upea teksti!

Todella hienosti symbolisesti kuvattu pätkä Peteristä. Ihanaa kieltä ja paljon loistavia vertauskuvia. Olit ottanut "sukeltajantauti" -allegorian hienosti käyttöön ja se sopi loistavasti. Tästä saa hyvän kuvan Peteristä ja tämän ajatuksista, ja tämä on juuri sopivan lyhyt, tämän tyyppinen tekstilaji ei edes toimisi pidempänä. Kuvailu on kerta kaikkiaan upeaa ja pitäisi oikeastaan quoteta koko teksti, mutta yritän silti poimia sieltä parhaimpia paloja.

Peter näkee mustaa valkoisen sijaan, näkee kuolemaa elämän sijaan ja näkee itsensä muiden sijaan.

Täydellinen alku. Ja preesens aikamuotona sopii kuin valettu.

Kädet vapisevat ja pää tuntuu räjähtävän. Hän tuntuu huutavan apua, mutta kukaan ei ole kuulemassa. Hän on yksin, aivan yksin. Ja sitten se loppuu. Hetken aikaa kaikki on niin kuin ennen – ennen kuin saasteet meren valtasivat. Vain syyllisyys kolkuttaa hänen sydäntään (joka on saattanut jo harmaantua).

Ihanasti sanottu. Ehkä lempikohtani tässä!

Jostain kuuluu välillä nauruakin. Se on aika kaunista. Sitä ei ehkä ole osannut arvostaa ennen, mutta se kuulostaa mukavalta.

Samoin tästä pidin. "Aika kaunista" kuulostaa hyvältä, tästä kuvastuu epävarmuus ja epäselvyys, ihana lopetuskappale.

Olet hyvin taitava kirjoittaja, tämä oli upea teksti, en nyt osaa sanoa enempää!

-Iloinen Sipuli

[Vilna]

Oho, anteeksi! Oon huono kommenttivastaaja!

Renneto, vautsi, oot yksi sellasista kirjoittajista, jonka kirjoituksia oon aina ihaillut, mutta en oo koskaan uskaltanut sanoa mitään. : ( Siksi olen niin ilonen, että tykkäsit tästä ja että pidit hienona! Kiva että erilaiset kielikuvat ja sulkeiden käyttö upposivat! En tiedä, blokin myötä oon alkanut kirjoittamaan ehkä vähän eri tavalla - jos kirjoittaisin tämän nyt niin uskallan epäillä, että tästä tulisi hyvinkin erilainen. Peteristä on kiva kirjoittaa, koska siinä hahmossa on niin paljon enemmän kuin kirjoissa annetaan ymmärtää. : ) Epäilen hyvin vahvasti, että tämä olisi pelkkä pelkuri! Kiitos kommentistasi, hih!

Herkkuliinini, aaws oot niin ihana oikeesti! Aloitetaanko Peter-propaganda? Täytetään koko Fini sillä, niin ehkä kaikki tajuaisi että siinä on paljon enemmän kuin pelkkää pelkuruutta! Voi, että - siis oikeasti, multa loppuu sanat sun kanssa! : D Jo pelkästään tuo maininta kommentin alussa, että valitsit tämän Peterin + mun takia saa mut punastumaan silkasta mielihyvästä! Ja että tykkäät mun kuvailusta! Mun kuvailuhan on oikeasti niin hämärää! : D Haha, arvasin että tästä tekstistä löytyy jotakin korjattavaa! Tyhmä ajatusviiva. : ( Onneks on olemassa kielioppinatsi!Herkkuja, jotka huomauttaa tämmösistä asioista. : ) Äh, en osaa edes sanoa mitään järkevää, oon vaan tosi iloinen että tykkäsit tästä! Olet ihana, kiitos murunen. ♥ ♥ ♥

