Kirjoittaja Aihe: Yhä se Mustako? | S, Sirius, angst, 12+ virkettä XIX  (Luettu 5302 kertaa)

Tikkis

  • Mrs. Black
  • ***
  • Viestejä: 1 453
  • Ava Fractalta <3
Otsikko: Yhä se Mustako?
Päähahmo: Sirius
Ikäraja: S
Genre: angst
Vastuuvapaus: Rowling omistaa sen, minkä tunnistatte hänelle kuuluvaksi. Loput ovat sanoja vain.

A/N: Lempparihaasteeni, eli 12+ virkettä XIX inspiroimana synkistelevää Siriusta. Oon pohtinut Siriusta hahmona viime aikoina, koska uudelleen Pottereita lukiessani hahmo ei olekaan silmissäni enää samalainen kuin millaiseksi hänet silloin nuorempana koin. Tässä on ripaus sitä itselle tuttua Siriusta. Virkehaasteen sanat löytyvät tekstin lopusta.



Yhä se Mustako?

Vaikka aamuinen tähtitaivas oli kirkas, Siriuksen päässä pyörteili sumu.
Sirius ei ollut nukkunut silmäystäkään, ja silti kellon lyödessä viisi hän haahuili Tylypahkan hiljaisilla käytävillä. Hän etsi sieltä armoa, jota hän tuskin koskaan löytäisi.

Mitä hän oli oikein ajatellut, kun oli edellispäivänä kannustanut Severusta seuraamaan Remusta rääkyvään röttelöön tällipajun alta vievää käytävää? Hän tiesi itsekin olleensa säädytön. Sanat olivat vain ryöpsähtäneet hänen suustaan, kun hän oli kuullut miten rumasti luihuinen oli jälleen nimittänyt Lilyä. Tytön silmissä oli näkynyt niin suurta tuskaa, että Sirius oli halunnut tuottaa vähintään yhtä kovaa kipua Ruikulille.

Siriuksen kasvoilta pakeni väri, kun hän tajusi jälleen kerran, että oli melkein syyllistynyt murhaan.
Hänet sietäisi tulla sitomaan käsirautoihin ja kiikuttamaan Azkabaniin vaikka saman tien, sillä niin julma jopa Siriuksen mielestä hänen tekonsa oli ollut.

Hän luuli suorittaneensa jonkinlaisen kuvainnollisen sydämensiirtoleikkauksen itselleen tullessaan valituksi rohkelikkoon. Hän luuli, että sen myötä hänellä oli suojaava kilpi murhanhimoisilta ajatuksilta, joita Mustat olivat upottaneet hänen sydämeensä ja ennen kaikkea hänen mieleensä läpi hänen elämänsä.

Eipä ole kauas puusta pudonnut tämä päärynä, vai mikä hedelmä se nyt onkaan, Sirius tuhahti itselleen.

Hänen sietäisi mädätä Azkabanissa niin kuin tippuneille kelvottomille hedelmille kävi kostealla ruohikolla. Häntä nimittäin puistatti se, että hupaisaksi jekuksi naamioitu teko oli tuntunut Siriuksesta siinä hetkessä hyvältä, oikeutetulta.

Kaikki ne vuodet, joina hän oli rakentanut uutta itseä irrallaan Mustien pimeästä suvusta, valui hukkaan vain muutamissa sekunneissa.
Vaikka hän kuinka koitti sanoa itselleen, että hän oli rakastunut ja rakkaiden vuoksi tekisi mitä tahansa, eihän se silti voinut olla syy syyllistyä veritekoon. Jäljelle ei jäänyt muita syitä kuin se, että hän oli yhä se Musta, jollaiseksi hänen vanhempansa hänet kasvattivat.

Sirius oli ajatuksissaan kävellyt tähtitorniin, jossa häntä tervehti taivaalla himmeästi loimottava kuu, ja sen ympäröimät auringolle kirkkauttaan menettävät tähdet. Taivaalla ei näkynyt vähäisintäkään liikettä, kun taas Siriuksen päässä sitä tuntui olevan liikaakin. Ajan kulkiessa verkkaan Siriuksen ajatukset sinkoilivat lapsuudenkotinsa, Lilyn, Severuksen, Azkabanin ja helvetin välillä. Siriuksen kehon läpi kulki väristyksiä, mutta hän ei tiennyt, johtuivatko ne viileästä tuulesta vai hänen ajatuksistaan.

Sirius hätkähti, kun ovi kolahti kiinni jossain hänen alapuolellaan.

Nyt häntä tultaisiin hakemaan Azkabaniin ja hänen elämänsä olisi ohi vain kuudentoista vuoden iässä.
Taikasauvan hohde loisti tähtitorniin johtavassa portaikossa askelten kavutessa niitä aina vain ylemmäs.

