Ominaistuoksuja | S | Marcus/Oliver | 3/3 raapaletta

[Odo]

Ficin nimi: Ominaistuoksuja
Kirjoittaja: Odo
Paritus: Marcus Flint/Oliver Wood
Genre: draama, romance
Ikäraja: Sallittu
Vastuunvapaus: J. K. Rowling omistaa Potterversumin hahmoineen ja minä vain leikin saamatta taloudellista hyötyä.
A/N: Kerrankin kirjoitin sanan inspaamana, enkä yrittänyt tunkea jotain väkisin sanaan x. Eli FF50: Luihuiset (023.Haju.). Headcanonissani Marcus ja Oliver molemmat pääsivät Rapakon palloseuraan Tylypahkan jälkeen. Canonissa mainitaan Oliver pääseminen, mutta liian houkuttelevaa on myös Marcus laittaa sinne eli tämä kertoo Tylypahkan jälkeisestä ajasta, ei Tylypahkan huispaustreeneistä, siksi sama pukkari. Osallistuu myös Vuosiraapalehtien V.

Ominaistuoksuja

1.

Pukuhuone tuntui ahtaalta, kun Marcus tunnisti paineen, joka ajoi häntä kohti viereistä suihkukoppia. Oliverin laulu kantautui ohuen muoviseinän läpi, eikä mies tiennyt, ärsyttikö vai huvittiko häntä laulaminen. Se oli taas niitä pieniä asioita, joita hän oli oppinut aivan liian myöhään rynnättyään suhteeseen entisen kilpailijansa kanssa. Vaikka olihan siinä puolensa, koska laulaminen oli hyvä syy painaa toinen seinää vasten ja hukuttaa sulosoinnut suudelmaan. 

Pesuaineen hajun hän oli oppinut yhdistämään aina raikkauteen ja siihen, että hän sai rentoutua raskaan pelin jälkeen. Juopua tuoksusta, joka oli pehmeä ja hiveli ihoa raskaiden treenien jälkeen. Huomaamattaan hän oli oppinut erottamaan Oliverin shampoon muiden pesuaineiden tuoksusta.
 

2.

Marcuksella oli tapana käydä harjoitusten jälkeen läheisessä kapakassa. Oliver tuli harvoin mukaan, sillä hän ei pitänyt paikan tunkkaisesta hajusta ja tupakankatkusta, joka puolestaan Marcusista oli kotoisa. Hän ei itse polttanut, koska halusi antaa kaikkensa urheilulle, mutta hänen isänsä oli polttanut piippua. Kitkerä tuoksu kutitteli häntä ja takertui vaatteisiin. 

Oliver huomautti asiasta, kun Marcus iltaisin tuli kotiin. Vaikutti kuitenkin sille, että Oliverillakin oli muistoja tai hän haistoi tumman tupakansavun alta miesystävänsä ominaistuoksun, sillä Oliver kietoutui hänen viereensä sängyssä ja hengitti syvään Marcusin tuoksua ennen nukahtamistaan.

Lakanoihin oli pinttynyt tuoksu oli sekoitus karkeita ja makeita hajuja, joista oli tullut liian tuttuja huomattavaksi.

3.

Kaikki oli vaatinut tottumista, kun oli asettunut asumaan Oliverin kanssa. Silti Marcus oli tottunut siihen ja miehen pyytäessä häntä mukaansa lentämään yli Irlannin suurten laidunmaiden kotiseuduilleen mies suostui. Ja siellä hän ymmärsi, miksi Oliver rakasti kotipaikkaansa ja halusi vielä joskus palata takaisin synnyinseuduilleen. 

Laidunmaiden ja kosteuden tuoksu huokui vapautta ja kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Se ympäröi heitä ja samaan aikaan tiivisti heidät yhdeksi, sillä Marcus ymmärsi Oliveria paremmin kuin vielä kotona Lontoon harmaassa hajussa, joka vaikutti nyt luotaantyöntävältä. 