Iloinen Sipuli, en edes tiedä mitä sanoa. Oon vaan niin häkeltänyt, että pidit tästä niin paljon, että sanot tätä "upeaksi". Kukaan ei ole varmaan koskaan sanonut mun tekstiä upeaksi! Apua. Punastelen ihan hulluna täällä, voi että. Musta tuntuu aina niin hyvältä, jos joku kutsuu mua taitavaksi kirjoittajaksi, koska en koe olevani sellainen. Oon tosi epävarma! : D Ei mutta, olet ihana, kiitos hurjasti kommentistasi, olen niin iloinen että pidät tästä! : ) ♥

Oikeesti apua, miten voitte olla noin ihania! En varmaan osaa sanoa kaikkia juttuja oikein, enkä osaa kiittää tarpeeksi, mutta tietäkää, että arvostan teidän mielipidettänne ihan hulluna! Pus.

[Miss-schoolweek]

Todella mielenkiintoinen teksti. En osaa ihan varmaksi sanoa, oliko lukukokemus enemmän ahdistava vai kutkuttava, mutta tunnelma välittyi ainakin todella intensiivisesti. Olet kirjoittanut niin intiimillä tavalla Peterin ajatuksista, että hänen tunteitaan on pakko myötäelää. En ole aivan varma, sainko kiinni sukeltajantautirinnastuksesta sillä tavalla kuin se oli suunniteltu, mutta ainakin oma tulkintani tuntui sopivan tekstin sävyihin.

Tämä on voimakkaasti mielipidekysymys, mutta itse olisin toivonut hiukan lisää konkretiaa ja taustaa näin voimakkaan tunnelman siteeksi. Pidin kovasti esimerkiksi suklaakohdasta, mutta olisin mielelläni kuullut  enemmänkin siitä, kuinka tällainen mieliala heijastuu Peteristä. Nyt on pakko myöntää, että olen utelias: onko näin abstrakti kirjoittaminen aina tyyliäsi, vai oliko tämä enemmänkin kokeellinen harppaus pois kronologisista juonikuvioista. Kumpi vain, niin taitosi välittyvät kyllä.

[Vilna]

(Lukaisin tämän uudelleen ja nostin ikärajan, kun tuntui sopivammalta ahdistavan teeman vuoksi.)

Moikka Miss-schoolweek! :>

Tää teksti, hmm. Mä koen, että Sukeltajantauti on yksi mun lempiteksteistä juuri sen vuoksi, että tää on tosi erilainen; tässä näkyy ehkä just se mun aikaisempi kirjoitustyyli, tää on just sitä aikaa, kun mä käytin paljon kielikuvia, vertauksia, sulkeita ja abstraktista näkökulmaa mun teksteissä. Tosi jännä sinänsä, että vähän yli vuodessa on muuttunut kirjoitustyyli niin paljon! En ole edes ihan varma osaisinko enää kirjoittaa tämmöistä. Vastauksena siis kysymykseesi: tää kirjoitustyyli ei ole mua enää. Oli joskus -- mulla on edelleenkin tiedostojen syövereissä tän tapasia tekstejä, mutta imo tää on just se, jolla mä ylitin mun omat rajat. En mä tullut edes ajatelleeksi sitä sillon.

Mä itsekin luin tämän, ja mietin sun kanssa ihan samalla lailla, että tässä pitäisi olla joku konkreettinen, kantava asia. Nyt tämä on vähän semmonen sekamelska, missä pyörii kaikki tunteet, mutta idk ehkä se sopii. Peter on tässä tosiaan vähän hulluuden partaalla, niin muistan ajatelleeni. En tiedä, saako tästä sinällään mitään irti edes, mutta tää on tosiaan kuitenkin aika tarkkaan harkittu, sanoo mun A/N mitä tahansa.

Kiitos tosi paljon kommentista! <3

[FractaAnima]

Kommenttikampanjasta hyvvee päivee! (Ja hei Vilnu, missä oot?)