”Mitä ihmettä sinä oikein haaveilet, kun poukkoilet käytävillä tähän aikaan?” James kysyi pidellessään sauvattomassa kädessä Kelmien karttaa, ja nostattaen Siriuksen huulille kevyen hymyn, toivonkipinän siitä, ettei hän olekaan se Musta, jollaiseksi hänet kasvatettiin, eikä hän ehkä päätyisikään Azkabaniin.

Spoiler: näytä
1. sumu
2. hiljainen
3. armo
4. kun
5. säädytön
6. sana
7. kipu
8. väri
9. käsiraudat
10. leikkaus
11. kilpi
12. hedelmä
13. mädätä
14. hupaisa
15. valua
16. rakastunut
17. yhä
18. kirkas
19. liike
20. verkkaan
21. viileä
22. kolahtaa
23. ohi
24. hohde
25. haaveilla
Aina ei sanoja tarvita.
Vain katse alaston.

marieophelia

  • Pajunkissa
  • ***
  • Viestejä: 934
  • 🇺🇦
Vs: Yhä se Mustako? | S, Sirius, angst, 12+ virkettä XIX
« Vastaus #1 : 23.09.2021 14:15:34 »
Mun pitäisi varmaan laittaa itseni käsirautoihin, etten klikkailisi auki näitä virkehaasteen ficcejä, sillä mun piti malttaa olla lukematta näitä ennen kuin oma tekstini on valmis. :D Mutta täällä ollaan, joten toki myös kommentoin!

En muista ennen lukeneeni ficciä, jossa Sirius kokisi moraalista tuskaa tempustaan usuttaa Severus Rääkyvään röttelöön, mutta tämä on ehdottomasti todella hyvä aihe ficille! Se tekee Siriuksen keppostelevasta hahmosta paljon moniulotteisemman ja nuo pohdinnat siitä, oliko tämä rohkelikkomaista käytöstä vai Mustan suvun kasvatuksen peruja ovat oivaltavia. Jos tulkitsin oikein, Sirius on siis rakastunut Lilyyn tässä tulkinnassa? Se tietysti taustoittaisi hänen typerää pilaansa vielä enemmän, vaikka typerä temppu tuo oli joka tapauksessa.

Lainaus
Sirius hätkähti, kun ovi kolahti kiinni jossain hänen alapuolellaan.

Nyt häntä tultaisiin hakemaan Azkabaniin ja hänen elämänsä olisi ohi vain kuudentoista vuoden iässä.

Nämä Siriuksen pohdinnat siitä joutuuko hän Azkabaniin ovat ehdottomasti suosikkejani! Ah, mitä katkeransuloista ironiaa! Fanifiktio on juuri niin hauskaa, kun voi leikitellä sillä, että lukija tietää tulevaisuudesta enemmän kuin hahmo itse. Vähän kyllä itkettää tuossa lopussa, kun Sirius "tajuaa", ettei joudukaan Azkabaniin. </3

Kaiken kaikkiaan oikein hieno teksti! Sanat sopivat tähän hyvin (toki koska mulla on tämä vielä kirjoittamatta, en mitenkään erityisesti jäänyt niitä metsästelemään), mistään ei tullut tönkkö olo. Ainoastaan vika virke on aika pitkä ja sisältää sen verran paljon asiaa, että siinä ehkä voisi hyödyntää bonusvirkemahdollisuutta ja jakaa virke kahtia. :)

Kiitokset  tästä, oli kiva lukea!

Neiti Syksy

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 771
Vs: Yhä se Mustako? | S, Sirius, angst, 12+ virkettä XIX
« Vastaus #2 : 23.09.2021 15:25:34 »
Voihan virkehaaste! Minun suurin rakkauteni on lukea näitä virkehaasteen erilaisia tekstejä ja bongailla niitä virkesanoja, jos ne sieltä pompsahtaisivat. Lopputulemana luen näitä ihan liikaa ja muistan sanatkin pian ulkoa. :D Mutta tämä oli minun ensimmäiseni!

Tästä bongailusta pitää vielä sanoa, että olin ihan varma, että päärynä olisi yksi niistä sanoista mutta kappas kummaa, ei ollutkaan! Lopulta tämä teksti vei minut kyllä niin mukanansa, että en muistanut enää loppujen lopuksi edes etsiä niitä virkehaasteen sanoja. Oli yllättävän synkkää Siriuksen ajattelua mutta toisaalta siinä tavoitti kovin sen, mitä Sirius eniten pelkää ja mitä näin teininä voisi ajatella. Minäkään en ole ennen lukenut kuin Jamesin syntisiä tuskia tästä Severuksen houkuttelemisesta, joten oli hyvin virkistävää. Kuitenkin koen, että Siriuksen se pahin pelko olisi olla kuitenkin nimelleen jotenkin kunniaksi ja paljastuakin Troijan hevoseksi.