Ympäristö sai Marcusin kehon kihelmöimään, eikä mennyt kuin viikkoja, kun heidän yhteisen talon perustukset kohosivat maaseudulle.

Ympäröivää tuoksua saattoi kutsua kodiksi.

[Grenade]

Jee, tiesin, että huomasin täällä olevan uutta Marcus/Oliveria, joten oli paras pinkaista heti etsimään. Jotenkin etsin tätä tosin automaattisesti Hunajaherttuasta, koska unohdan aina Godrikin notkon olemassaolon.

Awww, kannatan suuresti näkemystä siitä, että kundit ovat päätyneet samaan joukkueeseen Tylypahkan jälkeen. Hyvin kuljetettu tuo tuoksuteema mukana kaikissa raapaleissa ja siitä, mitä kaikkia erilaisia, mutta niin kotoisia ja tuttuja tuoksuja näillä kahdella voikaan olla. Ja ihanaa, että mukana on noita pieniä arjenkupruja, kuten se, ettei Marcus ole täysin varma, pitääkö toisen laulannasta noin yhtään, koska se jotenkin tuo tähän sitä arkimeininkiä mukaan. Tuskin kumpikaan elää enää missään vaaleanpunaisessa hattarassa, vaan huomataan toisen pienet ehkä ärsyttävätkin tavat, mutta silti jaksetaan kaivautua toisen kainaloon illalla, vaikka toinen laulaa huonosti suihkussa ja toinen tuoksuu piipunsavulta.

Se ympäröi heitä ja samaan aikaan tiivisti heidät yhdeksi, sillä Marcus ymmärsi Oliveria paremmin kuin vielä kotona Lontoon harmaassa hajussa, joka vaikutti nyt luotaantyöntävältä.

Oi että, tää oli jotenkin hyvä kohta, joten oli pakko nostaa lainaukseen.

Tämä oli oikein kivan suloinen, jotenkin herkkäkin teksti. Tykkäilin, kiitos tästä! ^^

ps. Kävin sun listauksesta etsimäs tätä ja sen viimeisimmän viestin linkki tähän ei toiminut, halunnet ehkä korjailla.

[Odo]

Grenade, oon niin iloinen, että Finissä on Oliver/Marcus faneja \o/ Tää paritus on kultaa. Oon tosin itse vasta itse opettelemassa kirjoittaa näistä. (Ne pari ekaahan sä oot lukassuki :>) Joo kerrankin FF50 sana inspas johonkin suuntaan ja sain ujutettua erilaisia hajuja ja tuoksuja mukaan. Mietin kyllä pitkään toistanko liikaa haju/tuoksu sanaa, mutta ilmeisesti en, jos se ei sieltä töksähtänyt. Tykkään itsekin näistä pätkistä ja sain jonkun ispispuuskan kaikkeen, joten hienoa kuulla, että iskee muihinkin! Korjailin muuten sen linkin, olin koodit vetänyt varsin mielenkiintoisesti... : D Nyt on kunnossa. Kiitos kommentista! <3

[repa]

Nyt täytyy kyllä nostaa hattua, että olet saanut näin epätodennäköiseltä vaikuttavan parituksen kuulostamaan uskottavalta! Mä en oo ikinä ees ajatellut, että Marcus ja Oliver voisi koskaan ikinä päätyä vakavaan parisuhteeseen. Kenties seksisuhteeseen, muttei vakavaan. Mutta toisaalta onhan niillä yhteinen intohimon kohde huispauksessa. Joten ei tämä kuulostaa tässä niin kaukaa haetulta, näissä olosuhteissa. Ei lainkaan. Ja kyllähän sitä ihmisillä muuttuu mielipiteet toisistaan. Sitä vaan ihmettelen, miten sait näin lyhyeen tekstiin tämän näin uskottavasti toteutettua. Oon ihan äimänä : D

Tässä oli tosi ihanasti tosiaan kirjoitettu sanan ympärille rapsuja. Pidin hirveästi siitä, että nämä olivat omia itsenäisiä kohtauksiaan, mutta silti hyvin vahvasti saman teeman ympärillä pyörien. Sellaisia pieniä katselmuksia näiden kahden elämään. Lempikohta jokaisesta rapsusta on tuohon alas lainattu. Noissa erityisesti kiteytyi sekä näiden kahden suhde että myös hirveen hienosti toteutettuna inspissana. Tosi upeita lauseita, ei voi kuin tykätä!