Nappasin tämän listauksestasi erityisesti hahmon vuoksi, jostain syystä olen alkanut miettimään Peteriä ja hänen osaansa tarinassa enemmänkin, joten mielelläni aina välillä nappailen tekstejä hänestä lukulasieni alle (okei, ei mulla ole lukulaseja, mutta lasit kuin lasit).

Oli myös pitkästä aikaa ihan mukava löytää itsensä lukemasta tajunnanvirtaista ficciä. Sai ottaa vastaan mielikuvia, ymmärtää ja olla ymmärtämättäkin ihan vapaasti. Itselleni tuli vahva olo katumuksesta ja sen kanssa elämisestä, välillä on hetken selkeää, mutta suurimman osan ajasta on jumalattoman paha olla. Sukeltajantauti toimii ihan mielettömän hienona kielikuvana ja siitä tykkään tässä erityisesti ja eniten, mikä ei tietenkään ole kovinkaan ihmeellistä, sillä onhan se ihan tekstin nimikin. Mutta, että toimii!

(Mutta eihän sukeltajantauti aina tapaakaan?)

Nyt mun on pakko kysyä, onko tässä kirjoitusvirhe vai enkö vain ymmärrä lausetta? Onko kyse tapaamisesta vai tappamisesta?

Ja sitten muutama askel taaksepäin:

Se luo hämäriä kuvia ja käärmeitä ja kylmiä kasvoja. Ja öisin hän tuntee hukkuvansa aaltojen pohjalle, verivirtojen armoille.

Tykkään näistä lauseista tosi paljon jostain syystä. Hämärät kuvat, käärmeet ja kylmät kasvot saa mieleen kuvia nihkeistä ja pitkistä, kylmän hien peittämistä painajaisöistä. Ja verivirrat jotka assosioituvat sekunninsadasosissa merivirtoihin on vain tyylikkään nerokas.

Kiitos tästä, Vilnu, oot mahti. <3

- Frac

[Hazyel]

Olen samaa mieltä, Peter on ihan liian aliarvostettu hahmo! Ihana että kirjoitit siitä <3 Toisaalta en kyllä itse kauheasti pidä Peteristä ja sen luonteesta, mutta on kuitenkin kiva, että siitäkin kirjoitetaan, sillä ei Peterkään kuitenkaan ole aina ollut sellainen... no, kavereidensa pettäjä. Ehkä tavallaan sekin kuitenkin tapahtui vain pakon edessä.

Tässäkin tekstissä itseasiassa tulee esiin se, kuinka Peter on nyt toisenlainen kuin on joskus ollut. Se, kuinka joskus hän tosiaan oli rohkelikon tuvan arvoinen, vaikkei ehkä enää olisikaan. Kuinka hän on vajonnut sinne pohjalle, josta on hyvin vaikea päästä ylös. Ja kuinka Peter itsekään ei pidä siitä, kuinka hän selvästi tahtoisi edelleen olla se sama ihminen, joka on joskus ollut, joka ei olisi pettänyt ystäviään, muttei pysty siihen, koska pelko vetää hänet aina takaisin. Ja kuitenkin lopussa annetaan vähän toivoa paremmasta.

Pidin tässä erityisesti noista suluissa olevista kohdista, sillä ne jotenkin sopii tähän niin järjettömän hyvin. Ja myös otsikko on about 100++ ainakin, tykkään! Ja kuten lopussakin todetaan, eihän sukeltajantauti tosiaan aina tapakaan. Ehkä Peter voi vielä selvitä (kun sydänkin on vasta saattanut harmaantua). Nää sun mereen ja vastaaviin liittyvät tekstit on muutenkin aina niin hienoja, kiitän ja pyydän, että kirjoitat lisää tällaisia!

[Kaarne]

Mäkin olen sitä mieltä, että Peter on tosi aliarvostettu. Kohtahan meitä on tarpeeksi pienen Peterin Arvostajien Kerhon perustamiseen.