Sydän kyllä vähän meinaa nyrjähtää Siriuksen vuoksi, sillä hänen tulevaisuutensa ei tule olemaan mitenkään erityisen hohdokas - ja kuitenkin 12 vuotta Azkabanissa ja vielä syyttömänä! Aih ja voih, kun vähän sattuu nyt joka paikkaan. :(( Tavoitit minusta hienosti nämä sanat ja virkkeet ja tuntui ihanalta astua tällaiseen maailmaan. Voi kun voisi halata Siriusta!

Kiitos tekstistä. ♥

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 092
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
Vs: Yhä se Mustako? | S, Sirius, angst, 12+ virkettä XIX
« Vastaus #3 : 23.09.2021 21:09:29 »
Klikkasin tämän vähän randomisti auki, kun satuin taas kurkkimaan tänne Pimeyden voimien puolelle, ja toi otsikko herätti mussa uteliaisuuden. 12+ virkettä -haasteen ficejäkin on hauska lukea (ja nyt tämän luettuani taas vaihteeksi mietin, pitäiskö yrittää saada tälle kiekalle jotain itsekin kirjoitettua).

Tykästyin valitseemasi aiheeseen heti! En enää muista, oliko canonissa paljoakaan (tai mitään) siitä, mitä Sirius itse tuosta tempauksesta ajatteli, mutta tällainen angstinmakuinen järkytysnäkökulma on kyllä oiva. Varsinkin nuorena keksii kaikessa impulsiivisuudessaan vaikka mitä hölmöyksiä, mutta sentään edes jälkikäteen tajuaa niiden tyhmyyden ja jopa vaarallisuuden. Siriuksen syyllisyys olisi varmasti ihan mittaamatonta, mikäli Kalkarokselle olisi käynyt jotain hänen sanomisiensa myötä. Onni onnettomuudessa, että säikähdyksellä selvittiin. Tykkään myös siitä, että vaikka hänellä syy toimilleen olikin, hän ei enää pidää tekoaan oikeutettuna. Tässä on Siriukselle hyvä paikka kasvaa, vaikka se kipeää tekeekin (ja vaikka hän ehkä pikkuisen dramaattinen joissain ajatuksissaan onkin :D vaikka hänen teoillaan kamalat seuraukset olisi voinut ollakin).

Loppu oli mukava, kun se toi pikkuisen valoa tähän Siriuksen tuskailuun, ihan kirjaimellisestikin. Angstikin on mun mielestä parhaimmillaan juuri näin, että loppua kohden tulee edes pientä toivon kipinää! Tämän vikojen sanojen kohdalla omassa mielessä kyllä vielä vähän vihlaisee, kun tietää, että Sirius sitten kuitenkin päätyy sinne Azkabaniin (ja vielä syyttä, tosin siitä voi olla montaa mieltä, onko se tilanteen suhteen parempi vai ei). Mutta onneksi tämä teini-Sirius ei vielä sitä tiedä.

Tosi hienosti olit myös saanut haasteen sanalistan sanat tähän sovitettua! Musta on hauska aina tämän haasteen ficejä lukiessa yrittää bongailla listan sanoja, ja tämän kohdalla oli kyllä monta, joita en olisi kyllä mitenkään arvannut. Varsinkin tuo hedelmä-sanan virke hämäsi, minäkin olisin voinut melko vahvalla oletuksella sanoa, että sana olisi ollut päärynä :D Hyvin keksitty virke kyllä kaiken kaikkiaan! Ja on kyllä koko teksti hienosti kirjoitettu, kiittelen tästä mukavasta lukukokemuksesta.
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Tikkis

  • Mrs. Black
  • ***
  • Viestejä: 1 453
  • Ava Fractalta <3
Vs: Yhä se Mustako? | S, Sirius, angst, 12+ virkettä XIX
« Vastaus #4 : 11.10.2021 23:06:14 »
Ai vitsit, on aina kiva saada näihin virkehaasteen teksteihin kommentteja. Ensinnäkin tää on ihan mun lempparihaaste ja toisekseen, näistä virkehaasteen tuotoksista kun voi ainakin omalla kohdallani tulla ihan mitä vaan. Aina on joitain sanoja, jotka on supervaikea upottaa ficceihin. Tässä ficissä kompastuskiviksi muodostui sanat hedelmä, leikkaus ja kilpi. Sinällään ihan hauskaa, että hedelmä-sana ei pompannut sieltä esiin vaan päärynä. :D