Huomaamattaan hän oli oppinut erottamaan Oliverin shampoon muiden pesuaineiden tuoksusta.

Lakanoihin oli pinttynyt tuoksu oli sekoitus karkeita ja makeita hajuja, joista oli tullut liian tuttuja huomattavaksi.

Ympäröivää tuoksua saattoi kutsua kodiksi.

Kokonaisuutena tää oli tosi toimiva ja iski muhun lujaa. Tuli kiva olo tätä lukiessa, koska tunnelma oli hämmentävällä tavalla luonteva. Tosiaan ihmettelen toisinaan sitä, miten muut saa mun mielestä äkkiseltään epäuskottavat asiat kuulostamaan ihan loogisilta teksteissään. Ja tunnelman luominen, ohhoh, se on taitolaji se! Ja sä sen taidot osaat.

Kiitos lukukokemuksesta! <3

[Odo]

repa, voisin puhua pitkät tovit siitä, miksi Marcus ja Oliver sopii yhteen eikä se jäisi pelkkään huispaukseen. Kiitos hurjasti kommentista ja hurjasti kehuista. On myös hienoa kuulla, että Marcus/Oliver tosiaan kuulosti uskottavalta, vaikka tässä tarkoituksella jätinkin erittelemättä, mikä kaikki heitä yhdistää ja kuinka ne on päätynyt yhteen. Ehkä vankka uskoni tähän pariin jotenkin pääsi huokumaan ficciin. Naurahdin muuten uudemman kerran kommenttia lukiessani sille mun lukihärölle "oot ihan ämmä".

Kiitos!

[Huurre]

Mä sanoin ja sä linkkasit. Tän otsikko on jo oikein ihastuttava, mä tykästyin ja sitten, kun se vielä liittyy kaikkiin kolmeen raapaleeseen aika vahvasti, niin ooh. Oikein ovela. Tiivisti kiehtovast sen, mistä näissä kaikissa kolmessa on kysymyksenä; tuoksusta.

Eka raapale sisälsi kivoja pieniä faktoja, sulosiakin sellasia. Oliverin tapa laulaa suihkussa, se, kuinka Marcus on oppinut toisen pesuaineen tuoksu jo ulkoa, kuinka laulavaa suuta on kiva suudella. Sä kuvailit sen tosi nätisti ja mä oon täällä kuoleman partaalla tyyliin, koska tykkään ja lujaa!

Toisessa raapaleessa oli myös kivoja juttuja: Marcuksen isä poltti piippua kotona, jonka takia kapakan savupilvi ja tunkkaisuus oli kotoisa. Oliverillakin saattaisi olla muistoja (tai sitten tuo miesystävänsä ominaistuoksu). Ja toi lakanoiden tuoksun kuvailu oli tosi upee kanssa! Aa, ei mulle tulis mieleenkään tommoista.

Näistä kolmesta kolmas oli kuitenkin mun suosikki, täysin! Puheet Irlannin laidunmaiden ja kosteuden tuoksusta ja vapaudesta. Siis kolmannessa vaikka kuvailu oli kaikissa kolmessa tosi yhtenäistä, kolmannessa se oli ehdottomasti paras. Ja ilmaisu Lontoon harmaa haju oli jotenkin kauhean lumoava. Mä mietin, että miltä harmaa haisee, mutta en saa päähäni mitään. Ehkä pakokaasulta? Siinä tapauksessa mä ymmärrän täysin hyvin kumpaakin miestä. Ja viimeinan lause kruunasi kaiken:

Ympäröivää tuoksua saattoi kutsua kodiksi.

Upeaa, kerrassaan upeaa!