Pidän tällaisista runollisista, tajunnanvirtaisista teksteistä, joissa lukijaa ei aliarvioida eikä kaikkea väännetä rautalangasta. Itse tulkitsin tämän sijoittuvaksi siihen saranakohtaan, jossa Peter päättää pettää ystävänsä, ja sellaisena se minusta toimi mainiosti. Pidin siitä, että tunne- ja kokemussyyt olivat niitä isoimpia tekijöitä, ja siitä, että ne valittuivat lukijalle tosi hyvin sana- ja mielikuvavalintojen kautta.

Sukeltajantauti teemana/motiivina ei aivan mulle avautunut, vaikka ilmiön tunnenkin. En ihan saanut kiinni siitä, mitä se kuvasi, eikä se sinällään sitonut tekstiä minulle siis yhteen niin hyvin kuin olisi voinut, mutta toisaalta luin tämän läpi tosi tunnelmoiden, enkä kovinkaan analyyttisesti. (Jos joskus jaksan, voisin kirjoittaa tästä kirjallisuustieteellisen analyysin.)

Joka tapauksessa pidin tästä(kin) tekstistä(si) kovasti, oli suorastaan nautinto lukea se. Kiitos, täytyneekin yrittää taas lukea sinulta muutakin ja myös kommentoida!

[Vilna]

Hui, kauhea kun täällä on jotain ikivanhoja kommentteja, joihin en ole ikinä vastannut ja minua alkoi ihan häiritä! Tulen vastaamaan silläkin uhalla, että tämä nousee uusiin viesteihin. :--D Voi luoja. Kiitos tosi paljon kommenteista, yhä ne vaan ilahduttavat monen vuoden jälkeenkin. ♥

Fracumatata: Peter on kyllä sellainen hahmo, joka kiinnostaa minua hirveästi ja tykkään siitä kirjoittaa tosi paljon nykyäänkin, vaikka tämän kirjoittamisesta on vierähtänyt viisi vuotta, ei jumpe. Ai kauhea, kun vähän hirvittää, kun oon kirjoittajana muuttunut tosi paljon tämän kirjoittamisen jälkeen, toivottavasti parempaan suuntaan. En enää oikein kirjoita hirveästi tämän tyyppisiä tekstejä tai tajunnanvirtaa muutenkaan. Tosi vaikea vastata siis. Ja siis joo, kyseessä oli puhtaasti kirjoitusvirhe! Tapakaan sen pitäisi olla, hyvä tälleen sata vuotta myöhemmin korjata. Mutta siis kiva kuulla, että tykkäsit tästä, vaikka tämä on näin uuden vilnun silmissä vähän. Vähän. Sellainen. Kiitos kommentista. ♥

Laukkuo: Peter on hyvä hahmo! Siitä saa aikaiseksi tosi paljon erilaista tekstiä ja sen kirjoittaminen on vieläkin kivaa! Ja tavallaan allekirjoitan tämän näkemyksen hänestä myös näin viisi vuotta myöhemminkin, vaikka vähän teki pahaa lukea tät jfc. :--D Aika hienosti oot tätä tulkinnut, en muista mitä olen kirjoittaessa ajatellut, mutta nyky!minä allekirjoittaa sun sanomiset aika lailla. Kiitos kommentista. ♥

Nevilla: ai kauhea, kun sinäkin olet tämän joskus lukenut. Voi hyvä tavaton. Täytyy myöntää, että tämä teksti itsellekään avaudu enää samalla lailla kuin silloin joskus, joten en osaa selittää mitä olen tällä oikein ajanut takaa. Mutta toisaalta tämä vaikuttaa aika lailla blokintappoteksiltä, varmaan on ihan ensimmäinen, jonka olen julkaissut uudelleen rekkaamisen jälkeen. (Joo, siis tämähän on minun kolmas finitunnus, lol.) Kiitos. ♥