marieophelia: Hehe, tuttu tunne, kun pitäisi malttaa olla lukematta muiden tekstejä, jotka on tehty tähän haasteeseen. Silti sitä aina vaan vähän kurkkaa, mitä muut on saanut aikaiseksi. :D Samaistun myös siihen, että fanifiktion hienouksia on se, kun tietää enemmän asioista kuin hahmo itse. Sen pohjalta on mukava luoda ja lukea tekstejä, joissa on tulevaisuuden tapahtumia käytetty hyödyksi ja sitä kautta luodaan tekstille tiettyä tunnelmaa. Oon muuten ylipitkien virkkeiden suurkuluttaja! Oon koittanut oppia tavasta eroon, mutta edelleen mulla saattaa olla tässä petrattavaa. (tähän se apina, joka peittää kasvot käsillään)
Lainaus
Jos tulkitsin oikein, Sirius on siis rakastunut Lilyyn tässä tulkinnassa?
Mun oli hirmuvaikea miettiä, mikä olisi yllyke Siriuksen toimia noin moraalisesti väärin, ja rakkaus nyt on aina hyvä syy. Toisaalta oon myös aika fanaattinen Sirre/Lily-fani, joten aina voi tarinoihin upottaa pikkuisen tätä paritusta. Kiitos hirmuisesti kommentista, se lämmitti mieltä. <3

Neiti Syksy: Meillä on sama rakkaudenkohde, meinaan virkehaaste ja sen erilaiset tekstit! :D Tossa A/N-kohdassa vähän avasinkin mun mietteitä Siriuksesta, ja oon kanssasi samaa mieltä, että varmasti Siriuksen yksi pahimmista peloista olisi juuri olla sukunsa kaltainen. Teini-Sirius on omassa mielessäni valtavan monisyinen hahmo, jonka taustalla on monia pelkoja ja ajatuksia, mitkä sitten hänessä aiheuttaa melko ailahtelevaakin käytöstä. Sitä ehkä tässä tekstissä halusin tuoda ilmi, että vaikka muut näkee hänet vaan kurittomana jekkuilijana, se kantaa tosi kovaa taakkaa selässään, eikä oikeen koskaan kai osaa karistaa sitä. Halaa ihmeessä tätä Siriusta, se varmaan tarviisi sitä ja paljon! Kiitos jälleen kommentista, tuli hyvä mieli! <3

Larjus: Kannatan ehdottomasti ideaa, että säkin osallistut virkehaasteeseen. Se on bestbestbest!
Tossa Neiti Syksylle kirjoittamassa kommentissa avasinkin vähän mietteitä siitä, millaisena itse Siriuksen koen, ja mun mielestä tuo pikkuisen dramaattinen on oikein oiva ilmaisu. Mä oon ehkä sillon nuorempana juuri "ihastunut" Siriukseen sen dramaattisuuden vuoksi. En edes oikeasti muista, onko se kirjoissa niin dramaattinen kuin miltä se mun fanonissa vaikuttaa. :D Siksipä mun Sirius-ficit on usein dramaattisuutteen taipuvaisia. PS. kyllä angst aina jotain pientä toivonkipinää kaipaa, kiva että oot siitä samaa mieltä! Kiitos taas sulle kommentista, oli taas kiva lukea sun pohdintoja! <3
Aina ei sanoja tarvita.
Vain katse alaston.

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 025
Vs: Yhä se Mustako? | S, Sirius, angst, 12+ virkettä XIX
« Vastaus #5 : 19.10.2021 14:09:41 »
Lainaus
En edes oikeasti muista, onko se kirjoissa niin dramaattinen kuin miltä se mun fanonissa vaikuttaa. :D Siksipä mun Sirius-ficit on usein dramaattisuutteen taipuvaisia.
Kyllä se on :D. Kuuntelin just Feeniksin killan loppuun, ja Sirius todellakin on melkoinen draamalaama :D.

Oli mukavaa vaihtelua lukea Siriuksesta, joka ymmärtää tehneensä väärin. Lukijana pystyi hyvin samaistumaan sellaiseen hetkeen, kun huono omatunto ei anna nukahtaa. Mutta onpa kiva, että James tuli etsimään ystäväänsä :). James oli ilmeisesti jo antanut Siriukselle anteeksi, vaikka Siriuksen pila asetti hänetkin hengenvaaraan, koska hän meni Severusta pelastamaan.

On kyllä katkeria nuo Siriuksen Azkaban-tuumailut! Tästä tekstistä tuli vahvasti mieleen, että onneksi kohtaloaan ei voi aavistaa, onneksi me ei nähdä muutamaa hetkeä enempää eteenpäin.

"Auringolle kirkkauttaan menettevät tähdet", miten upeasti sanottu <3.

Kiitos tästä, 12 virkettä -haaste todella on paras!