Luku 2 - Törmäilyä
Oli kulunut melkein viikko Tylyahon retkestä, eikä Cho siltikään ollut vielä saanut Draco Malfoytä mielestään. Malfoy oli hänelle mysteeri, kuin silkkiin kiedottu salaisuus, jonka hän halusi todella pahasti selvittää. Aina kun Cho näki pojan, jokin hänen sisällään keikahti ja hän menetti puhekykynsä, mikä ärsytti Mariettaa todella paljon.
"Onko sinun ihan oikeasti takerreltava tuolla tavalla?", Marietta oli pari päivää sitten tokaissut. "Siis yleensähän sinä puhut selvästi. Mikä sinuun on mennyt?"
Mutta Cho ei voinut itsekkään selittää, mikä hänelle oli yhtäkkiä tapahtunut. Aina kun ei ollut läksyjä tai Mariettaa lähettyvillä, hänen ajatuksensa harhailivat tuohon komeaan luihuispoikaan. Myös opettajat olivat panneet merkille, että Cho oli tavallistakin hiljaisempi ja istui vain tunneilla haaveilemassa. Erityisesti professori McGarmivaa asia häiritsi erityisen paljon.
"Neiti Chang voisi ystävällisesti lopettaa turhanpäiväisen unelmoinnin ja keskittyä opiskeluun, mikäli S.U.P.E.R. arvosanoihin yrittää!" professori McGarmiva oli viime oppitunnilla hänelle tulistunut.
Tyttö oli punastunut ja kätkeytynyt kirjansa taakse välttääkseen Marietan syyttävät katseet ja McGarmivan tylyn tuojotuksen.
Nyt Cho istui eteisaulan kiiltävällä marmoripenkillä ja oli lukevinaan kirjaa "Miten tulkitset velhoa?". Tämän vieressä istui vastahakoisen näköinen Marietta, kädet ristissä rinnan päällä ja huulet mutrussa. Chon oli myönnettävä, että Marietan treffiulkonäkö oli kertakaikkiaan kaunis; tytöllä oli päällään ruusunpunainen mekko, mustat ballerinat ja kapea huivi hartiollla. Marietan uusi ystävä, Julie, oli meikannut tytölle salaperäisen ja viettelevän meikin ja laittanut hiukset sekavalle nutturalle niskaan. Istuessaan siinä korean Marietan vieressä, Cho tunsi itsensä täysin mitättömäksi.
"Etkö vieläkään kerro kenen kanssa menet?" Cho nosti katseensa kirjastaan ja hymyili teennäisesti Marietalle.
"Enpäs taida", Marietta vastasi ja kohotti kulmiaan. "Sinä vain ruikuttaisit, jos kuulisit."
Chon kiinnostus heräsi; kenen kanssa Marietta menisi? Tyttö tunsi hermostuksen piston vatsassaan, kun hän levitti leveän hymyn vieressään istuvalle naiselle.
"Äh, en minä niin tekisi", Cho maanitteli. "Kerro nyt!"
"No okei, mutta et sitten valita!", Marietta tiuskaisi. "Menen Michael Cornerin kanssa."
Chon leuka loksahti auki ja hän tuijotti Mariettaa kuin hullua.
"Ei.. Et sinä voi olla menossa Miken kanssa.."
"No miksi en voisi?"
"Koska... Parhaan ystävän eksät ovat kiellettyä riistaa!", Cho henkäisi. "Kaikkihan sen tietävät!"
Marietta mutristu huuliaan ja nosti kulmakarvojaan hiukan.
"Kyllä minä sen tiedän" Tyttö mutisi.
"Joten et voi mennä Miken kanssa!" Cho huokaisi helpottuneena.
"Mutta juttu on katsos niin, Cho..", Marietan kasvoille levisi teennäinen ja säälivä hymy. "Että sinä et enää ole paras ystäväni. Sinusta on tullut toivottoman tylsä viime aikoina.. Joten minä en riko yhtään ystävyyssääntöä menemällä ulos Michaelin kanssa."
"Hemmetin sosiopaatti", Cho kuiskasi ärsyyntyneenä.
"Ja niin muuten", Marietta sanoi ja nousi penkiltä. "Michael ei koskaan edes välittänyt sinusta, eikä muuten välittänyt Potterkaan."
Sitten Marietta käveli pois kengänkannat kopisten, jättäen mykistyneen Chon istumaan penkille. Tyttö tunsi silmiensä kostuvan ja ripsivärin alkavan valua mustina möykkyinä poskia pitkin. Miten Marietta saattoi tehdä noin? Tai sanoa noin hänelle? Cho nousi hitaasti penkiltä ja katsomatta eteensä, alkoi kävellä sinne minne jalat veivät. Tytön ajatukset olivat kuitenkin kaukana Tylypahkan kiiltäviltä käytäviltä.
Eihän Marietta voinut olla oikeassa, Cho pohti, Kyllä Michael ja Harry olivat hänestä välittäneet. Ja miten Marietta olisi muka tiennyt heidän tunteistaan? Hän oli tietysti keksinyt kaiken.
Kääntyessään seuraavalle käytävälle, Cho ehti nähdä vaalean hiuspehkon ennen kuin kaatui törmäyksen voimasta kovalle ja kylmälle lattialle. Hänen oikelta puoleltaan kuului tömähdys ja hiljaista kiroilua. Salamannopeasti Cho kääntyi katsomaan törmääjää, ja huomasi kauhukseen ja onnekseen, että törmääjä oli mystinen Draco Malfoy, joka katsoi tyttöä hopeanharmaat silmät loistaen.
A/N: Kommentteja?