No mä sanoinkin jo, että kaikissa kolmessa kuvailu on yhtenäistä. Ylipäänsä rakastuin siihen, että tässä nimenomaan kuvailtiin tosi paljon, ei keskitytty puheisiin tai tekoihin, vaan kuvailtiin. Millaista se tupakan haju on, millaiselta ne lakanat tuoksuvat, miltä Irlannissa tuoksuu, miltä se perinteinen pesuaine tuoksuu etc. Mä olen ihan haltioissani tästä, sä osaat näiden kahden kirjoittamisen.

Kiitos jälleen kerran <3

[Elfmaiden]

Ihania tuokioita ja näkökulmia näissä! Todella kotoisia yksityiskohtia, ja ah, Irlanti, ymmärrettävää miksi Lontoo jätettiin taakse. Taikakeinoin työmatkat on ehkä helppo toteuttaa?

[Angelina]

Ai että huispausficit on legendaarisia ja vaikkei Tylypahkassa ollakaan, niin k e l p a a. En tiedä miksi yllätyin, että tää olikin jo established relationship, jotenkin odotin jotain riitelyä/kinastelua/mutual piningia, mutta tää olikin freesi ylläri! Ehkä se johtu siitä, että paritus on mulle aika outo ja jotenkin ajattelen aina ensimmäisenä perinteistä kilpailuasetelmaa ja Rohkelikko vs Luihuinen -kuviota

Tykkäsin kovasti siitä, että tää teksti pyöri tuoksujen ympärillä :3 Ensin tuo Oliverin shampoo ja suihkunraikkaus, sitten Marcusille tuttu kapakan haju (josta Oliver ei muka pidä, mutta pitää kuitenkin) ja lopulta tuo yhteinen kodin tuoksu <3 Se kietoi mun mielestä hienosti nää rapsut yhteen. Tää oli kauheen söpö, tykkäsin :3

[Waulish]

Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! Tämä ihana paritus veti minua puoleensa, kun jotenkin on viime aikoina tehnyt mieli lukea näistä herroista. Täytyy heti alkuun todeta, että aivan mahtava headcanon sinulla! Nämä kaksi voisi hyvin kuvitella samaan seuraan Tylypahkan jälkeen, samoihin pukuhuoneisiin ja miksei suihkukoppeihinkin.

Onpa näissä raapaleissa ihastuttavan aistikas tunnelma! Erityisesti hajuaisti korostuu, mutta mukaan kietoutuu paljon muutakin. Hajuaisti onkin minusta jotenkin erityisen kokonaisvaltainen aisti, sillä usein tietyt hajut muistuttavat tosi elävästi tietyistä hetkistä tai kokemuksista tai tunteista. Siinä on melkein kuin jotain maagista! On ihanaa lukea molempien miesten aistihavainnoista ja siitä, mitä ne heille edustavat ja merkitsevät. Tässä kokonaisuudessa toimii minusta tosi kivasti sellainen rakenne, että päästään kurkistamaan vuorotellen kummankin hahmon ajatuksiin ja tunteisiin. Se korostaa sitä, että tässä ollaan muodostamassa yhteisiäkin muistoja. Pohjalla on henkilökohtaisia kokemuksia, kuten esimerkiksi Marcusin mielestä kapakan kotoisa tuoksu, mutta niille rakentuu nyt myös jotain uutta ja yhteistä.

Viimeinen raapale onkin minusta aivan täydellinen päätös tälle kokonaisuudelle. Siitä huokuu ymmärrys ja samaistuminen, ja on ihanaa, miten Marcus kokee hänkin maaseudun tuoksun ja tunnelman kotoisaksi ja kutsuvaksi. Tuntuu siltä, että palaset loksahtelevat kohdilleen ja yhteisen tulevaisuuden perustukset vahvistuvat entisestään sitä mukaa, kun yhteisen kodin perustukset kohoavat. ♥ Nopeaa toimintaa, mutta mitä sitä aikailemaan, kun vain tuntuu niin hyvältä ja oikealta!

Tämä tarina jätti minut ihanan lempeisiin tunnelmiin, kiitos paljon! -Walle